Tässä on tarina miten minua petettiin, mielestäni erittäin julmasti. Kukaan kenelle olen tästä kertonut ei ole aiemmin kuullut vastaavasta. Olen hieman yli parikymppinen kundi ja tämä oli ENSIRAKKAUTENI. Tyttöystäväni oli minua kymmenisen vuotta vanhempi. Se ei tuntunut haittaavan missään.
Seurustelun viiden kuukauden ajan naisen kanssa jota jumaloin. Haaveilin yhteisestä elämästä, avioliitosta ja lapsista. Todella rakastin häntä ja hän sanoi rakastavansa minua. Suhteemme oli kuitenkin aika yksipuolinen ja välillä tuntui että hän ei rakasta minua. Lopulta hän myönsikin ettei "enää" tunne sellaista täydellistä rakkautta. Kaikki tuntui menevän minun edelleni. Lopulta muutama viikko sitten päätimme yhdessä että meidän ei kannata olla yhdessä. Olin viikon verran
täysin murtunut, suurin haaveni (yhteinen elämä hänen kanssaa) oli viety minulta pois. Mutta viikon päästä sitten alkoi helpottaa. En enää itkenyt itseäni uneen joka ilta.
Kyse ei siis todellakaan ollut mistään seksisuhteessa, vaan rakastin häntä enemmän kuin mitään muuta elämässä. Keskustelimme asioista todella paljon ja vietimme yhdessä elämäni tähän asti ihanimmat hetket. Seksiä kyllä harrastimme, luonnollisesti, kuuluuhan se rakkauteen. Missään vaiheessa seksi ei kuitenkaann ollut mikään pääasia.
Nyt jälkeenpäin kuulin varman asian, mikä aiheuttaa minulle ihan kamalan olon.
Sain selville että hänellä on koko ajan ollut suhde ex-poikaystäväänsä. Olimme puhuneet asiasta tyttöystäväni kanssa monta kertaa. Ja hän oli useasti vakuuttanut minulle että heidän suhteensa oli loppunut jo 2,5-vuotta sitten ja tämän jälkeen tyttöystäväni oli vain yrittänyt olla tämän kaveri, mutta siitä ei ollut tullut mitään, koska ex-poikaystävä oli aina halunnut enemmän. Lopulta hän oli ahdistellut tyttöystävääni niin pahasti että tämä oli jo ahdistunut pahasti. Heidän suhteensä oli kuitenkin jatkunut on-off suhteena koko 2,5 vuoden ajan. Ja koko sen ajan kun minä olin yhdessä tämän ensirakkauteni kanssa.
Hän oli kertonut minulle paljon ex-poikaystävänsä ahdistelusta ja olin nähnyt paljon painajaisia siitä että he olisivatkin yhdessä. Kerroin myös tyttöystävälläni joskus että pahin painajaiseni olisi, jos näkisin heidät joskus yhdessä. Hän oli siis toteuttanut pahinta painajaistani selkäni takana koko ajan.
Eikä tässä vielä kaikki!!
Lisäksi selvisi että hän yhä asuu sulhasensa kanssa, jonka kanssa hän on ollut yhdessä jo 12-13 vuotta! Minulle hän oli kertonut että heidän suhteensa päättyi jo neljä vuotta sitten ja tämän jälkeen he tapaavat silloin tällöin ainoastaa yhteisen firman vuoksi. Ja ainoastaan bisnes-asioiden vuoksi.
----------
Kaikki tämä antaa tietysti minusta uskomattoman tyhmän ja sinisilmäisen kuvan. Kuinkä tälläinen voi päästä tapahtumaan... Rakkaus näköjään tekee sokeaksi. Koko ajan olin siinä uskossa että hän on sellainen ihminen, joka ei IKINÄ pettäisi tai tarkotuksella satuttaisi ketään. Uskoin että meidän suhteemme on täysin rehellinen ja täysin avoin. Itse olin 100% rehellinen ja avoin, koska uskon sen olevan parisuhteen perusta. Uskoin hänen olevan myös uskonnollinen ja siksikin tätä oli vaikea uskoa. Nyt hän kyllä myöntää kaiken.
Myöskään hänen ex-poikaystävä ja sulhanen eivät tienneet mitään meistä tai toisistaan. Tyttöystäväni oli pelannut uskomattoman hyvin asiat.
En vieläkään käsitä kuinka joku ihminen voi tehdä toisille näin. Olen nyt aika vakuuttunut että tyttöystäväni kärsii jostain mielenterveysvaikeuksista. Tai uskotteko että joku täysijärkinen ihminen, jolla on sydä, voi tehdä tälläistä? Pelata kylmäpäisesti kolmen miehen kanssa monen kuukauden ajan.
Itselläni on ollut suht vaikeaa. Onneksi läheiseni ovat tukeneet minua uskomattoman paljon. Silti on vaikea uskoa että pystyisin moneen vuoteen uskaltaa antaa itseni rakastua ja luottaa johonkin muuhun tyttöön/naiseen. Myös tämä tyttöystävini ex-poikaystävä on todella murtunut. Kun asia selvisi meille, niin hän puhui jopa itsensä hirteen vetämisestä.
Jostain syystä todella säälin tyttöystävääni ja olen hänestä myös huolestunut. Aika sairasta sinänsä. Sen kuitenkin tiedän että ikinä en voi luottaa häneen tippaakaan, enkä ikinä aseta itseäni asemaan, jossa hän voisi enää satuttaa minua. En vihaa häntä, ja haluan kuitenkin että hän aloittaisi uuden, rehellisen elämän jossain muualla ja olisi vielä joskus onnellinen.
Ainoa mahdollisuus tähän on mielestäni se että hän menee nyt hoitoon ja lopettaa kaikki nämä kolme suhdetta. Yhdenkään meistä kanssa hän ei voisi ikinä olla onnellinen. Toivottavsti myös me kaikki kolme miestä tajuamme, ettei häntä voi ottaa häntä takaisin. Minä ainakin! Haluaisin kuitenkin nähdä hänen nousevan vielä jaloillee.
Seurustelun viiden kuukauden ajan naisen kanssa jota jumaloin. Haaveilin yhteisestä elämästä, avioliitosta ja lapsista. Todella rakastin häntä ja hän sanoi rakastavansa minua. Suhteemme oli kuitenkin aika yksipuolinen ja välillä tuntui että hän ei rakasta minua. Lopulta hän myönsikin ettei "enää" tunne sellaista täydellistä rakkautta. Kaikki tuntui menevän minun edelleni. Lopulta muutama viikko sitten päätimme yhdessä että meidän ei kannata olla yhdessä. Olin viikon verran
täysin murtunut, suurin haaveni (yhteinen elämä hänen kanssaa) oli viety minulta pois. Mutta viikon päästä sitten alkoi helpottaa. En enää itkenyt itseäni uneen joka ilta.
Kyse ei siis todellakaan ollut mistään seksisuhteessa, vaan rakastin häntä enemmän kuin mitään muuta elämässä. Keskustelimme asioista todella paljon ja vietimme yhdessä elämäni tähän asti ihanimmat hetket. Seksiä kyllä harrastimme, luonnollisesti, kuuluuhan se rakkauteen. Missään vaiheessa seksi ei kuitenkaann ollut mikään pääasia.
Nyt jälkeenpäin kuulin varman asian, mikä aiheuttaa minulle ihan kamalan olon.
Sain selville että hänellä on koko ajan ollut suhde ex-poikaystäväänsä. Olimme puhuneet asiasta tyttöystäväni kanssa monta kertaa. Ja hän oli useasti vakuuttanut minulle että heidän suhteensa oli loppunut jo 2,5-vuotta sitten ja tämän jälkeen tyttöystäväni oli vain yrittänyt olla tämän kaveri, mutta siitä ei ollut tullut mitään, koska ex-poikaystävä oli aina halunnut enemmän. Lopulta hän oli ahdistellut tyttöystävääni niin pahasti että tämä oli jo ahdistunut pahasti. Heidän suhteensä oli kuitenkin jatkunut on-off suhteena koko 2,5 vuoden ajan. Ja koko sen ajan kun minä olin yhdessä tämän ensirakkauteni kanssa.
Hän oli kertonut minulle paljon ex-poikaystävänsä ahdistelusta ja olin nähnyt paljon painajaisia siitä että he olisivatkin yhdessä. Kerroin myös tyttöystävälläni joskus että pahin painajaiseni olisi, jos näkisin heidät joskus yhdessä. Hän oli siis toteuttanut pahinta painajaistani selkäni takana koko ajan.
Eikä tässä vielä kaikki!!
