Kaukosuhde tuntuu jakavan ihmiset kahteen leiriin: ne jotka ovat kaukosuhteessa ja ne joiden mielestä kaukosuhde tuskin on oikea suhde.
Väittäisin , että toisille kaukosuhde jopa sopii paremmin kuin 'lähisuhde'. Korostuneen itsenäinen ihminen, ehkä jopa erakkouteen taipuva, nauttii yksin olosta. Toisaalta sitä kaipaa jotakuta, joka olisi se kaikkein lähin ihminen. Kun kaksi tällaista kohtaa, niin kaukosuhde on loistava.
En ole ollenkaan sitä mieltä, että toisen sukkien pesu ja sähkölaskun jakaminen lähentäisi ja olisi ainoa onnen lähde. Itselleni ei perhe-elämän rutiini sovi lainkaan, vaan olen hyvin tyytyväinen kaukosuhteeseeni. Tapaamisemme (niin suunnitellut kuin spontaanit) ovat yhtä juhlaa. Jaamme ilot ja surut näinkin.
Väittäisin , että toisille kaukosuhde jopa sopii paremmin kuin 'lähisuhde'. Korostuneen itsenäinen ihminen, ehkä jopa erakkouteen taipuva, nauttii yksin olosta. Toisaalta sitä kaipaa jotakuta, joka olisi se kaikkein lähin ihminen. Kun kaksi tällaista kohtaa, niin kaukosuhde on loistava.
En ole ollenkaan sitä mieltä, että toisen sukkien pesu ja sähkölaskun jakaminen lähentäisi ja olisi ainoa onnen lähde. Itselleni ei perhe-elämän rutiini sovi lainkaan, vaan olen hyvin tyytyväinen kaukosuhteeseeni. Tapaamisemme (niin suunnitellut kuin spontaanit) ovat yhtä juhlaa. Jaamme ilot ja surut näinkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mä olen täysin samaa mieltä. Seurustelen lahtelaisen miehen kanssa ja itse asun pk-seudulla. Tämä sopii minulle mainiosti. En kaipaa toisen jatkuvaa läsnäoloa, saattaisin jopa ahdistua. Ainakaan vielä en tahdo toisen kanssa asua.
...tuollaiseen suhteeseen ja meillä saman pituinen matka suunnilleen kuin teillä. Sopisi minullekin mainiosti, ei jatkuvaa läsnäoloa mutta kuitenkin tasaista tapaamista, seurustelua, ehkä sit myöhemmin muuta. Mutta mies ei tyydy sellaiseen ja hänen mielestään kaukosuhde ei ole mikään suhde, ei jaksa ajella, haluaisi että kävellen tai pyörällä voisi mennä toisen luo silloin kun huvittaa ym ym
Eli, ei tästä mitään tule ja olen tosi surullinen, koska rakastuin mieheen ja hänkin väittää rakastuneensa minuun. Ei voi mitään muuta kuin odottaa jospa hän tulisi toisiin ajatuksiin...kuitenkin pelkään että hän löytää jonkun lähempää...niinhän varmasti tuleekin tapahtumaan. Tuntuu että hän ei ehkä tarpeeksi kuitenkaan ole minusta kiinnostunut, luulisi että silloin haluaisi vähän ponnistaa tapaamisten ja suhteen eteen, ei tää välimatka meidän välillä mitenkään ylitsepääsemätön ole...ja minä olen valmis ajamaan hänen luo vuorotellen. En olis uskonut että näin vaikeaksi voi mennä kun rakastuu.
Kyllähän etäisyys on etäisyyttä ja läheisyyden vastakohta, eli mitä se paljastaa?
Ettäkö joku haluaisi olla suhteessa johonkin vastenmieliseen ja näin ollen pitää välimatkaa?
sitä justiinsa.
ovat sitä että käydään läpi lasten viimeiset kouluarvosanat yhdessä miehen Rakastajattaren kanssa, joka on lähisuhdeasemassa ja lastemme naishuoltaja.ÄÄÄÄIIIti...
Miksi pitäisi perhe-elämän olla rutiinia? Kyllä yhdessä voi asua, tai edes samassa kaupungissa, ilman että menetetään omaa itsenäisyyttä.
En kannata kaukosuhteita. Tällähetkellä elän kaukosuhteessa ja haluan sen loppuvan. Mieluummin haluaisin löytää joku kiva tyttö lähistöltä, kun kituuttaisin itseäni enää yhtään pidempää tässä suhteessa. Olen muutenkin lähimmäisrakkauden tarpeessa ja tälläinen rajoitettu tapaamis mahdollisuus ei ole yhtään kiva homma :|
T:Richie Rich