Mikä on elämän tarkoitus? Pastori Harri Henttinen toteaa Sören Kierkegaardia lainaten, että olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Ei ole lainkaan itsestäänselvää, että sinä tai minä olemme olemassa. Suurimman osan siitäkin ajasta, jonka ihminen on elossa, ihminen ei ole elossa. Tiedostamaton ja tahdoton oleminen ei ansaitse "olemassaolon" nimeä. Miten helppoa ihmisen on antaa itsensä liueta toisten joukkoon, odotuksiin, vaatimuksiin, rooleihin, tapoihin ja kulttuurillisiin muotoihin - antaa niiden päättää puolestaan. Olemassaoleva yksilö ei ole menneessä - hän kohtaa tässä nykyisyyden - juuri nyt - tulevaisuus syöksyy koko ajan häntä kohden. Olemassaolossa avainsana on aina "eteenpäin". Näin siis Kiergegaard.
Ihmisestä tekee siis aidosti olemassaolevan se, että hän tiedostaa itsensä(ja vastuunsa). Tietoisuus omasta olemassaolosta ja kyky pohdiskella sitä tekee ihmisestä ihmisen. Se on Jumalan suuri lahja ihmiselle: sillä hetkellä siis syntyi IHMINEN. Jumala sanoo omaksi nimekseen MINÄ OLEN. Siksi tuo MINÄ OLEN on avain myös ihmisen olemassaolon käsittämiseen.
Liian moni ihminen ajattelee, että elämä on sitä, että päivät seuraavat toisiansa ja aika kuluu. Onko elämä siis vain sitä että aika kuluu? Jos niin on, ihmisen elämän tarkoitus hautautuu joutavan jokapäiväisyyden ja mitäänsanomattomuuden "sekasotkuun".
Elämäntarkoitus on kätketty erityisesti niihin päiviin ja hetkiin, jotka ovat jostakin syystä jättäneet jäljen ihmisen sieluun ja mieleen. Noita hetkiä ei voi ajoittaa kellolla, ei ainakaan sillä mekaanisella kellolla. Elämäntarkoituksen palaset löytyvät henkilökohtaisen aikakäsityksen myötä, joten aika on todellakin aina suhteellista. Näin voi jonakin vuonna ELÄÄ ELÄMÄÄ usean vuoden edestä ja taas jonakin toisena vuonna ihminen on jotenkin puutunut, tylsistynyt ja turta elämälle. Elämä on siis ikään kuin vuoristoradassa menisi, ylös ja alas, tyynessä ja myrskyssä!
Voi siis olla, että ihminen saattaa elää lähes sata vuotta niin, että vasta liian myöhään hän tajuaa, että kaiken elämisen kiireen keskellä hän unohti tai ei edes uskaltanut ELÄÄ! Tuollainen ihminen kivettyy pikkuhiljaa katkeraksi tunnemuumioksi, zombieksi, josta tulee jo hyvin varhain VANHA, siis ihminen jonka sielussa on hyvin vähän, jos lainkaan ELÄMÄÄ, elämisen janoa, elämänhalua.
Juomalasiakin voi katsoa kahdella tavalla: joko niin, että minun lasini on vielä puoliksi tyhjä tai niin, että minun lasini on jo puoliksi täynnä! Elämän voi nähdä synkkänä, tai valoisana. Riippuen näkökulmasta. Elämänsä tarkoituksen löytänyt ihminen on kauan elänyt, vaikka hänen fyysinen elämänsä ei olisikaan pitkä. Fyysisesti nuorikin ihminen voi siis olla kauan elänyt, mutta yhtälailla hän voi varhainkin kivettyä katkeraksi vanhukseksi. Häpeän, syyllisyyden ja syyllistämisen taakka voi musertaa ihmisen alleen ja siinä samassa voi mennä useita muitakin lähellä olevia. Ihmisen elämä on aina kätketty tähän kuluvaan hetkeen, sillä eilinen ja huominen on tavoittamattomissamme. Ihmisen pitäisi rohjeta janota elämää juuri TÄNÄÄN. Kivusta huolimatta.
JOS ja KUN ovat elämän vaarallisimpia sanoja harkitsemattomasti käytettynä. Unelmat ovat sinisiä siltoja huomiseen ja tulevaisuuteen, mutta eivät mitään oikopolkuja. Siksi jokaisella elävällä ihmisellä pitäisi olla ainakin yksi UNELMA, josta ei halua luopua mistään hinnasta. Unelma joka suuntaisi ihmisen koko elämän päämäärää kohti. Unelma luo näkökulmaa eteenpäin eli on ikään kuin signaali, joka takaiskusita huolimatta rohkaisee jatkamaan matkaa valittuun suuntaan. Unelma ei tarkoita samaa, kuin tavoite, sillä tavoite on aina liian materiaalista ja yksinkertaistettua, siis liian musta-valkoista. jopa harmaata.
Tehokas uraputki-elämä voi olla jonkun ihmisen tavoite, mutta unelmaksi se on liian halpa-arvoinen. Unelmasta ei voi koskaan etukäteen tehdä valmista piirustusta ja kuvaa, eikä sitä voi toiselle ihmiselle selittää, sillä kukaan itsekään ei täydellisesti tiedä, mitä oma unelma pitääkään sisällään. Unelma on tie ja suunta, josta jotakin sinulle tarkoitettua löytyy sinulle suunnitellulla aikataululla. Muuta et ehkä osaa sanoakaan, kuin että kaikesta huolimatta sisimmässäni tunnen, että tästä suunnasta minun paikkani maailmankaikkeudessa (=tarkoitukseni) pikkuhiljaa hahmottuu ja löytyy. Siis suunta on oikea ja minun tehtäväni on ELÄÄ. Löydän olemassaololleni syyn ja elämälleni motiivin.
