Se mikä tuo sen itsetuhon ja vitutuksen yhdistelmän joka tuhonnut aina mun yritykset:
naisella on rooli, eli se rooli on, että mies tekee aloitteen ja nainen päättää torjuuko eleen vai ei. Itsekritiikki ja torjutuksi tulemisen pelko on korkea näiden yhdistelmänä tulosta lähes mahdotonta saada. Sitä pelkää haavoitetuksi tulemista. Miten nöyryyttävää se on kun kauan aikaa elämässä ollut ihminen johon on sydänjuuria myöden rakastunut, torjuu sut --> sä oot ihan alasti ja haavoitettavissa.
Mun elämääni on häirinnyt.. ei vain häirinnyt vaan pilannut suuren osan tämä roolijaottelu juuri. Mä en ole koskaan tottunut tekemään aloitteita mitä tulee parisuhteisiin ja se johtuu edellä mainituista seikoista. Mä en oo tehnyt aloitetta seksistä, suutelemisesta, tunteista kertomisesta koska toi tunnereaktio mitä oon selittänyt ylempänä ja myös tossa alempana on ollut niin vahva ja dominoiva, että oon lähinnä kuin halvaantunut sillä hetkellä kun pitäisi jotain tehdä ja suunnaton itsetuhovietti tai jonkinlainen vitutus iskee ja sithän peli on jo menetetty kun se tunne tulee.
Mua vaan voi sitten risoa se miten naisilla on valta päättää ja ne voi olla tekemättä mitään, nähdä mies tuskissaan mutta yhtään ei tulla vastaan.. ja etenkin jos tällainen nainen on nainen johon on rakastunut jo yli vuoden ajan niin tilanne on todella paha. Kynnys vaan kasvanut koko ajan.. en tiedä tietä ulos.
Jos pitäisi pukea sanoiksi se tunne mikä tulee juuri ennen ku pitäis tehdä jotain niin se on:
”en varmaa tee aloitetta… antaa olla vaan, olkoot nainen tossa yksikseen, mä pidän ylpeyteni ja itsearvostukseni ja mähän en alennu siihen, että rupeen laittaa kaikkeni peliin itestäni ja toisella on joku hemmetin valtikka kädessä jolla se päättää armollisesti olenko hyväksytty vai hylätty, siihen en lähde!”
Mä en osaa sanoa jos tää juontaa jonnekkin syvemmälle kuin vain torjutuksi tulemisen pelkoon... esim sitoutumispelkoon tai suureen muutoksen pelkoon jota parisuhteeseen asettuminen tarkoittaisi myös.. jos on näin niin mitenhän sitä itselle osaisi selittää että asiat eivät ole välttämättä niin absoluuttisia ja muu elämä ei lopu jos asettuu parisuhteeseen.. mä näen ehkä niin mustavalkoisena kaiken, että se tuo ihan älyttömiä paineita ja ennakkokuvia siitä miten asiat kääntyy jos päätän jotain...
Voi olla että kyse on myös seksin pelosta koska siinä ollaan myös hyvin alastomia monessakin mielessä... suorituspaineet.
Onko kellään mitään vastaavaa? Tuntuu, että oon tän asian kanssa yksin.. kaikilla kavereilla ei oo ollut mitään vaikeuksia kertoa tunteistaan, ottaa naistaan ketä haluaa.
naisella on rooli, eli se rooli on, että mies tekee aloitteen ja nainen päättää torjuuko eleen vai ei. Itsekritiikki ja torjutuksi tulemisen pelko on korkea näiden yhdistelmänä tulosta lähes mahdotonta saada. Sitä pelkää haavoitetuksi tulemista. Miten nöyryyttävää se on kun kauan aikaa elämässä ollut ihminen johon on sydänjuuria myöden rakastunut, torjuu sut --> sä oot ihan alasti ja haavoitettavissa.
Mun elämääni on häirinnyt.. ei vain häirinnyt vaan pilannut suuren osan tämä roolijaottelu juuri. Mä en ole koskaan tottunut tekemään aloitteita mitä tulee parisuhteisiin ja se johtuu edellä mainituista seikoista. Mä en oo tehnyt aloitetta seksistä, suutelemisesta, tunteista kertomisesta koska toi tunnereaktio mitä oon selittänyt ylempänä ja myös tossa alempana on ollut niin vahva ja dominoiva, että oon lähinnä kuin halvaantunut sillä hetkellä kun pitäisi jotain tehdä ja suunnaton itsetuhovietti tai jonkinlainen vitutus iskee ja sithän peli on jo menetetty kun se tunne tulee.
