Ero selvä, miten "jälkipeli"?

4 vuoden suhde alkaa olla viittä vaille valmis, asiat on puhuttu ja miehelläkin on ollut muutama viikko armon aikaa valmistautua muka yllätyksenä tulleeseen tilanteeseen. Nyt kun ollaan nämä viimeiset viikot saman katon alla oltu ovat tunteeni kuitenkin vaihdelleet suuresti. Perusfiilis on kuitenkin se ettei tämä ihminen ikinä voi olla se joka saa minut 100% tyytyväiseksi, lähinnä syystä, että hän kohteli minua kuin ilmaa lähes koko suhteemme ajan ja se on jättänyt minuun itsekunnioituksen ja -tunnon puutetta joiden takaisin saamiseen hurahtaa tovi.
Ratkaisu on minulle vaikea: vaikka se on jo tehty, se lähteminen eli tavaroiden pakkaaminen ja omaisuuden jakaminen tuntuvat nyt ahdistavilta asioilta, joita en millään jaksaisi tehdä. Vaikka mies on sanonut auttavansa minut uuden elämän alkuun ja on muutenkin ok tilanteesta(ainakin vielä, teidä asitten mitä sanoo kun olen ovella) vaikka tiedän, ettei hän haluaisi minun lähtevän. Miten te olette tälläisessä tilanteessa hoitaneet tämän muuttopuolen. En ole pakannut vielä mitään ja tarkoitus on kait mennä kaverille asumaan kunnes saan oman asunnon....
1704
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

se ettei se mies ole oikea ja ajatella että parempi päivä on tulossa uusi elämä odottaa yms. Naistenlehdissä aina sanotaan,että mies pitää haukkua mielessään jokapäivä maanrakoon,ettei ikävä pääse yllättämään... ja pitää katse eteenpäin..niin kai se muuttokin sitten kuuluu sen uuden elämän alkuun..ja on siten ehkä aavistuksen helpompaa...toivon ainakin niin..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ninny kirjoitti:

4 vuoden suhde alkaa olla viittä vaille valmis, asiat on puhuttu ja miehelläkin on ollut muutama viikko armon aikaa valmistautua muka yllätyksenä tulleeseen tilanteeseen. Nyt kun ollaan nämä viimeiset viikot saman katon alla oltu ovat tunteeni kuitenkin vaihdelleet suuresti. Perusfiilis on kuitenkin se ettei tämä ihminen ikinä voi olla se joka saa minut 100% tyytyväiseksi, lähinnä syystä, että hän kohteli minua kuin ilmaa lähes koko suhteemme ajan ja se on jättänyt minuun itsekunnioituksen ja -tunnon puutetta joiden takaisin saamiseen hurahtaa tovi.
Ratkaisu on minulle vaikea: vaikka se on jo tehty, se lähteminen eli tavaroiden pakkaaminen ja omaisuuden jakaminen tuntuvat nyt ahdistavilta asioilta, joita en millään jaksaisi tehdä. Vaikka mies on sanonut auttavansa minut uuden elämän alkuun ja on muutenkin ok tilanteesta(ainakin vielä, teidä asitten mitä sanoo kun olen ovella) vaikka tiedän, ettei hän haluaisi minun lähtevän. Miten te olette tälläisessä tilanteessa hoitaneet tämän muuttopuolen. En ole pakannut vielä mitään ja tarkoitus on kait mennä kaverille asumaan kunnes saan oman asunnon....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu