Onko järkee vai ei??

Itselläni on aika sama tilanne. Olen seurustellut avomieheni kanssa kohta kaksi vuotta ja kaikki on todella hyvin, niinkuin teilläkin. Itse kaipaan kanssa sitä tunnetta kun näki toisen ja mahassa kiepsahti silleen hassusti ja ei saanut käsiä irti toisesta. Nyt arki on tosiaan astunut kuvaan. En missään nimessä harkitse suhteen loppumista, koska tiedän että parempaa ei mistään löydy. Yritän vain "spice things up a bit" eli keksin kaikkee jännää että arki ei olisi niin puuduttava.
Viime keväänä kävi sillä tavalla että avomieheni muutti pois vähäksi aikaa kun ei oikein tiennyt mitä haluaa tältä suhteelta ja minuun sattui aivan hirveästi se, että hän teki näin. Päivät elin sumussa ja itkin aina kun pääsin kotiin ja olin yksin. Avomieheni halusi kuitenkin jatkaa vielä kanssani ja hänkin oli tajunnut että minä olen ainakin tällä hetkellä hänelle se yksi ja oikea. Aika kivuliashan tuo keino on , mutta jos et todellakaan keksi mitään muuta niin pieni ero tekee aina hyvää ja tajuaa mitkä asiat on tärkeitä. Tsemppiä ja toivottavasti teet oikean ratkaisun, siis minkä sit teetkin...

jatkuvaa rakastumisen tunnetta, niin saat etsiä loppuelämäsi ja aina huomaat, että se tunne ei ole normaaliin arkeen ja elämään kuuluvaa sellaisenaan, kuin se on rakastumisvaiheessa, toisinaan se on voimakkaampaa ja toisinaan ei. Rakastumisen pitkäaikaiseen kumppaniin voi kokea uudelleenkin ja se on jotain paljon järisyttävämpää ja syvempää kuin ensirakastuminen.

Rakastuminen ja rakastamienen on eri asioita.

En osaa neuvoa, mutta kai se elämä opettaa aikanaan paljon asioita.

T: mies(15 vuotta yhdessä)

se on, kun "arki" astuu kuvioihin.. sitä se tulisi olemaan joka suhteen kanssa.. keskustele kumppanisi kanssa.. teidän täytyy etsiä se rakkaus uudelleen, ennen kuin kannattaa luovuttaa. lähtekää yhdessä jonnekin (risteily tms.) ja etsikää se ihana tunne uudelleen!! tsemppiä! aina auttaa PALJON kun lähtee pois hetkeksi samoista kuvioista ja nollaa ajatukset yhdessä!

Se rakastumisen tunne, sydän heittää kuperkkeikkaa, jännää, jne kestää korkeintaan 2v.
Todettu monissa tutkimuksissa, yleensä vähemmän.
Sitten punnitaan suhde, siirrytäänkö rakastumisesta rakkauteen, joka on syvempää, mutta arkipäiväisempää.
Sinun pitää itse päättää, mitä haluat.

Hetkinen, mietipäs nyt sitä mitä sinä oikeasti haluat suhteelta. Haluatko sinä ainaista rakastumisen tunnetta vai haluatko sinä ihan oikeasti parisuhteen, jossa se alun rakastuminen muuttuu toivottavasti arjen rakastamiseksi. Rakastaminen kun on kaikkea muuta kuin sitä rakastumisen tunnehuumaa. Oletko sinä valmis rakastamaan kumppaniasi vai et?

Jos etsit sitä rakastumisen huumaa mikä aina häipyy suhteesta kuin suhteesta vaikka kumppanina olisi kuinka täydellinen ihminen tahansa, niin silloin joudut suhteiden kierteeseen. Lennät kukasta kukkaan ja jokainen suhde kestään sen vuoden kaksi.

Eli haluatko sinä parisuhteen tämän ihmisen kanssa? Oletko sinä valmis rakastamaan häntä? Ehkä näitä asioita ei voi toiselle ihmiselle kertoa siis sitä mitä eroa on rakastumisella ja rakastamisella vaan ne pitää itse ymmärtää.

Luulen, että on arki tullut vastaan. Viiden vuoden päästä se tasaantuu. Mieti sitten uudestaan.