Heips!
Muuttuvatko tietokoneen ääressä roikkuvat miehet lainkaan, kun niistä tulee isejä, jos lapsi on laitettu alulle yhteisestä tahdosta ja sopimuksesta?
Haluisin kuulla onko kellään positiivisia kokemuksia (saa niitä negatiivisiakin kertoa, jos tahtoo).
Minä ja mieheni halutaan kumpikin lasta (minä vielä enemmän). Sitä ei oo vielä päätetty milloin ollaan valmiita. Mieheni pelkää lapsen tuomaa vastuuta ja mä taas pelkään sitä et jään lapsen ja kodin hoidon kanssa yksinäiseks, ku mies vaan pelaa, eikä nykyäänkään juuri ikinä tee oma-aloitteisesti mitään kotitöitä. Jos asian ottaa puheeks, niin yleensä loukkaantuu. Muuten rakastan miestäni suuresti ja välillämme on täydellinen luottamus. Mietin vaan kauhulla tulevaisuutta, jossa huolehdin lapsen/lapsien lisäksi aikuisesta kakarasta...
Kun kyselen mieheltäni pelaisko hän yhtä paljon, jos meil ois lapsia, on vastaus närkästynyt. Kysyy vaan vastaavaa omista harrastuksistani. Itse tiedän tarkalleen, etten juoksis yhtä paljon harrastuksissani, jos ois lapsia huolehdittavana. Sehän on itsestään selvyys, mutta miehelle ei taida olla... Onks mulla mitään toivoa...
Muuttuvatko tietokoneen ääressä roikkuvat miehet lainkaan, kun niistä tulee isejä, jos lapsi on laitettu alulle yhteisestä tahdosta ja sopimuksesta?
Haluisin kuulla onko kellään positiivisia kokemuksia (saa niitä negatiivisiakin kertoa, jos tahtoo).
Minä ja mieheni halutaan kumpikin lasta (minä vielä enemmän). Sitä ei oo vielä päätetty milloin ollaan valmiita. Mieheni pelkää lapsen tuomaa vastuuta ja mä taas pelkään sitä et jään lapsen ja kodin hoidon kanssa yksinäiseks, ku mies vaan pelaa, eikä nykyäänkään juuri ikinä tee oma-aloitteisesti mitään kotitöitä. Jos asian ottaa puheeks, niin yleensä loukkaantuu. Muuten rakastan miestäni suuresti ja välillämme on täydellinen luottamus. Mietin vaan kauhulla tulevaisuutta, jossa huolehdin lapsen/lapsien lisäksi aikuisesta kakarasta...
Kun kyselen mieheltäni pelaisko hän yhtä paljon, jos meil ois lapsia, on vastaus närkästynyt. Kysyy vaan vastaavaa omista harrastuksistani. Itse tiedän tarkalleen, etten juoksis yhtä paljon harrastuksissani, jos ois lapsia huolehdittavana. Sehän on itsestään selvyys, mutta miehelle ei taida olla... Onks mulla mitään toivoa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miehet ovat yksilöitä joten asia voi teillä vaikka onnistuakkin. Toivottavasti!
Omasta tilanteestani kirjoitin nimimerkillä -samaa kokenut- toiseen kohtaan.. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000011948762
pelaamisen. Tosi asia on kuitenkin että mies palaa takas ruudun ääreen. Ei kuule, ei näe ja on sulkenut ympäristönsä pois. Lasta ei voi jättää miehen hoteisiin kun unohtaa tai ei kerkeä pelin ääreltä lasta hoitamaan.............
Kai mun mies sentään huomais lapsen pelatessaankin... pystyy se sentään mullekin välil juttelee pelin välissä ja huomaa yleensä, jos mul ei oo kaikki hyvin... lapset sentään ilmottaa ongelmistaan isoon ääreen... ainakin vauvat...
Samojen asioiden kanssa painiskelen minäkin. Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos lapsia tulee niin pelaaminen saa kyllä jäädä vähemmälle.