Olen nykyinen viulisti ja harkitsen soittimen vaihtamista selloon. Mitä "fyysisiä" vaikeuksia on sellon soitossa (esim. viulunsoiton niska- ja selkäongelmat)?
Kuinka helposti sellon soiton perusteet olisivat itseopittavissa (takana 15 vuoden viulun soiton kokemus)?
Kertokaa vapaasti sellon soiton haitoista ja hyödyistä! Kiitos!!!
Kuinka helposti sellon soiton perusteet olisivat itseopittavissa (takana 15 vuoden viulun soiton kokemus)?
Kertokaa vapaasti sellon soiton haitoista ja hyödyistä! Kiitos!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
sellon soittaminen on harvinaisen toimivaa noin ergonomisesti ajatellen. ei ole pahoja kipuja oikein missään, kunhan alusta asti oppii oikeat asennot jne.
viulun soittokokemus on iso apu, mutta sello on eri soitin, enkä suosittele yksin aloittamista.jousen ote on erilainen jne.kipuja tulee sellonkin kanssa, jos on väärät asennot
kiinnostaa miksi juuri sello? entä huilu, klarinetti tms. joku ihan erilainen ja uusi kokemus?
Ei se soitin määrää sitä, tuleeko rasituskipuja vai ei. Varmasti saat paikat kipeäksi millä tahansa tavalla toistamalla liikaa fysiikallesi sopimattomia liikkeitä. Niska- ja selkäongelmat ovat varmaan yhtä yleisiä sellisteille kuin viulisteillekin. Minun kokemukseni perusteella myöskään jännetuppitulehdus ei ole sellisteillä kovin harvinainen.
Luulen, että opit sellonsoiton perusteet nopeasti, jos saat siihen hyvää ohjausta. Vaikeinta on varmaankin opettaa lihasmuisti uusiin liikeratoihin.
Isoista käsistä on yleensä hyötyä, koska välit ovat sellossa isommat kuin viulussa. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Ei kaikki sellot ole suuria. Pieniäkin löytyy ja normaalia pienemmän voi tilata soitinrakentajilta. Ne tekevät soittimen tilaajan mittojen mukaan. Niin on ollut aina ja on edelleen. Sentti mensuurissa merkitsee todella paljon, helpottaa/vaikeuttaa soittamista. Mutta ääneen mensuurilla on vähemmän merkitystä kuten yleisesti luullaan. Hyvä rakentaja saa myös pienempään loistavan äänen.
Vaihdoin itse selloon viulusta, kun olin 12-vuotias. olin silloin soittanut viulua 7 vuotta. Pidin heti paljon sellon soittamisesta ja äänestä, mutta ongelmia oli jousikäden kanssa. Eniten hankaluuksia tuotti sormien pitäminen tarpeeksi alhaalla. Käsi kipeytyi, kun soitti ja koko ajan piti yrittää kiinnittää huomiota jousen pitämiseen.
Onneksi opettajani soitatti joka tunnin alussa jousiharjoituksia ja homma alkoi vähitellen sujua. Soitin viulua 2 vuotta rinnalla ja lopetettuani viulun soittamisen oli helpompi keskittyä selloon. Tämä näkyi parhaiten juuri jousenkäytön paranemisena, myös edistyminen sellossa alkoi mennä harppauksin.
Olen tyytyväinen soittimen vaihdokseeni, sillä saahan selloa soittaessa aina istua. (toisin kuin viulunsoitto)
Suosittelen selloa
Jousikäden ongelma on yleinen viulusta selloon
vaihtavilla. Sormet eivät meinaa ylettää niin
syvään otteeseen mitä sellon jousella soittavalla
pitäisi olla. Minulla on pari viulusta vaihtanutta
oppilasta ja jousikäden asento on myös heille vaikea asia. Joka tapauksessa viulusta vaihtavat oppivat nopeammin sellonsoiton kuin ihan alusta sellonsoiton aloittavat.Eli jonkinlaista transfer-ilmiötä oppimisessa on havaittavissa.
Itse en näe hirveästi järkeä vaihtaa selloon noin
pitkän viulu-uran jälkeen. Jos haluaa vaihtelua,
niin esim. alttoviulu voisi olla hyvä valinta.