Joulu tulla jollottaa.. ja kaikki tahtoisivat minut, mieheni ja muutaman kuukauden ikäisen lapsemme jouluksi kylään.
Kutsujia on
mieheni äiti perheineen
mieheni isä perheineen
minun äitini perheineen
minun isäni perheineen
mieheni isovanhemmat
mieheni toiset isovanhemmat
minun isovanhemmat
Viime joulun vietimme rattoisasti autossa kiertäen eri paikoissa, kaikissa puolesta tunnista kahteen tuntiin, ja kun pääsimme kotiin ei jaksanut muuta kuin itkeä. Valitettavasti kun kaikki asuvat 30km säteellä kodistamme.
Jälkikäteen ilmoitin että en todellakaan pilaa jokaista jouluani viettämällä sitä kiertopalkintona. Tippa linssissä sukulaiset valittivat "voivoi kun se olisi NIIN mukava nähdä teitä edes sinä päivänä kun kaikkein eniten toivoo teitä tänne luo" ja "se on niin hirmuisen tärkeää meille että tulette käymään jouluna" ja "jouluhan on perhejuhlaa..."
Mieheni haluaisi viettää joulua vanhempiensa seurassa ja minä omien vanhempieni, mutta kaikki asuvat erillään ja aina jonkun mieli pahoitetaan. Sitten jos jäämme kokonaan kotiin ja sanomme muille että tervetuloa kylään mutta vain puoleksi tunniksi että mekin saamme viettää rauhallista joulua jossain välissä, olen huono emäntä ja en välitä sukulaisistani pätkän vertaan.
Rasittavaa!!!
Kiitos kun sain narista. Helpotti.
joulu ja syyllistäminen
66
17100
Vastaukset
- Tyttöläinen
Totta, joulu on perhejuhlaa.
Entä teidän perheenne sitten?
Minusta teidän ei tarvitse kuunnella sukulaisten ruikutusta, tehkää niin kuin TE haluatte!
Teidän jouluhan se on kyseessä!
Kyllä mummot ja vaarit ym käsittävät sen, että teillä on omat suunnitelmanne. Lähettäkää lahja, kortti tai vanhanaikainen korusähke. Ja soittakaa aattoiltana vielä jouluntoivotukset.
Miksi teidän pitäisi ravata pitkin kyliä pitkien välimatkojen päässä? Voitteko esim kutsua teille tärkeimmät ihmiset kylään aattona, vai oletteko mielummin omalla porukalla?
Olen ehkä itsekäs, mutta minähän vietän joulua juuri niin kuin haluan, että omalla väellä on tunnelmallinen, kiireetön joulu.
Haluaisin toki nähdä enemmänkin sukulaisia aattona, mutta aikaa ei tahdo löytyä, ja lisäksi aaton kuuluu olla rauhoittumisen aikaa, ei mitään hössötystä ja auton tankkaamista, tietkin ovat jäiset ja liukkaat... Tsemppiä! - narinaa
Nyt oikeasti järjestät teidän joulun. Pienen lapsen kanssa ei ole mukavaa reissailla. Aloitat teidän perinteet, miehesikin hyväksyy sen, ei ensimmäisellä kerralla, mutta se tuskin kaataa parisuhdettanne.
No huh huh, itse hössötin jouluja luokseni ja tytöt kävivät perheineen velvollisuudesta, kunnes toinen uskalsi sanoa, että me emme tule, mutta olet tervetullut tänne. Loukkaanuin, surin, masennuin, kunnes terve järki voitti, nykyään joulut on meille iloista juhlaa eikä pakkopullaa.
Uskalla tehdä oma ratkaisu, ensin aatto omilla ehdoilla ja joulupäivinä voi sitten kyläillä siellä sun täällä.
Meillä menee nykyään siten, että käväisen lapsieni luona, on toki saunat ja pukit ja lastenlasten riemut, mutta yöksi kotiin ja joulupäivä kaikki omillaan sulatellen, tapaninpäivänä käyvät syömässä minun joulupöydän loppuja. Ole rohkea, se voi kannattaa. - niin joku organisaattoriksi
ja järjestätte joulunyyttärit, hyvää ruokaa, joulukuusen ja joulupukin isoimman talon/ asunnon omaavan kotona. Iltapäivällä jouluappeet, sitten pukki ja lahjojen avaus ja kaikki omiin koteihinsa jatkamaan rauhaisaa jouluanviettoa.
Haudalla käynnin voi järjestää joko ennen tai jälkeen tapaamisen. Muutama tunti siinä menee, mutta loppujen lopuksi kaikki saavat osansa. Ensi vuonna voitte vaihtaa kestitsijä-huushollin toiseen..
Hyvää joulun odotusta!- vauvan kanssa
Vauvan paikka on kotona. Hän on ihminen, ei mukana kuljetettava paketti. Häneen tarttuu virukset kaikista noista ihmisistä, jotka haluavat itsekkäästi sinun riepottavan vauvaa paikasta paikkaan joulurauhan vallitessa.
Jos ette pysty lapsenne oikeutta puolustamaan, olette liian nuoria vanhemmiksi.
Te olette perheen perustaneet, te teette kuten teidän perheellenne parhaiten sopii.
Jos kuitenkin katsotte, että teille sopii tuollainen ravaaminen ympäri kotiseutua sillä aikaa, kun muut viettävät joulua, niin teette sen, mukisematta.
Jos ravaaminen ei mielestänne kuulu jouluun, lopetatte sen heti alkuunsa ja ilmoitatte, että vietätte joulunne kotona.
Mikäli asiasta syntyy epäsopua, ei voi kuin todeta, että teillä on ajattelemattomat omaiset. Heistä on tuleva teille paljon harmia tulevaisuudessa. - parasta monet isovanhemmat
vauvan kanssa kirjoitti:
Vauvan paikka on kotona. Hän on ihminen, ei mukana kuljetettava paketti. Häneen tarttuu virukset kaikista noista ihmisistä, jotka haluavat itsekkäästi sinun riepottavan vauvaa paikasta paikkaan joulurauhan vallitessa.
Jos ette pysty lapsenne oikeutta puolustamaan, olette liian nuoria vanhemmiksi.
Te olette perheen perustaneet, te teette kuten teidän perheellenne parhaiten sopii.
Jos kuitenkin katsotte, että teille sopii tuollainen ravaaminen ympäri kotiseutua sillä aikaa, kun muut viettävät joulua, niin teette sen, mukisematta.
Jos ravaaminen ei mielestänne kuulu jouluun, lopetatte sen heti alkuunsa ja ilmoitatte, että vietätte joulunne kotona.
Mikäli asiasta syntyy epäsopua, ei voi kuin todeta, että teillä on ajattelemattomat omaiset. Heistä on tuleva teille paljon harmia tulevaisuudessa.halua oikeasti. Omaa parastaan kylläkin.
"Mikäli asiasta syntyy epäsopua, ei voi kuin todeta, että teillä on ajattelemattomat omaiset. Heistä on tuleva teille paljon harmia tulevaisuudessa."
MOT omassa elämässäni. - huoh
Mielenkiintoinen joulunviettoresepti sinulla: "Iltapäivällä jouluappeet, sitten pukki ja lahjojen avaus ja kaikki omiin koteihinsa jatkamaan rauhaisaa jouluanviettoa.
Haudalla käynnin voi järjestää joko ennen tai jälkeen tapaamisen. Muutama tunti siinä menee, mutta loppujen lopuksi kaikki saavat osansa. Ensi vuonna voitte vaihtaa kestitsijä-huushollin toiseen.."
Tämä kaikki jouluaattona!!! Se on yksi vuoden lyhyimmistä päivistä.
Voisitko pyyhkäistä reseptistäsi edes hautausmaan? Vainaat eivät pahastu, vaikka et sinne ryntäisikään kynttilä kourassa. Kokemuksesta voin sanoa, että ainakin pääkaupunkiseudulla hautausmaalle käyntiin saa varata n. 3h jonotukseen. Siitä on kuule joulurauha kaukana.
Joulupäivällisen valmistaminen ja muu valmistelu vie tunteja. Missä välissä sen jokainen tekee, jos juoksevat perheestä toiseen? Retkueen on lähdettävä liikkeelle jo aamuvarhaisella, kaikki lahjat, ruuat ja kersat auton takapenkillä.
Ja sitten kotiin "rauhaisaan joulunviettoon"! - suklaati
koska meillä on suurin talo ja eniten pieniä lapsia,on suvut kokooontuneet aattoisin meille. Jouluaaton viettäjiä on noin 20. Olen hyvin tyytyväinen ratkaisuun,ei enää lasten raahaamista pitkin maakuntaa aattona tai joulupäivänä vaan muutama tunti yhteistä aikaa ja sen jälkeen oma rauha.meilläkin juhlitaan nyyttäri periaatteella. yksi tuo kalat,toinen rosollin,kolmas laatikot ym. meille jää yleensä kinkun osto ja paisto. Tuomisista riittää useammaksi päiväksi.
Suosittelen lämpimästi muillekin ja muutama tunti joulumieltä isolla porukalla sujuu pienemmässäkin kerrostaloasunnossa.... - Annukka
huoh kirjoitti:
Mielenkiintoinen joulunviettoresepti sinulla: "Iltapäivällä jouluappeet, sitten pukki ja lahjojen avaus ja kaikki omiin koteihinsa jatkamaan rauhaisaa jouluanviettoa.
Haudalla käynnin voi järjestää joko ennen tai jälkeen tapaamisen. Muutama tunti siinä menee, mutta loppujen lopuksi kaikki saavat osansa. Ensi vuonna voitte vaihtaa kestitsijä-huushollin toiseen.."
Tämä kaikki jouluaattona!!! Se on yksi vuoden lyhyimmistä päivistä.
Voisitko pyyhkäistä reseptistäsi edes hautausmaan? Vainaat eivät pahastu, vaikka et sinne ryntäisikään kynttilä kourassa. Kokemuksesta voin sanoa, että ainakin pääkaupunkiseudulla hautausmaalle käyntiin saa varata n. 3h jonotukseen. Siitä on kuule joulurauha kaukana.
Joulupäivällisen valmistaminen ja muu valmistelu vie tunteja. Missä välissä sen jokainen tekee, jos juoksevat perheestä toiseen? Retkueen on lähdettävä liikkeelle jo aamuvarhaisella, kaikki lahjat, ruuat ja kersat auton takapenkillä.
Ja sitten kotiin "rauhaisaan joulunviettoon"!Hauskat sanamuodot, oikein hymyilytti :)
- talollinen...
Mistäs löydät sen isontalon emännän joka ottaa hymysuin koko remmin kotiinsa ja kokkaa heille kaiken ja järjestää mukavaa viihdykettä lapsille, eli on sirkuspellenä hela kvällen ja hyppää ripaskaa hetikun joku pyytää.
Ja pettaa petit, aamupalat aamulla ja mitä vielä. Jos tämä emäntä jostai löytyy niin kutsukaa minutkin sinne! - Naikkonen29
talollinen... kirjoitti:
Mistäs löydät sen isontalon emännän joka ottaa hymysuin koko remmin kotiinsa ja kokkaa heille kaiken ja järjestää mukavaa viihdykettä lapsille, eli on sirkuspellenä hela kvällen ja hyppää ripaskaa hetikun joku pyytää.
Ja pettaa petit, aamupalat aamulla ja mitä vielä. Jos tämä emäntä jostai löytyy niin kutsukaa minutkin sinne!Mihin helkuttiin on vieraanvaraisuus tästä maasta kadonnut???? Minä ainakin toivotan kaikki ystäväni tervetulleeksi kotiini ihan koska tahansa! Mikä onkaan ihanampaa kuin kutsua ihmisiä kylään! Ja kun aloittaja vielä ehdotti että homma tehtäis nyyttiräperiaatteella, niin eihän emännälle jää juuri mitään tekemistä. Pääsee siis jopa helpommalla.
Itse olen oppinut kotoota, että näin tämä toimii. Aina ovat kaikki saaneet tulla. Ja äitini on aina myös kokannut kaiken. Ei se suurta aikaa vaadi, jos on looginen. Minä nyt jatkan tätä perinnettä. On ihanaa laittaa juhlaa isommalle porukalle -oli se sitten joulu, itsenäisyyspäivä, juhannus... Ja ystävät kyllä oikein tuputtautuvat auttamaan! Sitä ongelmaa ei ole koskaan tullut, että ei apua sais. Mutta minä en sitä apua halua, vaan saan itselleni valtavasti hyvää mieltä siitä, kun saan olla hyvä ja ahkera emäntä!
Olenkin jo tohkeissani suunnitellut ateriat itsenäisyyspäivälle. Jokaiselle yöpyjälle laitan omaan huoneeseen sisustukseen sopivan väriset pyyhkeet ja pienet kukat. Aamulla leivon sämpylöitä. Eikä tarvitse herätä kuin puoli tuntia ennen muita, ja onnistuu saamaan upean mielen kaikille. :)
Kyllä ärsyttää huomata, miten itsekkäitä moni tuntuu olevan. - niinkö?
Naikkonen29 kirjoitti:
Mihin helkuttiin on vieraanvaraisuus tästä maasta kadonnut???? Minä ainakin toivotan kaikki ystäväni tervetulleeksi kotiini ihan koska tahansa! Mikä onkaan ihanampaa kuin kutsua ihmisiä kylään! Ja kun aloittaja vielä ehdotti että homma tehtäis nyyttiräperiaatteella, niin eihän emännälle jää juuri mitään tekemistä. Pääsee siis jopa helpommalla.
Itse olen oppinut kotoota, että näin tämä toimii. Aina ovat kaikki saaneet tulla. Ja äitini on aina myös kokannut kaiken. Ei se suurta aikaa vaadi, jos on looginen. Minä nyt jatkan tätä perinnettä. On ihanaa laittaa juhlaa isommalle porukalle -oli se sitten joulu, itsenäisyyspäivä, juhannus... Ja ystävät kyllä oikein tuputtautuvat auttamaan! Sitä ongelmaa ei ole koskaan tullut, että ei apua sais. Mutta minä en sitä apua halua, vaan saan itselleni valtavasti hyvää mieltä siitä, kun saan olla hyvä ja ahkera emäntä!
Olenkin jo tohkeissani suunnitellut ateriat itsenäisyyspäivälle. Jokaiselle yöpyjälle laitan omaan huoneeseen sisustukseen sopivan väriset pyyhkeet ja pienet kukat. Aamulla leivon sämpylöitä. Eikä tarvitse herätä kuin puoli tuntia ennen muita, ja onnistuu saamaan upean mielen kaikille. :)
Kyllä ärsyttää huomata, miten itsekkäitä moni tuntuu olevan.Onpa sinulla mustavalkoinen käsitys ihmisyydestä - jos joku on erilainen ja pitää jostakin erilaisesta tavasta kuin sinä, niin sellainen on sitten automaattisesti itsekäs?
Voi hallelujaa.
Voisitko kuvitella opettelevasi hieman suvaitsevaisuutta?
- reetta anoppi
Voit ajatella myös kiitollisena , että näin moni ystävällisesti pyytää teitä , siinä on kullekein paljon lisävaivaa, jos tulee yövieraita, mietippä sitäkin.
Mutta ottakaa heti tavaksi viettää joulua rauhassa oman perheenne kanssa , teette omat traditiot .
Vuodessa on 365 päivää ja silloin voitte rampata sukulaisianne katsomassa tai he teillä.
Minun jouluni menivät 28 vuotta anopin silmien alla, mitään en osanut tehdä oikein, katkera olen vaikka kuin järjellä yritän ajatella. - itsekäs eläjä
Teidän perhe on teidän perhe; vauva ja kaikki. Muut saa vinkua niin paljon kuin haluaa. Luulisi niidenkin ymmärtävän, ettei onnistu. Kysy lähtisivätkö itse jouluaattona ajamaan seitsemään eri vierailupaikkan? Eivät varmasti lähtisi pienen kanssa. Tai edes ilman pientä.
Minä en mene edes isäni perheen luokse jouluaattona, vaikka asuu puolen tunnin kävelymatkan päässä. Pysyn äidilläni, piste. Isälle menen joulupäivänä. Sitten, kun saamme mieheni kanssa lapsia, tuskin menen mihinkään, vaan pysyn omassa kodissani vauvan ja miehen kanssa. Muut tulkoot meille, jos haluavat ja pystyvät. - nainen 26 v
Ensimmäisen yhteisen joulumme vietimme mieheni vanhempien luona. Viime joulun minun vanhempieni. Tämän joulun olemme ihan kaksistaan yhteisessä uudessa kodissamme. Seuraavana taas katsotaan mitä tehdään. Onpa sulla itsekkäitä sukulaisia, kun eivät ymmärrä että kutsujia on muitakin.
Joulu on lepäämistä ja nauttimista, ei syyllistämistä varten. Laatikoita ei tarvitse tehdä itse, eikä niitä ole pakko syödä ollenkaan. Ja siellä ollaan missä tuntuu hyvältä olla. Ja mikä kumma siinä on, että juuri aattona pitää mennä ja ravata henkihieverissä? Tapanihan se on ollut perinteinen ajelupäivä, eikä mielestäni tarvitse silloinkaan ajella ellei tunnu siltä, ei ainakaan seitsemää kyläpaikkaa, siihen ei pysty ukko mustalainenkaan.
Olisko siinäkään ideaa, että tekisitte selkeät vuorolistat? Vaikka tuosta listasta valkkaatte ne, joissa oikeasti haluatte käydä, ja sitten jaatte oman vuoden jokaiselle kyläpaikalle - ja tietty joka toisen joulun pyhitätte omalle kodille. Minäkään en jaksanut alkaa kinata siitä, mennäänkö ensin minun vai miehen vanhemmille, kun jouluhan on valitettavasti joka vuosi ja toisen vanhemmille mennään taas omalla vuorollaan.
Ja sukulaisiakaan ei tarvi kaikkia pyytää samana jouluna kylään, jos ovat niin hölmöjä etteivät mahdu yhtaikaa samaan huoneistoon. Eli jos isä ja äiti esim. ovat riidoissa keskenään.
