merkkijono ja funktio

Warningin se mullakin vaan heitti ja ongelma korjautui tolla staticilla. Onkohan muita tapoja ratkaista tämä?
Kiitoksia vastauksesta.

+++++++++++ kirjoitti:

Warningin se mullakin vaan heitti ja ongelma korjautui tolla staticilla. Onkohan muita tapoja ratkaista tämä?
Kiitoksia vastauksesta.

Eipä taida olla, paitsi jollet määrittele luetekstiä globaaliksi.

Esim.

char lueteksti[TEKSTI_MAX];

char *anna_teksti(void) {
...fgets(lueteksti, TEKSTI_MAX, stdin);
...return lueteksti;
}

main() {
...strcpy(Tietue.teksti, anna_teksti());
}

Taikka jos välität sen funktiolle ja palautat sen.

Esim.

char *anna_teksti(char *lueteksti) {
...fgets(lueteksti, TEKSTI_MAX, stdin);
...return lueteksti;
}

main() {
...char lueteksti[TEKSTI_MAX];
...strcpy(Tietue.teksti, anna_teksti(lueteksti));
}

Taikka jos et halua palauttaa mitään

Esim.

void *anna_teksti(char *lueteksti) {
...fgets(lueteksti, TEKSTI_MAX, stdin);
}

main() {
...char lueteksti[TEKSTI_MAX];
...anna_teksti(lueteksti)
...strcpy(Tietue.teksti, lueteksti);
}

+++++++++++ kirjoitti:

Warningin se mullakin vaan heitti ja ongelma korjautui tolla staticilla. Onkohan muita tapoja ratkaista tämä?
Kiitoksia vastauksesta.

Static-ratkaisua tai globaalia muuttujaa käyttäessäsi kannattaa muistaa, että kaikki luetut merkkijonot tallentuvat samaan muistipaikkaan. Et siis voi ihan suoraviivaisesti ohjelmaa, joka lukisi kaksi merkkijonoa ja kertoisi olivatko ne samat.

Viisaampaa olisi varata muisti malloc-käskyllä ja joko antaa funktiolle osoite varattuun muistiin ("tallenna se käyttäjän syöte tänne") tai hoitaa muistinvaraus funktion sisällä, jolloin funktio palauttaa osoitteen varaamaansa muistialueeseen.

.py kirjoitti:

Static-ratkaisua tai globaalia muuttujaa käyttäessäsi kannattaa muistaa, että kaikki luetut merkkijonot tallentuvat samaan muistipaikkaan. Et siis voi ihan suoraviivaisesti ohjelmaa, joka lukisi kaksi merkkijonoa ja kertoisi olivatko ne samat.

Viisaampaa olisi varata muisti malloc-käskyllä ja joko antaa funktiolle osoite varattuun muistiin ("tallenna se käyttäjän syöte tänne") tai hoitaa muistinvaraus funktion sisällä, jolloin funktio palauttaa osoitteen varaamaansa muistialueeseen.

Lue lisää

Toi static ratkaisu ajaa kyllä tarkoituksensa tässä tapauksessa, mutta taidan ainakin kokeilumielessä
harjoitella tuota malloc juttua, kunhan löydän siittä jotain juttua jostain.

Olis taas kysymyskin....
Taulukossa on tietueita
typedef struct {
time_t aika;
char teksti[TEKSTI_MAX];
} Tietue;
ja haluaisin "nollata" jonkin kohdan taulukosta.
Onko järkevää/voiko tehdä esim. vakio jossa tietueen kentät ovat tyhjiä???
Miten tällainen vakio määritellään??
Olen yrittänyt, mutta en onnistu.

Miten C /käyttäjä hoitaan muistin vapautuksen jos käyttää string tyyppiä? Eikö static:a tarvita enää?

Ihmettelijä II kirjoitti:

Miten C /käyttäjä hoitaan muistin vapautuksen jos käyttää string tyyppiä? Eikö static:a tarvita enää?

C :ssa on olemassa destructori (string::~string()), joka tuon tekee. Lisäksi kopiointi semantiikka on siellä mahdollista korvata omalla (vrt. copy constructor), jonka string-luokka nimenomaan tekee.

Suomeksi: muistin vapautuksen hoitaa destruktori (jos string muuttuja palautetaan funktiosta, eli on pinossa sijaitseva muuttuja).

*BSD kirjoitti:

C :ssa on olemassa destructori (string::~string()), joka tuon tekee. Lisäksi kopiointi semantiikka on siellä mahdollista korvata omalla (vrt. copy constructor), jonka string-luokka nimenomaan tekee.

