niin pahasti olen saanut pettyä kaikki ne kerrat kun olen luottanut ns. ystävääni, siis henkilöön jota olen pitänyt ystävänäni..Olen yhden vuoden aikana huomannut sen, että oma poikaystävä on kaikkein paras ystävä minulle, paras joka koskaan on minulla ollutkaan...
Todellinen
ystävä......
1454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sama juttu täällä. On tässä alkanut paljastua ikäviä juttuja ystävistä ja kavereista. Oikeastaan elämässäni on tällä hetkellä tasan kaksi naispuolista ystävää/kaveria jotka eivät ole pettäneet luottamustani millään tavalla.. Mutta he eivät ole koskaan olleet niin läheisiä minulle kuin mitä muut ystäväni ovat olleet.
Se mitä arvostan tässä toisessa kaverissa, että hän sanoo asiat suoraan ja sitten vaikka tapellaan (näitä ei ole tosin sattunut kuin kaksi kertaa), mutta sitten ilma on siivottu eikä kaunoja kanneta ja ollaan taas hyvissä väleissä. :) Sitä arvostan hänessä. Sen verran erilainen ja jonkin verran omissa kaveripiireissään elävä ihminen hän on kuitenkin, ettei hänestä todella hyväksi ystäväksi olisi.
Itse opettelen taas uudelleen luottamaan ihmisiin, minulta meni välit parhaaseen ystävääni pari vuotta sitten räjähtäen.. Se vei kokonaan ihmisluottamukseni, mutta ehkä tämä tästä. Pakko on opetella luottamaan, koska vaikka poikaystäni on paras ystäväni, on hän nyt kuitenkin kundi... Eivät miehet ihan kaikkea ymmärrä eikä heille voi kaikkea kertoa. Niin se vain on. :S