Lähtökohta on sinä ja sinun perheesi. Muut mukautukoot siihen. eräällä tutullani on ollut aivan samanlainen tilanne. He ratkaisivat asian siten, että joka toinen vuosi, mentiin jomman kumman luokse ja pyydettiin kutsumaan sen puolen suku samanaikaisesti koolle. Ne jotka jäivät ilman tavattiin kaikki ennen joulua. Näin meni homma eteenpäin. Ei sitä kaikkea tarvitse jaksaa kolmen päivän aikana, jokaisella on joulurauha, ja sellainen kelloon vilkuilu ei edistä kenenkään joulurauhaa. Nosta kissa pöydälle, hyvissä ajoin ennen aattoa.
Ps puhelin on myös keksitty.- sano se niille
Sano, että liityt jehovan todistajiin, jos et saa itse päättää joulusi vietosta. He eivät vietä joulua ollenkaan.
- Säde
Mä ratkaisin omalla kohdalla asian heti ekana jouluna omassa kodissa: se on meidän joulunviettopaikka tästä lähtien!
Sitä ennen oli yhtä ravaamista, eikä joulutunnelmaan edes päässyt.
Etkö voisi selittää tätä tilannetta kaikille näille kutsujille? Siis tietävätkö he kaikki, että tosiaan on noin monta paikkaa?
Onhan tuo mahdottoman itsekästä heiltä, että teidän pitää joka paikassa SAMAN päivän aikana käydä.
Eikä oikein voi mielestäni tehdä "suosikkilistoja" , metelihän siitä tulee.
Joulupäivänä ja Tapanina vois käydä vanhemmilla ja niihin voi osallistua sitten muutkin?
Kyllä oman kodin traditiot on järkevin ja ihanin tapa viettää aattoa.
Onhan teidän tilanteenne muuttunut kun on lapsikin, pitäisi suvun ymmärtää se.
Älä tunne syyllisyyttä, ilmoita vaan päätöksenne.
Lapsikin kokee oikean joulun, eikä autossa istumista joka aatto. - Antti
niin tavatkaa kaikki samalla kertaa. Teitä kun on noin paljon niin varatkaa kaikki yhdessä vaikka iso hirsimökki ja pitopalvelu pariksi tunniksi jouluaattona alkuillasta. Siinä ehtii jakamaan lahjat ja juttelemaan keskenään ja tunnelma olis varmasti ihan erilainen kuin tavallisesti.
Sieltä sitten jokainen menee viettämään iltaa minne haluaa. - Wilhelmiina
Eikö joulu vietetä yleensä omien mielihalujen tms. mukaan?!
Itse inhoan appivanhempiani yli kaiken (kuten täällä on moneen kertaan tullut selväksi) - nykyään olenkin tehnyt sellaisen päätöksen, että en käy heillä enää koskaan kylässä. Eiväthän hekään olleet minusta kiinnostuneita alusta alkaenkaan? Eivätkä koskaan ole olleet kiinnostuneita omasta lapsestaankaan (=kihlatustani, esim. opiskelusta, taloudellisesta pärjäämisestä, harrastuksista yms.)?! Miksi mennä paikkaan, jonka tapoja inhoan yli kaiken (esim. appelassa suuria kaljapönttöjä pöydät pullollaan, anoppila täynnä ällöttäviä tekokukkia jne. jne.)?!
Mutta aiheeseen. Joulu ollaan kihlattuni kanssa AINA vietetty minun vanhempieni luona. Siellä ei kaljotella, eikä puhuta paskaa tms.(kuten appivanhemmilla). Kaikilla on hyvä mieli, ruokaa riittää, mukavaa yhdessäoloa yms. Enkä tunne syyllisyyttä siitä koskaan, vaikka en nyt appivanhemmilleni hyvää joulua ikinä toivotakaan - eiväthän hekään meille ole koskaan korttia tai lahjaa jouluna lähettäneet? Itsehän he ovat tiensä valinneet, niin mekin kihlattuni kanssa...?
Tämmöisen porukan (=appivanhempani) kanssa vaan pelkään kaikista eniten TULEVAISUUTTA?!!! Lapsenlapsiaan (tulevia, jos Luoja suo) saavat tällaiset isovanhemmat mielestäni nähdä vain sillon, jos itse tulevat meille kylään SELVINPÄIN. Miksi viedä lapsiaan paikkaan, jota itsekin inhoaa yli kaiken(=kaljapönttöjä joka paikassa, tupakoidaan sisällä, muutenkin ahdistava ilmapiiri yms.)?! Lapsen vanhemmillahan se on viime kädessä aina täysi päätösvalta - ei isovanhemmilla? - Susanna
Meilläkin vauva 3 kk ja kaikki varmasti haluavat meidät jouluksi kylään. Olemme päättäneet, että olemme kotona. Ehkä teemme lahjakierroksen aattoaamuna tai joulupäivänä tms. Pienen vauvan kanssa ei todellakaan ole helppo aina vierailla ja pitää ajatella vauvaakin!
- Eila
...alkoi oma jouluperinne esikoisen synnyttyä: olemme viettäneet sen jälkeen kaikki joulut kotona. Sukulaiset toisin asuvat sen verran kaukana ja heillä on ahtaat tilat, joten jo käytännön syyt muokkaavat joulun viettoa.
Joskus vain on keskityttävä omaan elämään eikä juostava pitkin ja poikin. Nyt on hyvä sauma sanoa, että "me teemme omat perinteemme". - me teemme
heippa
tehkääpä vaikka näin, olette jouluaaton kotona, vierailette "vanhuksilla sis kaikki luettelosi ihmiset" joko joulupäivänä tai tapanina tai vain toisena päivänä tai joulun ja uuden vuoden välipäivinä tai suoritatte jouluvierailuja jo itsenäisyyspäivän tienoilla jos sattuu oleen pitkä viikonloppu, me on tehty niin, muttei aina( kaukaisimmat rakkaat asuu n 200km päässä) lähimmät 50km..
ja vielä yks vaihtoehto , pyydätte joitakuita vaikka vuorovuosina, pyörähtämään teillä vaikka vaan ruokailemassa.
ja lopuksi vielä, elä ota tressiä tommoisesta, jos te päätätte viettää kokonaisuudessaan joulupyhät vaikka "poreammeessa" heh, niin se tapahtukoon, ei kenenkään pidä loukkaantua jos joku haluaa rauhoittaa kenties ainoat vapaansa oleskeluun kotonaan perheensä kanssa. - perheen isä
Joulu on oman perheen juhla ja silloin ollaan kotona. Joulupäivänä voi käydä omien vanhempien luona tai appivanhempien luona ja sitten taas kotiin nopeasti. Näin me olemme menetelleet.
Suosittelen.- Aatto kotona
Näin myös meillä...aatto on aina oltu vain perheen kesken ja muina päivinä on sitten käyty sukulaiset tervehtimässä..Hyvin on mennyt eikä kukaan ole loukkaantunut. Suosittelen.
- Äiti vm.-78
Suoraan sanoen olen kateellinen sulle....
Meidän jouluun kuuluu anova pyyntö ainoalle elossa olevalle mummulle, että josko hän huolisi perheemme kylään tai mummu tulisi meille.
Päivällä kiertelemme hautasmaita kynttilöiden kanssa, kertoen yhä uudelleen ja uudelleen lapsille millaiset isovanhemmat heillä on ollut.
Vanhin lapsemme kyseleee, miksei kuollut mummu tule alas taivaasta katsomaan häntä kun on niin kova ikävä.
Näin meidän joulu...
En osaa mitään neuvoa teidän tapauksessanne antaa, mutta miettikää, mikä on teille tärkeää joulussa ja mikä vaihtoehdoista on paras lapselle.
Joulu kumminkin on perhejuhla...- hei kuule
Mietipä nyt vielä toiseen kertaan, kuinka ihanan hauskaa olis rampata muutaman kuukauden ikäisen vauvan kanssa noiden muiden iloksi SEITSEMÄSSÄ eri paikassa yhden päivän aikana?
Suuri osa päivästä kuluisi autossa istumiseen. Lisäksi joululiikenne on yleensä tavallista vaarallisempaa.
Sitä paitsi eikö ne toiset voisi edes hiuuuukan ottaa huomioon pienen uuden perheen omia toiveita joulunvietosta???? Onko ihan mahdoton ajatus onko? - mirjamarja
Joulu ei ole surujuhla.Kukat ja kynttilät voit viedä haudalle, jos tunnet sen tarpeelliseksi, mutta eihän vainaja siellä kiven alla ole. Hän on muistoissanne. Kerro iloisia asioita lapsillesi heistä.
Tehkää jouluunne omia traditioita, muitakin kuin hautausmaat. mirjamarja kirjoitti:
Joulu ei ole surujuhla.Kukat ja kynttilät voit viedä haudalle, jos tunnet sen tarpeelliseksi, mutta eihän vainaja siellä kiven alla ole. Hän on muistoissanne. Kerro iloisia asioita lapsillesi heistä.
Tehkää jouluunne omia traditioita, muitakin kuin hautausmaat.Haudiollahan voi käydä jo ennen aattoa ja vaikka sitten joulupäivänä tai tapanina uusiksi.Meillä on siten tehty jo vuosia ja kun kaikki muut isovanhemmat on kuolleet, vain yksi mummo on elossa
on tosi mukavaa kun haudoilla käydään useammassa "erässä" ja kaikki vuorollaan(mummo 7).Meillä on myös tapana sytyttää kotona takapihalle lemmikkien haudalle kynttilöitä ja kyllä siellä on myös omansa papoille ja mummille,sedälle jne..Eikä lapset koskaan ole sitä kyseenalaistanu onko se oikein, sillä he tietävät että ei siellä haudassa mikä hautausmaalla on ole se ihminen, vaan sen "ajatuksen ja muistamisen" voi kynttilän muodossa lähettää kotonakin takapihalla.
