Nopeasti muuttuvan elämäntilanteeni takia katson etten juuri nyt halua mitään varsinaista seurustelusuhdetta. Käytännössä voin mennä työmatkalle viikoksi vain 8 tunnin varoitusajalla.
Olen ajatellut että joku avoin suhde olisi minua varten tällä hetkellä. Jos ajatellaan että seksiä on saatava, niin avoin suhde on parempi vaihtoehto kun satunnaiset baarihoidot. Pystyy aivan eri tavalla sopeutumaan kumppanin tapoihin, seksi ei yleensä ole kun puhelinsoiton päässä eikä tartuntavaara ei ole yhtä suuri kun irtosuhteissa, vaikka kortsua käytetään molemmissa aivan varmasti.
Erityisesti kaipaan tähän nyt naisten mielipiteitä. Meneekö joku pointti minulta ohi, vai onko idea ihan kehityskelvollinen?
Olen ajatellut että joku avoin suhde olisi minua varten tällä hetkellä. Jos ajatellaan että seksiä on saatava, niin avoin suhde on parempi vaihtoehto kun satunnaiset baarihoidot. Pystyy aivan eri tavalla sopeutumaan kumppanin tapoihin, seksi ei yleensä ole kun puhelinsoiton päässä eikä tartuntavaara ei ole yhtä suuri kun irtosuhteissa, vaikka kortsua käytetään molemmissa aivan varmasti.
Erityisesti kaipaan tähän nyt naisten mielipiteitä. Meneekö joku pointti minulta ohi, vai onko idea ihan kehityskelvollinen?
Vastaukset 14
Vanhimmat
siitä että täytyy olla todella oikeanlaiset ihmiset siinä hommassa, ja erittäin päättäväisesti sitoutuneet tuohon elämäntapaan, muuten helposti jompi kumpi ihastuukin enemmän ja tulee mustis draamoja ynm. miehille ilmeisesti vähän helpompaa, (ei niin tunteellisia ), mutta naisilla helposti lipsahtaa rakastumiseksi ja sen myötä suureksi murheeksi, siis siinä tapauksessa että mies haluaa jatkaa avointa suhdetta, mutta nainen haluaisikin jotain vähän enemmän. Tietysti saattaa käydä toisinkinpäin, mutta ei kivaa kumminkaan puolin. Että jotta täytyy todella tietää pystyykö toinen tuollaiseen elämään ja että pystyykö itse varmasti, eikä sitä sittenkään tiedä kuinka siinä käy. Itse luulin aikoinaan että pystyn, mutta kyllä se katkeroitti sittenkin kun näki jossain toisen pusuttelevan toisen naisen kanssa ja tiesi että siitä kehkeytyy jotain muutakin ja ei auttanut kuin hammasta purra, koska niin oli sovittu. Että harkintaa !!!!
Teet niin, että alat "seurustelemaan" siten että nainen on umpirakastunut sinuun mutta itse elät avoimessa/vapaassa suhteessa ja pidät omat tunteesi kurissa ja pakotat itsesi olemaan välittämättä naisen tunteista.
Suhdetta jatkuu puolesta vuodesta vuoteen, sen jälkeen vaan etsit uuden ja paremman naisen. toimii varmasti, oon harrastanu joku verran. miinuksenna vaan että siinä kasvaa todellakin tunnevammaseksi, mutta kaikella on hintansa.
... aika rajusta kusettamisesta. Siihen en lähde.
Minulla on avoin suhde. Omakin tulevaisuus on avoin, joten olisi väärin toista kohtaan muodostaa tunnesiteitä ja häipyä sen jälkeen kuvioista. Tunteilun välttää sillä, että ei muodosta avointa suhdetta ideaalikumppanin kanssa ja tämän säännön pitää päteä molempiin.
tunnut unohtavan toisen osapuolen tarpeet tyystin.
Itselläni on ollut kaksi vuotta kestänyt "avoin suhde" menneisyydessä. Se toimi, kun kumpikaan ei koskaan soittanut toiselle - tilannut aikaa/ seksiä - vaan suhde toimi puhtaasti vapaaehtoisuuden pohjalta. Jos nähtiin, tavattiin jossain ja oli aikaa molemmilla, niin yhdessä oltiin tunteja - joskus pitkäänkin. Intohimoa, rakkautta ja iloa riitti, vaikka sitoutumista ei ollut sen ihmeemmin. Suhde loppui, kun mies alkoi puhumaan yhteen muuttamisesta yms. En halunnut sitä. Vapaus on kallis asia varsinkin, jos on muutakin elämää (lapset, työ, harrastukset).
Koska he eivät varmuudella jää roikkumaan hihaasi eivätkä kyseenalaista menojasi yms. Me tavikset kun tuskin tuohon pystytään kovin kauan. Jossain vaiheessa suhde kyseenalaistetaan ja vaaditaan siihen muutosta suuntaan tai toiseen ja sivuhoitoja ei sallita.
Ihan fiksusti ajateltu maksullisista. Ne ei tosiaan jää roikkumaan eikä soita perään.
Mutta: nyt puhunkin vähän pidempiaikaisesta suhteesta. Periaatteessa joku "köyhä opiskelijatyttönen" voi tulla kuuloon, jota "avustan" vähän sillointällöin menojen kanssa. Ilman mitään kiinteää hintaa "hoitoa" kohti.
Maksullinen tulee myös varsin hinnakkaaksi pidemmän päälle, mikä ei sekään ole ollenkaan hyvä asia.