Lisäksi selvisi että hän yhä asuu sulhasensa kanssa, jonka kanssa hän on ollut yhdessä jo 12-13 vuotta! Minulle hän oli kertonut että heidän suhteensa päättyi jo neljä vuotta sitten ja tämän jälkeen he tapaavat silloin tällöin ainoastaa yhteisen firman vuoksi. Ja ainoastaan bisnes-asioiden vuoksi.
----------
Kaikki tämä antaa tietysti minusta uskomattoman tyhmän ja sinisilmäisen kuvan. Kuinkä tälläinen voi päästä tapahtumaan... Rakkaus näköjään tekee sokeaksi. Koko ajan olin siinä uskossa että hän on sellainen ihminen, joka ei IKINÄ pettäisi tai tarkotuksella satuttaisi ketään. Uskoin että meidän suhteemme on täysin rehellinen ja täysin avoin. Itse olin 100% rehellinen ja avoin, koska uskon sen olevan parisuhteen perusta. Uskoin hänen olevan myös uskonnollinen ja siksikin tätä oli vaikea uskoa. Nyt hän kyllä myöntää kaiken.
Myöskään hänen ex-poikaystävä ja sulhanen eivät tienneet mitään meistä tai toisistaan. Tyttöystäväni oli pelannut uskomattoman hyvin asiat.
En vieläkään käsitä kuinka joku ihminen voi tehdä toisille näin. Olen nyt aika vakuuttunut että tyttöystäväni kärsii jostain mielenterveysvaikeuksista. Tai uskotteko että joku täysijärkinen ihminen, jolla on sydä, voi tehdä tälläistä? Pelata kylmäpäisesti kolmen miehen kanssa monen kuukauden ajan.
Itselläni on ollut suht vaikeaa. Onneksi läheiseni ovat tukeneet minua uskomattoman paljon. Silti on vaikea uskoa että pystyisin moneen vuoteen uskaltaa antaa itseni rakastua ja luottaa johonkin muuhun tyttöön/naiseen. Myös tämä tyttöystävini ex-poikaystävä on todella murtunut. Kun asia selvisi meille, niin hän puhui jopa itsensä hirteen vetämisestä.
Jostain syystä todella säälin tyttöystävääni ja olen hänestä myös huolestunut. Aika sairasta sinänsä. Sen kuitenkin tiedän että ikinä en voi luottaa häneen tippaakaan, enkä ikinä aseta itseäni asemaan, jossa hän voisi enää satuttaa minua. En vihaa häntä, ja haluan kuitenkin että hän aloittaisi uuden, rehellisen elämän jossain muualla ja olisi vielä joskus onnellinen.
Ainoa mahdollisuus tähän on mielestäni se että hän menee nyt hoitoon ja lopettaa kaikki nämä kolme suhdetta. Yhdenkään meistä kanssa hän ei voisi ikinä olla onnellinen. Toivottavsti myös me kaikki kolme miestä tajuamme, ettei häntä voi ottaa häntä takaisin. Minä ainakin! Haluaisin kuitenkin nähdä hänen nousevan vielä jaloillee.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vedätystä, rankkaa valehtelua, asioiden keksimistä ja kaunistelua, pahaa alkoholismia, useita seksisuhteita ja vakipanoja, valtava velkataakka ulosotossa, luottotiedot palaneet, lapsia edellisistä suhteista, joista ei juuri välitä, henkistä ja taloudellista hyväksikäyttöä.
Kauan en kattonu, pihalle lähti ja hyvä niin. Et ole ainoa, jota on kohdeltu väärin, mutta siitä selviää kun aikaa kuluu. Kunhan et katkeroidu vaan yrität oppia kokemuksesta. Halaus ja rutistus :)
Mimmi
Joo, tiedän etten todellakaan ole ainoa. Pettäjiä ja velehtelijoita on aivan mielettömän paljon. Siksikin tulee olemaan vaikea luottaa keneenkään tämän jälkeen. Tosiaan pidin tyttöystävääni nimenomaan sellaisena ihmisenä, joka ei ikinä pettäisi. Luulen että mulla tulee aina olemaan sellainen pieni varaus, kaikkiin ihmiseen. No, ehkä se on tervettä? Siis jos pystyy silti nauttia parisuhteista, eikä anna tämän jutun pilata niitä (tulevia suhteitani).