- ///
Aivan ensiksi, ala ota aivan noin kovin vakavasti noita kylaan kutsuja. Ihmiset kutsuvat kun haluavat olla kohteliaita. Ja ylitse kohteliaat yrittavat viela tuputtaa kutsuaan.
Siina ei ole mitaan pahaa.
On taysin korrektia ja asiaankuuluvaa kohteliaasti kiittaa kutsusta ja sanoa etta meilla on muita suunnitelmia juuri silloin, mutta poikkeamme mielellamme pyhien jalkeen.
Tuo on ei vain kohtelias tapa mutta myoskin toista loukkaamaton ja tuossa ei kukaan "meneta kasvojaan".
Sanottuanne tuon jokaiselle kutsujalle teille Joulu tulee olemaan aivan oman pienen perheenne keskeinen. Juuri sita mita haluatte. Ja jokainen saa rauhassa viettaa omaa jouluaan, odottamatta etta jatkuvasti ovikello soi ja taytyy tauhuta kahvipannun kanssa.- tuollainen
" Aivan ensiksi, ala ota aivan noin kovin vakavasti noita kylaan kutsuja. Ihmiset kutsuvat kun haluavat olla kohteliaita. Ja ylitse kohteliaat yrittavat viela tuputtaa kutsuaan.
Siina ei ole mitaan pahaa."
Kyllä siinä silloin on pahaa, kun kerran toinen kokee tuollaisen "ylikohteliaan" tuputuksena. Pitää noiden muiden ymmärtää muuttaa käytöstään parempaan päin. - joulu-tonttu
tuollainen kirjoitti:
" Aivan ensiksi, ala ota aivan noin kovin vakavasti noita kylaan kutsuja. Ihmiset kutsuvat kun haluavat olla kohteliaita. Ja ylitse kohteliaat yrittavat viela tuputtaa kutsuaan.
Siina ei ole mitaan pahaa."
Kyllä siinä silloin on pahaa, kun kerran toinen kokee tuollaisen "ylikohteliaan" tuputuksena. Pitää noiden muiden ymmärtää muuttaa käytöstään parempaan päin.Niin muissahan se vika aina on, eikä itsessä? Itsessähän ei kooooskaan ole mitään muuttamisen arvoista..........
Eikä tule. Tai ei sitä ainakaan muuteta, vaikka olisikin.
Näin ainakin koko nyky Suomen asukkaat tuntuvat ajattelevan. - tässä tapauksessa
joulu-tonttu kirjoitti:
Niin muissahan se vika aina on, eikä itsessä? Itsessähän ei kooooskaan ole mitään muuttamisen arvoista..........
Eikä tule. Tai ei sitä ainakaan muuteta, vaikka olisikin.
Näin ainakin koko nyky Suomen asukkaat tuntuvat ajattelevan.Nimenomaan tässä tapauksessa muiden ymmärtämätöntä = HUONOA käytöstä. Kyllä aikuisten ihmisten kuuluu ymmärtää, ettei vauvan kanssa edes voi kierrellä ympäri maata vain koska he itsekkäästi sitä haluaisivat!
MUIDEN on tajuttava ottaa huomioon nuoren perheen tarpeet. Ainakin tässä tapauksessa.
Ugh.
- pakko
mennä mihinkään jos ite ei halua. Me olimme mieheni kanssa ensimmäiset 2 tai 3 joulua kahdestaa. Ja kun poika syntyi olimme minun vanhempieni luona.
Ja onhan niitä muitakin juhlapäiviä joulun aikaan kun noi kolme päivää esim. itsenäisyyspäivä, uuden vuoden päivä, aatto, loppiainen. Joka päivälle yksi paikka tai sit ei mene mihinkään kun ei voi kaikkiin paikkoihin keritä. Jos sukulaiset suuttuvat niin anna suuttua tuskin ne loppuelämäänsä kiukuttelee...- tuskastunut
Itse olen kutsunut erääseen tilaisuuteen koko suvun. Nyt sitten riitaisat sukulaiset keskenään taistelevat siitä, kuka tulee ja kuka ehdottomasti ei saa tulla. Soittavat minulle ja sanovat, kenen kutsu on peruttava. Soittavat vihansa kohteelle ja sanovat, että hänen on viisainta pysyä poissa, koska he aikovat olla ovella vastassa estämässä sisäänpääsyn.
Joulujuhlasta ei tällä kertaa ole kysymys, mutta eräänlaisesta pikkujoulusta kyllä.
Kun ihmiset eivät aikanaan opettele käytöstapoja ja toisten huomioon ottamista, niin seuraukset voivat olla aika dramaattiset. Tässäkin tapauksessa eivät huomaa ollenkaan, että kokoonkutsujaa seuraavaan tilaisuuteen ei tule olemaan tällaisen kalabaliikin jälkeen. Päin vastoin, sanoivat vielä minulle, että ottaisin opikseni ja muistaisin tämän, kun mietin seuraavia kutsuja.
- santa cee
lähtekää yhdessä vaikka viking linelle risteilylle, joko jouluna, tai vaikka välipäivinä. siellä voitte tavata kaikessa rauhassa toisianne, mutta jokaisella on kuitenkin halutessa oma yksityisyys. lisäksi JOKU MUU siivoaa, laittaa ruokaa ja tiskaa - aika kiva juttu niin isovanhemmille kuin lapsiperheelliselle. jos saatte yli 10 hlöä matkaan, niin saatte jo mojovan ryhmäalennuksen.
t. nimim. ”miksi kaikesta pitäisi tehdä niin vaikeaa” - sweetlion
onneksi löytyy meitä muitakin,joilla hiukset nousee pystyyn tai on noussut,kun ajattelee joulua.kaikesta hauskuudesta tulikin vain paha mieli. mekin kävimme samanlaisen ruljanssin läpi aattona kiire paikasta a paikkaan b.
onneksi elämän tilanteet muuttuu, tulee lisää lapsia tai tms;).meillä lasten myötä olemme alkaneet viettää
kotijouluja ja omat jutut tulleet vuosien myötä joulun viettoon. enimmät hötkyilyt taakse jääneenä,toivottavasti;) - tehkääpä näin?
en jaksanu lukee noita kaikkii edellisii vastauksii joten voi olla et tää on jo sanottu, mut...
kai voitte jakaa näitä vierailuja eri päiville?
esimerkiks jouluaaton viettäisitte ihan vaan perheen kesken kolmestaan kotona. joulupäivänä kävisitte vaikka vanhempienne luona, tapaninpäivänä isovanhemmilla.
tai pistäkää joulupäivänä pystyyn nyyttärit, kutsutte luoksenne molempien vanhemmat. (ymmärsin et vanhempanne ovat eronneet, mut kai nyt voivat jouluna sen verran olla tekemisissä toistensa kanssa? tai jos eivät voi niin se on sitten heidän ongelmansa eivätkä voi teitä siitä syyttää.) eli siis nyyttäreitä pystyyn, jouluruokien rääppeet sukulaisilta mukaan ja kunnon sukujuhlat pystyyn. - Joulurauhaa
Kuulostaa siltä, ettette ole olleet kovin kauan yhdessä, koska teille ei ole tullut selkeitä jouluperinteitä! Minä olen ratkaissut ongelman niin, etten mene joulunpyhinä kenellekään kylään. Tämä on tasapuolista kaikkia kohtaan, eikä meille saa tulla ketään. Käykööt muina aikoina. Minusta on tyhmää, että jouluna on pakko kiertää sukulaisissa, eihän siitä ole mitään lakia! Meillä on 15- ja 9-vuotiaat tytöt, ja minä pyhitän joulun vain perheelleni! Luokaa omannäköisenne jouluperinteet!!!! Ja tehkää sitä, mistä itse nautitte!!!
- -ehdotus-
Kerääntykää kaikki saman katon alle? siis jos tulette toimeen kaikki keskenänne..
- viettäkääpäs nyt
joulu yhdessä omassa kodissanne oman perheen kanssa!
Vain sinä, miehesi ja vauva.
Sano kaikille sukulaisille, että me olemme tämän joulun keskenämme ja lepäämme.
Älä ota stressiä koko touhusta!
Jos haluatte käydä jossakin, niin käykää vain yhdessä paikassa. Ja minä katsoisin, että sinun elämässäsi tärkeimmät ihmiset on ne isovanhemmat.
Heillä on luultavasti lyhin maanpäällinen aika.
Pienen vauvan kanssa ei pidäkään tehdä joulusta rumbaa. Sinä ja vauva tarvitsette lepoa ja rauhaa.- *'''*
...miehen elämän tärkeimmät ihmiset...
- huomioitava
*'''* kirjoitti:
...miehen elämän tärkeimmät ihmiset...
kummankin elämän tärkeimmät ihmiset tasapuolisesti, mutta ei oman elämän kustannuksella. Kumpienkin isovanhemmat voivat olla vierailukohteena, mutta vanhemmat ja heidän uusioperheensä voi jättää väliin ja käydä heidän luonaan muulloinkin kuin jouluna. Vuodessa on 365 päivää. Oma perhe ja pieni lapsi ovat tärkeimmät asiat. Ja varsinkin, kun on vauva-aika kyseessä. Jos haluatte vieraita teille, niin sanokaa suoraan toiveenne ja vielä parempi jos vieraat toisi eväät tullessaan.