Mua vaan voi sitten risoa se miten naisilla on valta päättää ja ne voi olla tekemättä mitään, nähdä mies tuskissaan mutta yhtään ei tulla vastaan.. ja etenkin jos tällainen nainen on nainen johon on rakastunut jo yli vuoden ajan niin tilanne on todella paha. Kynnys vaan kasvanut koko ajan.. en tiedä tietä ulos.
Jos pitäisi pukea sanoiksi se tunne mikä tulee juuri ennen ku pitäis tehdä jotain niin se on:
”en varmaa tee aloitetta… antaa olla vaan, olkoot nainen tossa yksikseen, mä pidän ylpeyteni ja itsearvostukseni ja mähän en alennu siihen, että rupeen laittaa kaikkeni peliin itestäni ja toisella on joku hemmetin valtikka kädessä jolla se päättää armollisesti olenko hyväksytty vai hylätty, siihen en lähde!”
Mä en osaa sanoa jos tää juontaa jonnekkin syvemmälle kuin vain torjutuksi tulemisen pelkoon... esim sitoutumispelkoon tai suureen muutoksen pelkoon jota parisuhteeseen asettuminen tarkoittaisi myös.. jos on näin niin mitenhän sitä itselle osaisi selittää että asiat eivät ole välttämättä niin absoluuttisia ja muu elämä ei lopu jos asettuu parisuhteeseen.. mä näen ehkä niin mustavalkoisena kaiken, että se tuo ihan älyttömiä paineita ja ennakkokuvia siitä miten asiat kääntyy jos päätän jotain...
Voi olla että kyse on myös seksin pelosta koska siinä ollaan myös hyvin alastomia monessakin mielessä... suorituspaineet.
Onko kellään mitään vastaavaa? Tuntuu, että oon tän asian kanssa yksin.. kaikilla kavereilla ei oo ollut mitään vaikeuksia kertoa tunteistaan, ottaa naistaan ketä haluaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Heippa A 27v,
Voisin sanoa, että teksti on kuin minun suustani..naisen kohdalle voi vaihtaa sanan mies.
Olen ollut pitkään tosi kiinnostunut eräästä miehestä. Tunne on ollut vuoroin ihana vuoroin masentava. Samnanlainen tilanne kuin sinulla, ei juurikaan tule vastaan, minä kylläkin olen tehnyt aloitteen..
"Mua vaan voi sitten risoa se miten naisilla on valta päättää ja ne voi olla tekemättä mitään, nähdä mies tuskissaan mutta yhtään ei tulla vastaan.. ja etenkin jos tällainen nainen on nainen johon on rakastunut jo yli vuoden ajan niin tilanne on todella paha. Kynnys vaan kasvanut koko ajan.. en tiedä tietä ulos."
"Jos pitäisi pukea sanoiksi se tunne mikä tulee juuri ennen ku pitäis tehdä jotain niin se on:"
"”en varmaa tee aloitetta… antaa olla vaan, olkoot nainen tossa yksikseen, mä pidän ylpeyteni ja itsearvostukseni ja mähän en alennu siihen, että rupeen laittaa kaikkeni peliin itestäni ja toisella on joku hemmetin valtikka kädessä jolla se päättää armollisesti olenko hyväksytty vai hylätty, siihen en lähde!” "
Noita asioita tulee kelattua mielessä kun törmää ko. mieheen.
Olen sitä mieltä, että tämän tyyppiset ihmiset eivät ole meitä varten. Se tietty ihminen tulee vastaan jonain päivänä ja kohteelee meitä hyvin, niin kuin me olemme ansainneet. Tsemppiä. ;)
Kiitos viestistäsi, se antoi voimaa..
ainoa vaan, että tämä nainen on aivan tajuttoman ihana johon itse tarinani pohjasin. Hän kohtelee hyvin ja on antanut *selkeitä* vihjeitä että nyt voisi tapahtua jotain mutta silloin erityisesti kun toinen ihminen antaa sen vihjeen niin tuo mainitsemani ja kuvaamani itsetuhoinen tunneprosessi lähtee liikkellle. Mä oon sen nyt tiedostanut ja päätin että se ei enää koskaan tule mun tielleni. Mä oon niin loppu tähän paikalla polkemiseen. helvetti.
Sen on liityttävä juuri siihen tietynlaiseen narsistisuuteen ja ylpyden pitämiseen.. sairaita tunteita mutta silti niin voimakkaita. Mutta näin ei voi jatkua. Toivottavasti ei sullakaan.