Itse olen ollut avoimessa suhteessa puolisen vuotta ja olen vihdoinkin ymmärtänyt ettei se toimi. Ei sen mikään avoin suhde pitänyt koskaan ollakaan. Mies ehdotti seurustelua mutta itse en silloin tiennyt mitä haluan. Seksi tietenkin kelpasi hänelle ja kelpaa edelleen. En kuitenkaan halua jatkaa näin! Tahdon vain tietää onko hän vielä valmis seurustelemaan kanssani, sitä aion kysyä seuraavan kerran kun tapaamme. Jos vastaus on ei, en tapaa häntä enää. Oma mielipiteeni on siis, että avoin suhde ei toimi, ja kumppanillasi saattaa olla tunteita sinua kohtaan vaikkei kerrokaan niitä sinulle.
Toi mitä kuvailit ei ole avoin suhde, vaan vakipanosuhde. Avoimessakin suhteessa sitoudutaan olemaan mukana tunteella arjessa ja juhlassa, mutta sovitaan, että seksiä saa harrastaa kenen kanssa vaan.
Vakipanon kanssa yhteistä on vaan seksi, mitään tunnepuolen sitoutumista ei ole, eikä emotionaalista tukea tai kiinnostusta oleteta olevan, eikä se kuulu diiliin.
Vakipanosuhde loppuu yleensä siihen, kun jompikumpi osapuoli alkaa vaatia tunteita ja osallistumista toisen elämäään. Avoin suhde loppuu yleensä joko normaaliin ihmissuhderiitelyyn tai sitten siihen, että päätetään ruveta "suljettuun" suhteeseen, eli seksiä eivät kummatkaan osapuolet saa harrastella enää muiden kanssa.
Noin yleisesti ottaen musta ainakin tuntuu siltä, että avoimet suhteet ovat paljon ongelmallisempia kuin vakipanosuhteet ja sekä miehet että naiset lähtevät mieluummin vakipanosuhteeseen kuin avoimeen suhteeseen. Vakipanojen kanssa kun ei ole mitään mustasukkaisuusjuttuja, eikä tarvi ahistua taudeista tai muista.
Ajattelin siistiä kirjoitukseni vähän. Toki puhun enemmän vakipanosta kun avoimesta suhteesta, mutta miltä olisi näyttänyt jos otsikossa olisi heti ollut maaginen sana "pano"? Luuletko että läheskään yhtä moni olisi vaivautunut lukemaan viestini?
Muttamutta. Baareihin en viitsi vaivautua heti kättelyssä, joten mikä olisi sitten seuraavaksi loogisin paikka yrittää jotain vakipanoa etsiä?
Minä olen nainen ja taidan etsiä jotain samaa kuin sinäkin, siis tuollaista avointa suhdetta vai mikä vakipano se sitten on.
Minustakin vakipano kuullostaa hieman karmealta, sillä etsin kuitenkin kiinnostavaa ihmistä enkä pelkästään mitään panokonetta.
Sellaista vanhanajan rakastaja/rakastajatar juttua, jossa pitää olla intohimoa ja tunteita.
Omasta puolestani voin sanoa, että hommasta tulee yhdenillan juttu, jos tyyppi on minulle täysin yhdentekevä.
Olet kyllä oikeassa siinä, että seksin on oltava muuta kun läähätystä ja rynkytystä. Muutenhan joku barbarella voisi aika hyvin korvata naisen.
Mutta jos haluat leikkiin mukaan jotain tunteita, niin olisiko ehkä sittenkin parempi jos yrittäisit seurustella normaalisti, mutta ihan avoimessa suhteessa?
"Mutta jos haluat leikkiin mukaan jotain tunteita, niin olisiko ehkä sittenkin parempi jos yrittäisit seurustella normaalisti, mutta ihan avoimessa suhteessa?"
Erittäin hyvä kysymys. Pohdin tätä asiaa päivittäin ja mietin mitä oikeastaan etsinkään. Sellainen "vakipano" homma kuullostaa hivenen yksipuoliselta. Tosin enhän mä tiedä, mitä sellaiseen pakettiin perinteisesti sisältyy.
Tunnen itseni sen verran hyvin, että mun vakipanosuhteesta tulee hyvin lyhyt, jos mies ei muussa mielessä ole kiinnostava. Uskoisin, että alkaisin etsimään uuttaa vakipanoa, ja etsisin niin kauan kun löytäisin oiken kivan jota kohtaan olisi tunteita.
Ns. Avoin seurustelusuhde kuullostaa siis paremmalta. Tiiviimpi seurustelu ei sovi minulle nykyisen elämäntilanteeni (= ero ja lapset) vuoksi. Muutenkin haluan olla itsenäinen.
Minä taas olen ajatellut odottaa vakipanoltani seksin lisäksi joitain muita asioita. Mitä vikaa olisi viettää joku risteily tai miniloma yhdessä, tai miksei jo esimerkiksi mennä leffaan tai illalliselle jos siltä tuntuu?
Jotkut voi kysyä että miksei sitten voi seurustella jos kerran muutenkin viettää aikaa yhdessä, mutta "normaalissa" seurusteluss tärkein asia ei ole hyvä seksi.
En minä tiedä, ehkä minun ideaalisuhteeni tällä hetkellä olisi jotain avoimen suhteen ja vakipanon väliltä. Eikä minunkaan elämäntilanteeseen (täydennyskoulutus toisella paikkakunnalla, lähitulevaisuudessa pitkät ulkomaankomennukset) sovi tiivis seurustelu.
Vaikutat muuten periaatteessa järkevältä ihmiseltä. Haluat seksielämäsi kuntoon kun olet eronnut, mutta haluat myös keskittyä omaan elämään ja lapsiin. Jos kaikki edes yrittäisi järkeillä tällä tavalla, niin maailma olisi parempi paikka. Enkä tarkoita nyt pelkästään ihmissuhteita.
Tsemppiä sulle!