Ei se vaadi muuta kuin rohkeutta ja rehellisyyttä olla oma itsensä ja sanoa sukulaisille suoraan, jos ei jaksa sitä rumbaa.
Kuuluu jo luonnonlakiin se, että äiti ja lapsi saavat olla rauhassa ja tutustua toisiinsa.
Luonnollinen oman pesän teko ja reviirin puolustaminen on jokaisen emon oikeus. Emme poikkea loppujen lopuksi paljoakaan eläinkunnasta.
Tietysti oman mielenterveyden takia on muut ihmissuhteet tärkeitä, mutta ei äidin voimien kustannuksella.
- hyvinkin
itse inhoan joulua kun joudun kutsumaan yksinäiset sukulaiset luokseni "velvollisuudentunnosta". joulu menee siinä kun passailen muita. nyt yksinäisiä alkaa olemaan jo sen verran että en tiedä miten joulu oikein järjestetään. Kaiken lisäksi en välttämättä tule toimeen näiden kaikkien kanssa kovinkaan hyvin. Silti jo loka-marraskuussa tulee tiedusteluja miten oikein vietämme joulun ja josko saisi meille tulla joulunviettoon. Itse harrastin tuota kiertämistä ensin mutta en jaksa sitäkään enää.
- ponu-pukki
mä en ainakaan jaksais katella narisevia mummoja ja hölöttäviä juopuneita vaareja.koita kestää.joulu on kuitenkin vaan kerran vuodessa.pukkikin ottaa vähän sahtia ja punaviiniä.pitää tällä kertaa toivoa ettei sinivalkoinen valtion auto taas tule pukkia hakemaan..kehtasivat vielä väittää että olin muka ottanut liikaa.keli oli vain liukas.seuraavana aamuna kun pääsin putkasta niin vastaantulijat nauroivat minulle kun kävelin poliisitalolta joulupukkivaatteet päällä lähimpään baariin ottamaan hieman loiventavaa olutta.yritin mennä sitten myöhemmin illalla samaan taloon josta minut haettiin putkaan tarkoituksenani pyytää anteeksi tapahtunutta.sitten alkoi historia toistaa itseään.talon isäntä hääti minut heti pihalta pois lumilapion kanssa ja kaaduin.lapiolla lyönneistä tuli lukuisia mustelmia.sairaalan kautta minut vietiin taas putkaan.aamulla jälleen pukkivaatteissa pääsin putkasta ja menin baariin.kuulin että minulla on sinne porttikielto edellisillan riehumisen takia.portsari ainakin väitti niin.itse en muista tapahtunutta.kaupassakaan eivät myyneet olutta kun olin muka humalassa.menin tympääntyneenä sitten kotiin ja tilasin pontikkaa pullon.silloin alkoi taas pukilla elämä hymyilemään.yritin myös soittaa lumilapiolla minua lyöneelle miehelle mutta sain luurin korvaan haistatusten kera.väittivät vielä että olin muka varastanut osan lasten lahjoista ja osan rikkonut.jäin joulupyhiksi sitten kotiin juomaan olutta ja muita alkoholijuomia.mitenhän tämä joulu menee..?
- Make60
Tehkää kerrankin niin että ootte vain kotona joulun ja muut sukulaiset tulkoon teille vieraílulle jos se teille sopii. Jos ei sovi niin viettäkää joulu kokonaisuudessaan oman perheen kanssa. Jos tulee valituksia niin sanotte että on niitä muitakin päiviä kun voi käydä sukuloimassa. Itse aikanaan lopetin jouluna sukulaisissa käynnin sen takiä että halusin viettää joulun oman aikataulun mukaan oman perheen kanssa.
- eieiei...
Meidän kämppäämme ainakaan ei mahdu yhtäkään muoria eikä anoppia: 2 aikuista ja 3 lasta ja 85 neliötä........ Ihan tarpeeksi saa kokata näille, ei tuu mitään jos tulee parit v-mäiset sukulaiset vielä mukaan. Jos tulee niin mä lähden vaikka tähtiristeilylle pakoon.
- Enkuli
Älkää hyvät ihmiset pilatko jouluanne ravaamalla ympäri sukua.
Joulun molemmin puolin on hyviä päiviä käyttää tähän tarkoitukseen. Luokaa omat traditiot. Aloittakaa jo itsenäisyyspäivänä jonkun luona jne.
Meillä on ollut tapana, niin kauan kuin minä muistan, kokoontua isovanhempieni luokse aatonaattona koko suku vaihatamaan joulupaketteja. Tämä tapa ei ole loppunut, illan järjestäjä on vain vaihtunut ja nyt omat lapseni ovat tähän perinteeseen kasvamassa.
Olisihan meilläkin noita paikkoja käydä, kun vanhempanikin ovat eronneet, mutta emme ole alun alkaeenkaan lähteneet tähän rumbaan. Ei edes silloin, kun asuimme tuoreena parina kaksin, ilman lapsia. Halusimme alusta asti lähteä muodostamaan omaa joulua. - masa
juu ei ole helppoa sulla mut neuvo elä vain itelle ja perheellesi eli olkaa joulu omassa rauhassa perheesi kesken anna sukus ja ukkos suvun huolestua just niin kuin haluaa mitäs ovat eronneet ja karanneet siitä saa kärsiä kun ei osaa parisuhdetta hoitaa nykyään muotia eroaminen((((::::
- jouluahdistus!!!!
jo nyt joulua. Tämä on eka joulumme mieheni kanssa yhdessä, menimme kesällä naimisiin. Tähän saakka joulut on vietetty kumpikin omien vanhempien kanssa, osittain johtuen siitäkin, että itse opiskelin vielä kaukana kotopaikkakunnastani, joten vanhempiani en hirmu usein tavannut. Nyt siis olemme yhdessä ja kummankin meidän vanhemmat asuvat melko lähellä. Minulle sopisi oikein hyvin viettää joulua kahdestaan mieheni kanssa, mutta sehän ei tule onnistumaan: ensiksikin mieheni varmasti haluaa viettää joulua "kotona" eli äitinsä luona, kuten on jo yli 30 vuotta tehnyt. Lisäksi tietysti heille tulee kaikki sisarukset perheineen. Minä kuitenkin olen musta lammas, jota ei yleensä kutsuta yhteisiin rientoihin, mutta jouluna on kai pakko mennä, mikäli anoppi niin päättää. Saattaa toki olla, että anoppi päättää niinkin, ettei minua kutsuta. Sama se, kutsui tai ei kutsunut, mieheni pakottaa minut tekemään, kuten äitinsä vaatii, koska äiti on NIIIIIN paljon kokenut ja kärsinyt, NIIIIIN paljon minua enemmän elämäkokemusta, että hän kyllä tietää, miten joulua tulee viettää oikein ja mikä on minun oikea asemani jouluna, siis ollako mukana vai ei....
Siis oikeasti. Arkipäivinä vielä jotenkin jaksan sen, kuinka mieheni on äitnsä tossun alla, mutta juhlapyhät menevät yli ymmärrykseni. En siis tiedä, laittelisinko joulua omaan kotiini ollenkaan, jos onkin pakko olla anoppilassa. Jouluruokia on ainakin turha laittaa, koska ainakin mieheni viettää niin paljon aikaansa äitinsä kanssa, ettei enää minun ruokia jaksa syödä. Eli vaihtoehtona on viettää joulua yksin omassa kodissa tai pakotettuna anoppilaan (jossa jouluriemu on varmasti kaikilla muilla valtaisa ja äiti taas flirttailee poikansa kanssa) tai tietysti voin paeta omien vanhempieni luokse, he varmasti ymmärtävät tilanteeni, tuntevat anopin ja mieheni sen verran hyvin jo. Mutta toisaalta olen sitä mieltä, että joskus olisi niin mukava viettää joulua omassa kotona, my way.- ..olla...
..totta!
Jos et nytota itseä niskasta kiinni ja pistä pientä määräystä pystyyn omalta puolelta niin usko mua: tilanne menee hullummaksi vuosien saatossa. Mitä sit kun anoppi on sairas ja vanha, sitten vasta teitä/sua pompottaakin!
Jos et ole taloudellisesti riippuvainen anopistasi, tee asialle ajoissa jotain ja osoita ihmisarvosi hänelle.
Tsempiä. - vanha ihminen
Kysymyksesi: mikä on minun asemani jouluna?
No kuulepa, sinä olet naimisissa ja pysyt vaimona miehesi rinnalla.
Marttyyrius ei kaunista ketään. Yksi joulu sinne tänne, ihminen istuu vaikka aidanseipäässä päivän.
Leijonaa on syytä pelätä, jos sen häkkiin menee härnäämään.
Luulisin, että appiväkesi kuuluu ihmisrotuun, jotta voin vakuuttaa, että anoppisi takia sinun ei tarvitse puremahaavoja käydä ensiavussa paikkauttamassa.
Olet kaiketi mustasukkainen miehesi äidille?