Suomeksi: muistin vapautuksen hoitaa destruktori (jos string muuttuja palautetaan funktiosta, eli on pinossa sijaitseva muuttuja).

Lue lisää

Niinpäs se taisi olla (Unohtaa nämä asiat kun ei ole koodannut pitkään aikaan). Voisiko viellä joku hieman opettaa minua.

Miten on static sanan laita, ilmeisesti se tarvitaan jos aikoo palauttaa paikallisen olion.
Mitä kopionti semantiikka tarkoittaa?

Ihmettelijä II kirjoitti:

Niinpäs se taisi olla (Unohtaa nämä asiat kun ei ole koodannut pitkään aikaan). Voisiko viellä joku hieman opettaa minua.

Miten on static sanan laita, ilmeisesti se tarvitaan jos aikoo palauttaa paikallisen olion.
Mitä kopionti semantiikka tarkoittaa?

Lue lisää

static tarkoittaa funktiossa sitä, että muuttuja varataan bss (tai data) segmentistä. Eli se käyttäytyy kuin globaali-muuttuja mutta ainoastaan kys. funktio sitä käyttää.

Jos haluat palauttaa paikallisen olion niin silloin sen on parempi olla static (ks. myös edelliset keskustelut).

Kopiointi semantiikka tuossa tapauksessa tarkoittaa, että voit muuttaa luokan käyttäytymistä kun se kopioidaan (ks. kopio-konstruktori).

Kun kerran käytät C :aa niin tuollaisista asioista ei tarvitse huolehtia vaan string-luokka toimii juuri kuten pitääkin.

string f()
{
' return "foozyxxy";
}

...

string s = f();
cout

Kun tuolle annetaan yli 800 merkkiä, niin segfaultin saaminen on mitä todennäköisempää. Lue aina maksimissaan vain varatun muistialueen määrä merkkejä, ja muista varata tilaa vielä NULL-merkille.

mainin strcpy on ihan turha, koska seuraavan rivin kutsu ylikirjoittaa x:n.

Alemmassa funktiossa on myös kiinteä maksiarvo. Tuollaisen ylläpidettävyys menee vaikeaksi, jos jokaiseen uuteen paikkaan pitää muistaa aina laittaa joku arvo. Käytä #defineä tai mielummin varaa muisti dynaamisesti mallocilla. Dynaamisen muistin avulla voit palauttaa myös char * -tyyppisiä muuttujia (luonnollisesti se muisti pitää muistaa vapauttaakin free:llä).

gets:n käyttöä kannattaa välttää, sillä se ei tarkista mahtuuko syötetty teksti sille annettuun muuttujaan vai ei.

Samaten strcpy:n sijaan kannattaa käyttää strncpy:tä, koska se tarkistaa kopioitavan tekstin pituuden.

Mik26 kirjoitti:

Kun tuolle annetaan yli 800 merkkiä, niin segfaultin saaminen on mitä todennäköisempää. Lue aina maksimissaan vain varatun muistialueen määrä merkkejä, ja muista varata tilaa vielä NULL-merkille.

mainin strcpy on ihan turha, koska seuraavan rivin kutsu ylikirjoittaa x:n.

Alemmassa funktiossa on myös kiinteä maksiarvo. Tuollaisen ylläpidettävyys menee vaikeaksi, jos jokaiseen uuteen paikkaan pitää muistaa aina laittaa joku arvo. Käytä #defineä tai mielummin varaa muisti dynaamisesti mallocilla. Dynaamisen muistin avulla voit palauttaa myös char * -tyyppisiä muuttujia (luonnollisesti se muisti pitää muistaa vapauttaakin free:llä).

gets:n käyttöä kannattaa välttää, sillä se ei tarkista mahtuuko syötetty teksti sille annettuun muuttujaan vai ei.

Samaten strcpy:n sijaan kannattaa käyttää strncpy:tä, koska se tarkistaa kopioitavan tekstin pituuden.

Lue lisää

> Samaten strcpy:n sijaan kannattaa käyttää
> strncpy:tä, koska se tarkistaa kopioitavan tekstin
> pituuden.

Ja vielä kun käyttää strncpy():tä niin on tiedettävä, että strncpy() lisää '\0':n ton stringin perään vaan siinä tapauksessa, että kopioitava stringi on lyhyempi kuin parametriksi annettu koko!

Tämän takia (size - 1) tai mahdollisesti strlcpy() ovat suositeltavia (tosin strlcpy() ei ole Posix 1003.1:n mukainen).