Oletteko koskaan tavanneet tälläisia minun mielestäni psykopaatti-ihmisiä, jotka ovat niin kateellisia ja/tai mustasukkaisia, että heidän oma mielenterveytensä järkkyy? Siis tarkoitan, että he ovat oikeasti vähän "pimahtaneita". Onko tälläisiä ihmisiä edes olemassa?
Psykopaatit!
Hellurei!
111373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En ole tavannut ihmisiä jotka olisivat kateellisia tai mustasukkaisia psykoosiin asti... Mutta elämäni paras ystävyysuhde katkesi siihen että ystäväni oli huonon itsetunnon takia täysin vainoharhainen (minkä sain tietää vasta paljon ystävyyden katkeamisen jälkeen). Tämä tuhosi ystävyyden lopullisesti.
Mielenterveyden järkkymiseen ei ikävä kyllä tarvita kovin paljoa. :S Itselleni tuo ystävän vainoharhaisuus oli täysi yllätys, ammattiapuahan hän nyt tarvitsisi.. Omasta mielestään täysin kunnossa, ja muut sivusta seuranneet ovat vain luulleet häntä harvinaisen narsistiseksi ihmiseksi (itse ihmettelin miten hän aina lyttäsi muita ihmisiä ja korosti omaa paremmuuttaan ja käyttäytyi muutenkin täysin idioottimaisesti). En siis ihmettele jos löytyisi lisää kateuden tai mustasukkaisuuden takia sekaisin meneviä sieluparkoja.
Oma oloni parani kun pääsin irti tästä vainoharhaisesta ihmisestä. Sairaissa ihmisissä on se huono puoli että jos yrität tukea heitä liian empaattisesti, he vetävät sinut mukanaan helvettiin. Auttaa voi, mutta mukaan noihin harhoihin ei saa mennä. Muuten siinä alkaa rajoittaa omaa itseäänkin.
voihan sellaisia olla olemassa. Siis onhan psykopaatille jokin "tieteellinenkin" määritelmä. Jos on herkkä ihminen ja joku asia kovasti järkyttää. Ihmiset ovat niin erilaisia ja tulevat erilaisista taustoista. Mikään ei ole mustavalkoista. Onko sinun jollekin ystävällesi käynyt näin ja miten se ilmeni? Psykologiasta kiinnostuneena tällaiset tapaukset on mielenkiintosia ja herättää ajatuksia.
No ei varsinaista "psykopaattia" ole tullut vastaan mutta minua on ruvennut kovasti ihmetyttämään ystäväni käytös.En tiedä sitten olenko itse vähän vainoharhainen vai mitä...Kun tätä ystävääni (naispuolinen) tarvitsee kehua, siis KOKO AJAN! Hänellä on kaikki hyvin, on rahaa, ulkonäköä yms. ja koko ajan hän valittaa vain itsestään ja ns.kalastelee kohteliaisuuksia sekä miehiltä, että naisilta.Kaikki ovat vakuutelleet hänelle, että hänessä ei ole mitään vikaa. Mutta kun jotakin toista hlöä kehutaan esim. minua tai jotakin toista kaveria, hänellä on tapana vähätellä muiden saavutuksia ja kääntää aina keskustelu takaisin häneen itseensä. Oli paikka mikä hyvänsä, baari yms. hän haluaa olla aina keskipisteenä ja se on ihan ok, mutta joka paikassa ei vain jaksaisi aina vatvoa hänen ulkonäköään ja hän sitä ja tätä. Baarissakin haluaisi ottaa rennosti, eikä vatvoa häntä koko ajan. Eikä nyt ole kysymys kateudesta, koska hänen kanssaan oleminen on muuttunut suorastaan "rasittavaksi". Minäkö tässä hullu olen?
äärimmäisen huonolla itsetunnolla varustettu ihminen. Oletteko keskustelleet asiasta enemmän? Oletko kysynyt suoraan, miksi ystäväsi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy? Vaikeita asioita ja vaikeasti esille tuotavia. Mutta kerran asia vaivaa sinua niin paljon, kannattaa se ottaa hienovaraisesti puheeksi. Olet varmasti jo sanonutkin, että hän on nätti jne. mutta ei siitä/hänestä koko aikaa tarvitsisi puhua. Sano se hänelle. Etkä sinä hullu ole eikä hänkään.
psykopaatti. Eikä "en kai sentään...". Tsori. :)
olis yksi!!!
Kiva kun joku kaipailee minuakin. Välillä on vähän yksinäistä, ja olisikin kiva saada hengenheimolainen.
Tosin en voi taata tuleeko sinusta numero 12 nirsk nirsk @£@$\€$£$ narsk.. Alko taas naksuu, mut ei nää kauaa yleensä kestä, ainoastaan sen verran aikaa, kun toinen hengittää.
http://www.eeva.fi/jutut/article122167-1.html
Lukekaapa nyt ensin vaikka tuo juttu ennen kuin alatte ketään nimittelemään.
Eli kiitos kovasti kaikille, jotka ovat nähneet vaivaa ja vastanneet(= Tuossa artikkelissa oli muuten paljon mielenkiintoista tietoa. Jos ymmärsin oikein tälläiset narsistiset ihmiset ovat siis jollakin tavalla psykopaatteja!? En todellakaan tiedä miten minä suhtautuisin tähän minun ystävääni vai laitanko välit kokonaan poikki. Olen "ulapalla" tämän asian kanssa...pitäisikö hienovaraisesti yrittää keskustella asiasta hänen kanssaa?
Ei sinun varmaankaan kannata niin kauheasti mitään "diagnoosia" ystävällesi miettiä. Paljon tärkeämpää on, miltä sinusta tuntuu hänen seurassaan, ilman häntä, mitä sinussa tapahtuu hänen kanssaan.¨
Jos ei ole hyvä olla toisen lähellä, ei siihen pidä jäädä. Opettele kuuntelemaan sydäntäsi toisten miellyttämisen sijasta.
Jos oma olo alkaa olla kurja toisen seurassa eikä kaveri tunnu muuttavan käytöstään, on turha kiduttaa itseään. Turha sitä on miettiä että mikä loppujen lopuksi häntä vaivaa, jos olette asiasta keskustelleet ja olet ilmaissut ettet hyväksy kaverin tekemisiä.
Hyvin helposti käy niin että kaveri alkaa "vetää" sinua mukaan tähän touhuun ja alat käyttäytyä toisin kuin sinulle on luonnollista. Muut ihmiset huomaamat tämän muutoksen herkästi ja heidän suhtautumisensa muuttuu sinua kohtaan. Et toimi enää ehkä niin itsenäisesti tai järkevästi kuin sinulla on ollut tapana. Pidä hetki vaikka taukoa tuosta mahdollisesti vahingollisesta ystävyyssuhteesta ja oleile muiden ihmisten seurassa, mieti miten heidän seurassaan käyttäydyt?
Kuten edellinen sanoi, mene oman luonteesi ja arvojesi mukaan, älä yritä miellyttää tiettyä ihmistä rajattomiin.
Entinen ystäväni saattoi pyrkiä asuntoon väkisin selvittämään välejämme. Mikään ei koskaan ole hänen syytään, vaan minun. Hänen oma käytöksensä on todella usein ailahtelevaista ja ilkeääkin. Hän ei koskaan halunnut kuunneella ja kertoi omien ongelmiensa olevan suurempia. Hän myös saattoi sanoa kuinka paljon viisaammaksi hän tuntee itsensä kaikkiin muihin ihmisiin verrattuna.