Jos tuon asenteen otat, saat iänkaiken vatvoa ja yrittää erottaa näitä kahta toisistaan.
Eipä onnistu.
Et pysty äitiyttä kumoamaan, miehesi on naisesta syntynyt. Valitettavasti.
Reilu peli on, että menet miehesi KANSSA anoppilaan, ja viskaat sen mustan lampaan nahan niskastasi.
Flirttailua äidin kanssa? Höh? - kanssa..
vanha ihminen kirjoitti:
Kysymyksesi: mikä on minun asemani jouluna?
No kuulepa, sinä olet naimisissa ja pysyt vaimona miehesi rinnalla.
Marttyyrius ei kaunista ketään. Yksi joulu sinne tänne, ihminen istuu vaikka aidanseipäässä päivän.
Leijonaa on syytä pelätä, jos sen häkkiin menee härnäämään.
Luulisin, että appiväkesi kuuluu ihmisrotuun, jotta voin vakuuttaa, että anoppisi takia sinun ei tarvitse puremahaavoja käydä ensiavussa paikkauttamassa.
Olet kaiketi mustasukkainen miehesi äidille?
Jos tuon asenteen otat, saat iänkaiken vatvoa ja yrittää erottaa näitä kahta toisistaan.
Eipä onnistu.
Et pysty äitiyttä kumoamaan, miehesi on naisesta syntynyt. Valitettavasti.
Reilu peli on, että menet miehesi KANSSA anoppilaan, ja viskaat sen mustan lampaan nahan niskastasi.
Flirttailua äidin kanssa? Höh?samaa mieltä. anoppikin kun itsekin olen.Ennen sitä oltiin porukalla yhdessä sukujuuria myöten jouluaattona ja lapsilla oli hauskaa,kun vanhemmat eivät pilanneet joulutunnelmaa..Nyt nuoret olkaa iloisia, kun pääsette valmiiseen ruokapäytään, pian me anopit vanhenemme emmekä enää jaksa hössöttää..
- jouluahdistusta!!!!
vanha ihminen kirjoitti:
Kysymyksesi: mikä on minun asemani jouluna?
No kuulepa, sinä olet naimisissa ja pysyt vaimona miehesi rinnalla.
Marttyyrius ei kaunista ketään. Yksi joulu sinne tänne, ihminen istuu vaikka aidanseipäässä päivän.
Leijonaa on syytä pelätä, jos sen häkkiin menee härnäämään.
Luulisin, että appiväkesi kuuluu ihmisrotuun, jotta voin vakuuttaa, että anoppisi takia sinun ei tarvitse puremahaavoja käydä ensiavussa paikkauttamassa.
Olet kaiketi mustasukkainen miehesi äidille?
Jos tuon asenteen otat, saat iänkaiken vatvoa ja yrittää erottaa näitä kahta toisistaan.
Eipä onnistu.
Et pysty äitiyttä kumoamaan, miehesi on naisesta syntynyt. Valitettavasti.
Reilu peli on, että menet miehesi KANSSA anoppilaan, ja viskaat sen mustan lampaan nahan niskastasi.
Flirttailua äidin kanssa? Höh?saatan olla minäkin, mutta marttyyri on anoppinikin, mieheni viettää kaikki iltansa äitinsä luona, tulee meille kotiin 20-22 jälkeen, eli mieheni todellakin menee töitten jälkeen äitinsä luokse siemailemaan kahvia ja sieltä vasta luokseni eli omaan kotiinsa. Nyt anoppi on ilmoittanut, että mieheni viettää liikaa aikaa minun kanssani. Yhdessä he katsovat kaikki kiinnostavat telkkariohjelmat, lukevat lehtiä jne.
Ja siitä flirttailusta, en viitsi kertoa joitain juttuja, saattaisi siskot niistä tunnistaa veljensä... Mutta esimerkiksi jonkin aikaa seurusteltuamme anoppi toi minun ollessa hänen luona kylässä pyykkinarulta parit mieheni kalsarit, viikkasi ne nenäni edessä ja silitteli niitä ja sitten alkoi lirkuttaa minulle, että tällaisia housuja se xxxx käyttää, silkkiä.... Minusta tuo oli jo aika perverssiä. Tilanne ei ole muuttunut siitä mihinkään, viimeksikin hänen luona käydessäni tapahtui melkoisesti samanlainen juttu.
Se on selvä, että äitiyttä en pysty kumoamaan, mutta kuuluuko äidin silitellä aikuisen poikansa kalsareita tyttöystävän nenän edessä ja esitellä niitä tyyliin ja äänellä, joka sopisi ihan johonkin muuhun tarkoitukseen... Voisin kertoa monia muitakin esimerkkejä, esimerkiksi häistämme, mutta en edes ilkeä. - jouluahdistusta!!!
kanssa.. kirjoitti:
samaa mieltä. anoppikin kun itsekin olen.Ennen sitä oltiin porukalla yhdessä sukujuuria myöten jouluaattona ja lapsilla oli hauskaa,kun vanhemmat eivät pilanneet joulutunnelmaa..Nyt nuoret olkaa iloisia, kun pääsette valmiiseen ruokapäytään, pian me anopit vanhenemme emmekä enää jaksa hössöttää..
ymmärrän anoppien ja äitien mielipiteet siinä mielessä, että toki te haluatte pitää lapsiinne ja lasten perheisiinne yhteyttä, ja äitiyttä en minä eikä kukaan muukaan voi poistaa ja äidillä on tavallaan "tietyt oikeudet" lapsiinsa, mutta onko teidän mielestänne aviovaimoilla mitään oikeuksia? Haluaisin kuulla teiltä vilpittömän mielipiteenne tilanteeseeni, eli siihen, että mieheni edelleenkin meidän naimissa ollessammekin menee todellakin joka päivä töitten jälkeen äitinsä luokse ja tulee kirjaimellisesti kotiin vain nukkumaan, itse herään aamulla aikaisin töihin ja käyn ajoissa nukkumaan, joten meillä ei käytännössä ole yhteistä aikaa juurikaan. Viikonloput mieheni viettää äitinsä luona, joskus harvoin tehdään yhdessä jotain. Esimerkiksi mieheni syö yhdessä minun kanssani noin kerran viikossa, muulloin hän syö äitinsä luona. Siis tätäkö te äidit haluatte? Entä oliko teillä tällaista miniänä ollessanne ja jos oli, miltä se tuntui? Tunsitteko, että se on reilua ja hyväksyitte ja ymmärsitte anoppinne käytöstä?
Kuten sanoin, arkena olen jo jotenkin tottunut tähän, mutta jouluna olisin edes halunnut pitää mieheni itselläni, mutta ilmeisesti (teidänkään mielestänne) minulla ei ole siihen oikeutta. Ja kuten sanoin, totta on sekin, että anoppi on valittanut, että poikansa on liikaa kanssani. Lienee siis mustasukkainen kahdeksan tunnin yöunista... - sanoo vanha ihminen
jouluahdistusta!!!! kirjoitti:
saatan olla minäkin, mutta marttyyri on anoppinikin, mieheni viettää kaikki iltansa äitinsä luona, tulee meille kotiin 20-22 jälkeen, eli mieheni todellakin menee töitten jälkeen äitinsä luokse siemailemaan kahvia ja sieltä vasta luokseni eli omaan kotiinsa. Nyt anoppi on ilmoittanut, että mieheni viettää liikaa aikaa minun kanssani. Yhdessä he katsovat kaikki kiinnostavat telkkariohjelmat, lukevat lehtiä jne.
Ja siitä flirttailusta, en viitsi kertoa joitain juttuja, saattaisi siskot niistä tunnistaa veljensä... Mutta esimerkiksi jonkin aikaa seurusteltuamme anoppi toi minun ollessa hänen luona kylässä pyykkinarulta parit mieheni kalsarit, viikkasi ne nenäni edessä ja silitteli niitä ja sitten alkoi lirkuttaa minulle, että tällaisia housuja se xxxx käyttää, silkkiä.... Minusta tuo oli jo aika perverssiä. Tilanne ei ole muuttunut siitä mihinkään, viimeksikin hänen luona käydessäni tapahtui melkoisesti samanlainen juttu.
Se on selvä, että äitiyttä en pysty kumoamaan, mutta kuuluuko äidin silitellä aikuisen poikansa kalsareita tyttöystävän nenän edessä ja esitellä niitä tyyliin ja äänellä, joka sopisi ihan johonkin muuhun tarkoitukseen... Voisin kertoa monia muitakin esimerkkejä, esimerkiksi häistämme, mutta en edes ilkeä.Jaahas, tilannehan ei muutu, vaikka lisäselvityksiä tulikin.
Siitä huolimatta, vaikka äitee silittelisi poikansa silkkipöksyjä, olet miehesi vaimo.
Tästä ajatuksesta lähde.
Älä tee tästä suurempaa ongelmaa kuin se on.
Äiti on äiti ja
vaimo on vaimo.
Äiti ei ole vaimo,
eikä vaimo ole äiti.
Kerralla et muutoksia saa, muutoksia et saa äitiä moittimalla, arvostelemalla, panikoimalla, panettelemalla, analysoimalla, istumalla terapeutin sohvalla, märehtimällä.
Pässi, siis miehesi, on pikkuhiljaa, askel kerrallaan narusta hivuttamalla vedettävä sinun luoksesi.