Ja mitä miehiin tulee niin miehet yleisemmin kärsii tästä ongelmasta joten ehkäpä sun kannattaisi kysyä epäsuoraan siltä asiasta tai suoraan ja katsoa mitä tapahtuu... ala jutteleen vaikka seurustelusta yleisellä tasolla ja katso mitä käy... mihin suuntaan keskustelu lähtee.
Mulla yksi syy on ollu se että ku nään että tilaisuus tulee se tuntuu musta niin että "no täytyy odottaa parempaa tilaisuutta, enhän mä NYT voi.." ja se on vähintään yhtä suuressa roolissa ollut pilaamassa elämääni.
TEE JOTAIN, NUIJA!
Jos nainen on antanut "selkeitä vihjeitä" ja sinä olet aivat kuolettavan ihastunut, niin tee jotain! Vihjaa edes vastavuoroisesti, jos ihastuksesi kohde ei ole vaikka tajunnutkaan sun kiinnostustasi ja siitä säikähtäneenä ei uskalla tehdä enempiä aloitteita tms... Mutta älä helvetissä jää odottamaan seuraavaa elämää pelkän pelonsekaisen ylpeyden takia. Jos huonosti käy, niin mitä sitten? Pakkeihinkaan ei loppujen lopuksi kuole, vaikka siltä se aina aluksi tuntuukin.
Ei se loppujen lopuksi ollutkaan ylpeydestä kiinni se mun saamattomuus tehdä aloitetta vaan siitä, että se nainen oli unelmien täyttymys ja on yhä mutta sitä alkoi kuvitella että sitä joutuisi luopumaan vanhasta elämästä, sitoutua ja uhraamaan ja sitten on vielä seksi... se ehkä eniten. Kun suorituspaineet on valtavat vaikka periaatteessa pitäisi kaiken olla ok. Nää siellä taustalla on pyörinyt ja sitten ku aivot ajattelee nautintoa ja samalla yrittää välttää mahdollista tuskaa mitä voisi sattua niin tapahtuu pysähtyminen. Helvetti.. ja nyt ku on tehnyt päätöksiä niin on myöhäistä. Elämä on.
No tuossa se nainen roikkuu eronneessa suhteessa tosin yhä, koska meni muuttamaan yhteen miehen kanssa koska luuli että mua ei kiinnosta. Että näin.. mutta kun yli vuosi on kulunut tällä tavalla niin aika ihmeen tekijä saa olla, että saa vielä aikaiseksi sen tunteen mikä tällä naisellakin joskus oli. Kyllä mä sain pari viikkko sit vielä ikävä viestin viedessäni synttärilahjaa mutta kyllä se äijä sen elämässä silti yhä on roikkumassa... mahtaakohan se nainen sit vaan odottaa multa sitä täydellistä ja sitoutunutta otetta ratkaista tilanne eikä mitään vähempää.
Helvetti että on ollut nuija.. ei tuollasia naisia kasva puissa.. eikä missään muuallakaan.
Melkein itkettää moinen toilailu. Kumma, miten ihmiset eivät vaan päädy yksiin, vaikka kiinnostusta olisi molemmin puolin roppakaupalla. Miksi asiat ovat muka aina niin monimutkasia? :(
”en varmaa tee aloitetta… antaa olla vaan, olkoot nainen tossa yksikseen, mä pidän ylpeyteni ja itsearvostukseni ja mähän en alennu siihen, että rupeen laittaa kaikkeni peliin itestäni ja toisella on joku hemmetin valtikka kädessä jolla se päättää armollisesti olenko hyväksytty vai hylätty, siihen en lähde!”
Miksi tilanne on näin? Miksi naisella on kaikki valta päättää hylätä vai hyväksyä sinut? Oletko ikinä pysähtynyt miettimään tätä? Ainakaan minun kohdallani tilanne ei todellakaan ole näin.
No se fiilis siitä että naisella on valta päättää juontaa siitä, että kun huomaa ITSE olevansa koukussa naiseen ja nainen ei tee aloitteita koskaan itse - vaikka OLISIKIN kiinnostunut. Näin ollen sitä miehenä joutuu aina siihen tilanteeseen, että selvittääkseen onko vastapuolella kiinnostusta miehen tulee pistää kaikki likoon ensin tietämättä yhtään tuleeko pakit vai ei. SE on syvältä...
Ehkä jo tajuut?