Elämä ja olemassaolo ei olekaan enää turhaa ja yhdentekevää, vaan merkityksellistä ja mielekästä.
Jeesus tiivistää tämän Raamatussa: Minä olen Tie, Totuus ja Elämä. Tuo tie on siis meille jo valmiiksi tehty, jokaiselle (kuin räätälityönä) henkilökohtaisesti. Tuolla tiellä ihmisten elämät saavat täyttymyksensä ja myös kärsimys tarkoituksensa niin kovin eri tavoin, siksi suurin rikos ihmisyyttä vastaan on yleistäminen ja tasapäistävä vertailu. Uskoa ja ylipäätänsä elämää kuvaa hyvin käsite Tie!
Ihmiset usein samaistavat elämän ja suuremmaksi kasvamisen. Se on ajattelematonta tai yksipuolista. Lapsellekin sanotaan, että kyllä sinä sitten opit, kun kasvat suureksi aikuiseksi. Aikuisuus liian usein merkitsee järjen ja pätemisen ylivaltaa suhteessa tunteisiin, ja kuitenkin tunteet ovat ihmisessä ne, jotka tekevät ihmisestä inhimillisen. On surullista, että aikuinen kadottaa suuremmaksi kasvaessaan lapsen herkkyyden ja haavoittuvuuden, kyvyn hämmästellä ja ihmetellä. Moni aikuinen ei kykene hurmioitumaan kuluvan hetken ainutlaatuisuudesta, elämän pienistä ihmeistä, eikä nauttimaan lapsen tyydyttämättömästä uteliaisuudesta ja elämänjanosta.
Kun aikuinen monien surun kyynelten ja naurun kikatuksen jälkeen oppii pienemmäksi kasvamisen taidon, hän yllättäen alkaa nähdä ympärillään ihmeitä. Asioita, jotka ennen olivat vain harmaita arkipäiväisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä. Yhtäkkiä hän huomaakin katselevansa laajemmallle ja näkevänsä kauemmas. Entinen kapea elämä avartuu. Elämä ei olekaan enää vain huomisessa ja jossakin kaukana saavuttamattomissani. Elämä ei ole "Sitten kun..", tai "Jos..", tai "Huomenna". Elämä on tässä ja NYT.
Pienemmäksi kasvanut ihminen ei häpeä tunnustaa kaatuneensa ja kompuroineensa, vaikka siitä saattaisikin olla palkkana muiden pilkka ja väärinymmärrys. Hänellä on siis varaa kumartua ja jopa mennä kaksinkerroin, kun hän saapuu vierailulle toisen ihmisen elämään. Suuri ihminen on siis niin vahva että uskaltaa olla pieni. Vahva ihminen on niin voimakas, että uskaltaa olla heikko. Se on oman heikkouden tunnustamista, ja pieneksi kasvamista. Se on nöyryyttä, tyyneyttä ja sydämellisyyttä. Asioita voikin edes joskus ajatella ensisijaisesti toisen ihmisen näkökulmasta, mikä ei nykyään ole kovastikaan muodissa. Ei ole aina pakko olla oikeassa.
Siis summa summarum. OLET OLEMASSA - siinä on suurin todiste siitä, että olet tärkeä ja korvaamaton. Olet luottamuksen arvoinen, sillä Jumala uskoo ja luottaa sinuun. Jumalan maailmassa ei ole turhia eikä sattumanvaraisia asioita eikä olentoja. Et ole tarpeeton ja hyödytön olento josta kukaan ei välitä. Olet mittaamattoman kallis ja arvokas, korvaamaton. Koskaan ei ole ollut, eikä tule olemaan toista sinua. Olet ainutlaatuisella tavalla korvaamaton. Raamatussakin sanotaan, että Jeesus (siis Jumala) tuli maailmaan, ettei yksikään ihminen hukkuisi ja katoaisi eli siis kokisi itseänsä turhaksi! Sinun mittaamaton arvosi näkyy kaikkein selvimmin Ristillä. Eikö juuri Kristuksen sovituskuolema, Hänen kallis ja puhdas maahan vuotanut verensä kerro siitä miten kallis ja mittaamattoman arvokas sinä olet? Hinta on jo maksettu. Kun ymmärrät miten kalliin hinnan Jeesus on maksanut sinusta, ymmärrät miten Rakastettu olet.
Sinä et ole turha! Sinä et ole merkityksetön! Sinä et ole arvoton! Sinä et ole olemassa turhaan! Sinä et ole vain kohtalon tai sattuman kurja oikku! Sinun ei tarvitse suorittaa elämää ansaitaksesi olemassaolollesi oikeutusta! Sinun ei tarvitse yrittää suorittaa uskonelämää yrittämällä ansaita pelastusta. Hinta on jo maksettu. Sovitus on jo tapahtunut. Ja se on Täydellisen riittävä. Pelastuminen on Lahja. Sitä ei voi ostaa. Sitä ei voi ansaita. Sen voi vain ottaa vastaan. Lapsen tavoin. Tyhjin käsin.
Olemassaolollasi on Tarkoitus.
Sinulla on oikeus olla olemassa. Sinulla on oikeus ELÄMÄÄN. Jeesuksessa. Hänen yhteydessään. Hänen läheisyydessään. Hänen hiljaisuudessaan. Hänen Rakkaudessaan.
Olet rakas.
Särkyneille
lohdutuksen sanoja
0
467
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1342024Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291082- 69883
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?262770Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65760- 14744
- 83693
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132687Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.213679- 26673