Aikaa, aikaa, huomaamatta narusta vedetty ei kaihoa äidin luo. Aikaa... sitähän sinulla on enemmän kuin vanhalla äidillä.
Pässi, kuten koirakin houkutellaan makupaloilla.
Mikä on sinun makupalasi?
Mietipä!
Jos sinulla ei ole houkuttimia tarjota, niin kehitä!
Ja vielä yksi asia.
Älä missään nimessä kaivele vanhoja, pahoja muistoja esiin! Ne ryhtyvät elämään kuin demonit kanssasi.
Saat katkerat juonteet suupieliisi ja miehesi takuuvarmasti viihtyy äitikän kyljessä kuin Pelle Hermanni konsanaan.
Valitettavasti sinulla on edessäsi paljon töitä niin itsesi kuin miehesi kanssa.
Ja vielä vinkki: miehellesi älä virka sanaakaan hänen äidistään. Vaikene kuoliaaksi tuo inha probleema. - jouluahdistusta!!!
sanoo vanha ihminen kirjoitti:
Jaahas, tilannehan ei muutu, vaikka lisäselvityksiä tulikin.
Siitä huolimatta, vaikka äitee silittelisi poikansa silkkipöksyjä, olet miehesi vaimo.
Tästä ajatuksesta lähde.
Älä tee tästä suurempaa ongelmaa kuin se on.
Äiti on äiti ja
vaimo on vaimo.
Äiti ei ole vaimo,
eikä vaimo ole äiti.
Kerralla et muutoksia saa, muutoksia et saa äitiä moittimalla, arvostelemalla, panikoimalla, panettelemalla, analysoimalla, istumalla terapeutin sohvalla, märehtimällä.
Pässi, siis miehesi, on pikkuhiljaa, askel kerrallaan narusta hivuttamalla vedettävä sinun luoksesi.
Aikaa, aikaa, huomaamatta narusta vedetty ei kaihoa äidin luo. Aikaa... sitähän sinulla on enemmän kuin vanhalla äidillä.
Pässi, kuten koirakin houkutellaan makupaloilla.
Mikä on sinun makupalasi?
Mietipä!
Jos sinulla ei ole houkuttimia tarjota, niin kehitä!
Ja vielä yksi asia.
Älä missään nimessä kaivele vanhoja, pahoja muistoja esiin! Ne ryhtyvät elämään kuin demonit kanssasi.
Saat katkerat juonteet suupieliisi ja miehesi takuuvarmasti viihtyy äitikän kyljessä kuin Pelle Hermanni konsanaan.
Valitettavasti sinulla on edessäsi paljon töitä niin itsesi kuin miehesi kanssa.
Ja vielä vinkki: miehellesi älä virka sanaakaan hänen äidistään. Vaikene kuoliaaksi tuo inha probleema.niin, minunkin mielestäni äiti on äiti ja vaimo on vaimo, mutta kuuluuko äidin ja pojan suhde olla tunteellisempi, virittyneempi ja kiinteämpi kuin vaimon ja miehen? Ilmeisesti anopilla todella on paremmat herkkupalat... En käsitä, miksi pitäisi hyväksyä äidin ja pojan suhteen olevan kuin miehen ja vaimon, kuten tunnut vihjaavan. Jos mielestäsi äidillä on oikeus avoimesti flirttailla poikansa kanssa tai pitää poikaansa jatkuvasti kavaljeerina juhlissa ym. niin, että vaimon "ulkoilutukselle" ei jää aikaa, niin onko se sinusta sitä normaalia äiti-poika suhdetta, joka vaimon tulisi hyväksyä? Millainen sitten on vaimon ja miehen suhde, mitkä siis ovat minun oikeuteni?
- vanha ihminen
jouluahdistusta!!! kirjoitti:
niin, minunkin mielestäni äiti on äiti ja vaimo on vaimo, mutta kuuluuko äidin ja pojan suhde olla tunteellisempi, virittyneempi ja kiinteämpi kuin vaimon ja miehen? Ilmeisesti anopilla todella on paremmat herkkupalat... En käsitä, miksi pitäisi hyväksyä äidin ja pojan suhteen olevan kuin miehen ja vaimon, kuten tunnut vihjaavan. Jos mielestäsi äidillä on oikeus avoimesti flirttailla poikansa kanssa tai pitää poikaansa jatkuvasti kavaljeerina juhlissa ym. niin, että vaimon "ulkoilutukselle" ei jää aikaa, niin onko se sinusta sitä normaalia äiti-poika suhdetta, joka vaimon tulisi hyväksyä? Millainen sitten on vaimon ja miehen suhde, mitkä siis ovat minun oikeuteni?
Olinko ilmeisesti kirjoitushäiriöinen tai sinä luit enemmän kuin kirjoitinkaan?
Tilanne tämä:
anopilla paremmat herkkupalat nyt kuin sinulla.
En sanonut: äidillä on oikeus flirttailla.
En, en ja en.
Mutta auttaako sinua, jos kirjoitan metrin verran tekstiä sinulle, jossa taivastelen ja kauhistelen miehesi ja anoppisi suhdetta?
Tai kirjoitan: en hyväksy, en hyväksy.
Mitä kostut siitä?
Et mitään.
Sinun oikeutesi ON ja kuuluu olla vaimo miehellesi.
Käsititkö?
Sen vuoksi "komensin" sinut miehesi kanssa viettämään joulua.
Syy: koska olet vaimo. Haloo! Se on oikeutesi.
Se on osa identiteettiäsi sanoisi psykiatrisi, jos lepäilisit hänen sohvallaan. - joulu on sivuseikka
jouluahdistusta!!!! kirjoitti:
saatan olla minäkin, mutta marttyyri on anoppinikin, mieheni viettää kaikki iltansa äitinsä luona, tulee meille kotiin 20-22 jälkeen, eli mieheni todellakin menee töitten jälkeen äitinsä luokse siemailemaan kahvia ja sieltä vasta luokseni eli omaan kotiinsa. Nyt anoppi on ilmoittanut, että mieheni viettää liikaa aikaa minun kanssani. Yhdessä he katsovat kaikki kiinnostavat telkkariohjelmat, lukevat lehtiä jne.
Ja siitä flirttailusta, en viitsi kertoa joitain juttuja, saattaisi siskot niistä tunnistaa veljensä... Mutta esimerkiksi jonkin aikaa seurusteltuamme anoppi toi minun ollessa hänen luona kylässä pyykkinarulta parit mieheni kalsarit, viikkasi ne nenäni edessä ja silitteli niitä ja sitten alkoi lirkuttaa minulle, että tällaisia housuja se xxxx käyttää, silkkiä.... Minusta tuo oli jo aika perverssiä. Tilanne ei ole muuttunut siitä mihinkään, viimeksikin hänen luona käydessäni tapahtui melkoisesti samanlainen juttu.
Se on selvä, että äitiyttä en pysty kumoamaan, mutta kuuluuko äidin silitellä aikuisen poikansa kalsareita tyttöystävän nenän edessä ja esitellä niitä tyyliin ja äänellä, joka sopisi ihan johonkin muuhun tarkoitukseen... Voisin kertoa monia muitakin esimerkkejä, esimerkiksi häistämme, mutta en edes ilkeä.Eihän tässä siis ole joulusta kysymyskään.
Sinun koko avioliittosi on epäonnistumassa.
Nyt olisi ammattiauttajalla käynti paikallaan.
Minkä ikäinen miehesi on? Saattaa olla, että hän on solminut avioliiton ihan liian nuorena. Kaikki eivät kypsy samaan aikaan aikuisiksi.
Sinun asiasi on miettiä mitä teet.
Sinulla on vain yksi elämä ja yksi nuoruus.
Älä sitä hukkaa. - jouluahdistusta!!!
joulu on sivuseikka kirjoitti:
Eihän tässä siis ole joulusta kysymyskään.
Sinun koko avioliittosi on epäonnistumassa.
Nyt olisi ammattiauttajalla käynti paikallaan.
Minkä ikäinen miehesi on? Saattaa olla, että hän on solminut avioliiton ihan liian nuorena. Kaikki eivät kypsy samaan aikaan aikuisiksi.
Sinun asiasi on miettiä mitä teet.
Sinulla on vain yksi elämä ja yksi nuoruus.
Älä sitä hukkaa.veikkauksesi osui väärään, mieheni ei todellakaan ole solminut avioliittoa liian nuorena vaan pikemminkin liian vanhana, ikää kun on reilusti yli 3-kymppiä... Toiset kehoittavat odottamaan kypsymistä, sekä minun että mieheni, toiset neuvovat toimimaan heti. En tiedä, miten kauan lähemmäs 4-kymppisen miehen kypsymistä irti äidistä pitää odottaa. Itse olen selvästi häntä nuorempi, mutta aloittanut itsenäisen elämäni jo lukion jälkeen.
- Kaksilapsinen
Heti alkuun kun tulee lapsi niin ilmoitetaan sukulaisille että me olemme nyt sitten perhe, ja vietämme joulua oman perheen kesken. Niinkuin kuuluukin.
Jos kyläillään niin ne joiden on helpompi lähteä kuuluu liikkua. Lapsiperheen on harvoin helpompi matkustaa kuin keski-ikäisen pariskunnan.
Ei ole velvollisuutta kyläillä monessa paikassa samana päivänä. Valitkaa pari tärkeintä (seuraavana vuonna ne voivat olla eri paikkoja) joissa käytte aattona ja joulupäivänä (max 2 paikkaa per päivä), ja ilmoittakaa että loppujen luona vieraillaan ensi vuonna. Tapanina tai välipäivinä ne tyytymättömät saavat tulla teille kylään.
Joulu ei ole yksi päivä, se jatkuu loppiaiseen. Tehkää se sukulaisille selväksi.
Nimimerkillä "kokemusta on tismalleen samasta" ja kannattaa pitää puolensa! - borgåbisin
Niin,
ymmärrän tuon ihan hyvin. Meillä tehtiin aikaisemmin niin että oltiin tiettynä päivänä jonkun luona. Joulu aattona oli sitten vuoro vuosina jommatkummat isovanhemmat kylässä. Muina joulupäivinä oltiin tiettyjen luona kylässä. Näin ei tullut pahemmin mitään mussutusta asiasta. No tuo kaikki on nyt mennyttä kun aika on jättänyt ja osa sukulaisista ei enää keskustele keskenään. Niin nyt saa sitten viettää ihan rauhallisen joulun sen kummemmin ajelematta. Jotenkin sitä kyllä kaipaa noita aikaisempia jouluja.- anopin retale :-)
Poikani perhe haluaa tulla luokseni syömään, joka juhla pyhä.
Olen perus eläkkeellä, asumiskulujen jälkeen, muuhun elämiseen on käyttövarat alle 400 euroa kuukaudessa.
Perhe saapuu ehdottomasti ruokailemaan ja syönnin jälkeen lähdetään vauhdilla kotiin lepäämään. Näitä pyhiä ovat Pääsiäinen Äitienpäivä ja Joulupäivä. Selväksi on tehty kauniilla ylistyksellä miten pöydän pitää *notkua* perinne herkuista. Anoppi tarjoilee ja kattaa, sekä siivoaa ja tiskaa. Miniä on kasvis/kala sekä laktoositon, se on huomioitava tarjoilussa. Miniä kyllä poistuu toisinaan jo ennen poikaani, syitä löytyy allergiasta (kynttilä, kuusi, hyasintti/kukka, kotipöly ja anoppi.)
Nyt minulla on useampia säännöllinen lääkitys, kustannus yli 80 euroa kuukaudessa. Vanhat ihmiset ovat niitä talousihmeitä, juhla ateriat, joita ei itse raaski hankkia, on siis syötävä anoppilassa.
Anoppia ei seitsemän vuoden aikana ole kestitty kuin kaksi kertaa. Mikäs siinä kivaa lapsiaan on nähdä. Hieman ystävällistä asennetta kaihoan; kiitokseksi maksamastani laittamastani tarjoilemastani ja siivoamastani (tiski, tarjoilupöytä) eli suorittamastani *palvelusta*, ihan purnaamatta. - sama täällä
anopin retale :-) kirjoitti:
Poikani perhe haluaa tulla luokseni syömään, joka juhla pyhä.
Olen perus eläkkeellä, asumiskulujen jälkeen, muuhun elämiseen on käyttövarat alle 400 euroa kuukaudessa.
Perhe saapuu ehdottomasti ruokailemaan ja syönnin jälkeen lähdetään vauhdilla kotiin lepäämään. Näitä pyhiä ovat Pääsiäinen Äitienpäivä ja Joulupäivä. Selväksi on tehty kauniilla ylistyksellä miten pöydän pitää *notkua* perinne herkuista. Anoppi tarjoilee ja kattaa, sekä siivoaa ja tiskaa. Miniä on kasvis/kala sekä laktoositon, se on huomioitava tarjoilussa. Miniä kyllä poistuu toisinaan jo ennen poikaani, syitä löytyy allergiasta (kynttilä, kuusi, hyasintti/kukka, kotipöly ja anoppi.)
Nyt minulla on useampia säännöllinen lääkitys, kustannus yli 80 euroa kuukaudessa. Vanhat ihmiset ovat niitä talousihmeitä, juhla ateriat, joita ei itse raaski hankkia, on siis syötävä anoppilassa.
Anoppia ei seitsemän vuoden aikana ole kestitty kuin kaksi kertaa. Mikäs siinä kivaa lapsiaan on nähdä. Hieman ystävällistä asennetta kaihoan; kiitokseksi maksamastani laittamastani tarjoilemastani ja siivoamastani (tiski, tarjoilupöytä) eli suorittamastani *palvelusta*, ihan purnaamatta.Tulijoita olisi.
En kerta kaikkiaan jaksa eikä rahat riitä.
Minä kehitän iskiaksen pikkujoulun jälkeen.
Ei voi nostella, ei kumarrella, ei kurkotella, ei kantaa.
Voi lapsikullat. Nyt teidän täytyy varmaan tulla tekemään mummille joulusiivous ja ruuat. Ei tule muuten mistään mitään. Koetan jaksaa kirjoittaa ostoslistan. - Elli-Elviira
anopin retale :-) kirjoitti:
Poikani perhe haluaa tulla luokseni syömään, joka juhla pyhä.
Olen perus eläkkeellä, asumiskulujen jälkeen, muuhun elämiseen on käyttövarat alle 400 euroa kuukaudessa.
Perhe saapuu ehdottomasti ruokailemaan ja syönnin jälkeen lähdetään vauhdilla kotiin lepäämään. Näitä pyhiä ovat Pääsiäinen Äitienpäivä ja Joulupäivä. Selväksi on tehty kauniilla ylistyksellä miten pöydän pitää *notkua* perinne herkuista. Anoppi tarjoilee ja kattaa, sekä siivoaa ja tiskaa. Miniä on kasvis/kala sekä laktoositon, se on huomioitava tarjoilussa. Miniä kyllä poistuu toisinaan jo ennen poikaani, syitä löytyy allergiasta (kynttilä, kuusi, hyasintti/kukka, kotipöly ja anoppi.)
Nyt minulla on useampia säännöllinen lääkitys, kustannus yli 80 euroa kuukaudessa. Vanhat ihmiset ovat niitä talousihmeitä, juhla ateriat, joita ei itse raaski hankkia, on siis syötävä anoppilassa.
Anoppia ei seitsemän vuoden aikana ole kestitty kuin kaksi kertaa. Mikäs siinä kivaa lapsiaan on nähdä. Hieman ystävällistä asennetta kaihoan; kiitokseksi maksamastani laittamastani tarjoilemastani ja siivoamastani (tiski, tarjoilupöytä) eli suorittamastani *palvelusta*, ihan purnaamatta.Voisitko sanoa suoraan poikasi perheelle taloustilanteestasi?
"Keksi" vaihtelua! Ehdota: mitenkä olisi nyyttikestit sekä talkootiskaus?
Nuoret ovat joskus ajattelemattomia. Luulevat, että eläkkeellä köllöttelevä kylpee rahassa. Oikaise heidän luulonsa. Pidä puolesi.
Sairaaksi tekeytyminen on varteenotettava idea. Kun pyydät auttamaan joulusiivouksissa, voi olla, että eivät pyhiksi ennätäkään vierailuille.
- Joulu vietetään kotona
Päättäkää viettää joulu omassa kodissanne. Sinun ja miehesi vanhemmat ja isovanhemmat viettävät joulun omassaan. Sopikaa myös, että ette tee mitään kyläilyjä sukulaisiin joulunpyhien aikana. Rauha maassa ja hyvä tahto ihmisillä. Vuodessa on 365 päivää - kyläillä voi muulloinkin kuin jouluna :).
Meillä esikoisen ollessa pieni vietimme muutaman joulun molempien vanhempien luona. Joulut olivat aivan kamalia koettelemuksia kaikille. Istuimme autossa ainakin noin 1000 km/joulu. Lapsi itki kyläpaikoissa väsyneenä, päivärytmit olivat aivan sekaisin. Majapaikkaa vaihdettiin joka päivä.
Muutaman vuoden sitä kestimme, ja päätimme alkaa joulunvieton omassa kodissa. Saamme itse tehdä omat jouluvalmistelut ja viettää joulua omien toiveidemme mukaan. Ei tarvitse miellyttää kummankaan sukulaisia ja alistua toisten joulutapoihin. Ei enää uuvuttavaa kylässäkäyntiä, isäntäväen juopottelun seuraamista, riitelyä ja sukulaissuhteiden loputonta puimista, niinkuin joissakin kyläpaikoissa oli tapana.
Meidän joulu on rauhallinen. Siihen kuuluvat jouluvalmistelut, -laulut, -kirkko, -pukki, -lahjat ja yhteiset jouluateriat perheen kanssa. Saa valvoa tai mennä aikaisin nukkumaan. Ei tarvitse kyläpaikassa miettiä, miten isäntäväki haluaa joulunsa viettää.
Mukavaa adventtiaikaa! - Krisse 5
Jos et tuosta jengistä ole taloudellisesti riippuvainen,niin lopeta ihmeessä tuollainen heidän pilliinsä hyppääminen!
Jos taas olet niin... voi vain sanoa että se kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 813464
Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä
Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html2002012Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!
Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2261948Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."
Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp271578Ootko muuten vieläkään hiffannut
Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek1661415Miten nyt sanoisin
tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei881415- 521119
- 971058
- 55864
- 59850