Yritän olla katkeroitumatta ja sen olen itselleni luvannut etten ikinä tule pettämään ketään. Toisaalta itsestäänkin löytää koko ajan uusia piirteitä, enkä voinkaan olla aivan varma ettei minustakin tule joskus pettäjää. Sitä en kuitenkaan usko että ikinä pystyisin elämään valheessa.
Kiitos halauksesta!
Koeta jaksaa ajatella, että parempi nyt kuin 15 vuoden päästä. Ole tyytyväinen, ettei sun tarvi toimia loppuelämääsi mielenterveyshoitajana.
Olet kunnollisen ja fiksun tuntuinen poika: ota ilo irti elämästä tutustumalla uusiin ihmisiin, matkustelemalla ja harrastamalla. Älä sitoudu liian aikaisin, ettet joku päivä yllätä itseäsi käyttäytymästä samoin kuin tuo ex-naisesi. Moni sanoo, että en ikinä voisi pettää, mutta varsinkin miesten sitoutuessa liian nuorena ruoho alkaa usein vihertää aidan toisella puolella ennen pitkää.
Rikasta elämää!
ja halaus täältäkin. Olet kokenut todella raukkamaisen ihmisen taholta asioita, jotka ovat syvältä sieltä....Et ole ainoa todellakaan, joka on kokenut tuon etkä missään nimessä saa syyttää itseäsi tapahtuneesta. Nämä ihmiset, jotka toimivat noin, ovat niin taitavia, että et mitenkään voi tunnistaa heidän "pelitaktiikkaa" ennen kuin on liian myöhäistä. Olen kokenut saman joskus vuosia vuosia sitten ja se oli opettavainen juttu minulle ts. aloin suhtautumaan varauksella ihmisiin ja opin katselemaan tilanteita jonkin aikaa ennen kuin syöksyn suin päin suhteisiin. Pieni varovaisuus uusien tuttavuuksien suhteen ei ole pahasta, ehkä sillä välttyy sydäntään särkemästä, vaikka takuuhan se ei sille ole. Toivon sulle kaikkea hyvää ja kuten sanotaan, aika parantaa haavat ja niin se tekee sinunkin kohdallasi, tuntuu se tällä hetkellä kuinka kliseiseltä tahansa, mutta näin se on :)
Kirjaa koko juttu elämän kokemuksia plus ja miinuskirjaan. Joskus käsität, että ihmisiä on monenmoisia ja todella sairaitakin yksilöjä.
Tuolla kokemuksella et enää ole sinisilmäinen ja joskus voit vielä luottaa, näet feikin.
Älä mitenkään puutu toisten ihmisten ratkaisuihin, oman mielipiteesi voit sanoa kysyttäessä.
Älä myöskään rupea ohjaamaan tätä naista hoitoon, ei mitään apua, jos itse ei sinne hakeudu ja tunnusta olevansa tunnevammainen. Pysy erossa koko porukasta ja suuntaa toisaalle, kunnon kohottamiseen, uusia harrastuksia, joulukin tulossa eli läheisten muistaminen. Onneksi olet niin nuori, että elämä on vielä edessä, tuollainen olisi voinut tapahtua viimeisessä vaiheessa perustaa perhe, ajattele sitä.
Joo, tämä on itseasissa vähän vaikea juttu.
Jostain syystä yhä välitän tästä "tyttöystävästäni" ja haluaisin nähdä että hän pääsee jaloilleen ja voisi joskus olla oikeasti onnellinen ja rehellinen. Tavallaan uskon että kaiken tuon paskan alla olisi yhä hyvä ihminen. Ja toivon että hän voisi löytää sen ja olla onnellinen.
Nyt hän luonnollisesti inhoaa ja häpeää itseään yli kaiken. Ja niinhän hänen pitääkin. Muuten hän olisi täysin kuollut sisältä.
Me tavattiin kerran tuon paljastumisen jälkeen (samana päivänä) ja minä opastin häntä menemään hoitoon ja sitten kun hänellä on voimia, niin aloittaa uusi rehellinen elämä jossain muualla. Vain siten hän voisi mielestäni joskus olla onnellinen.
Tuon hänen toisen miesystävänsä, jonka kanssa hän on nyt siis tapaillut 2,5-vuotta, tapasimme kahdesti. Kun halusimme selvittää asioita. Kutsuimme myös "tyttöystäväni" avomiehen, mutta hän ei tullut paikalle, vaikka aluksi niin lupasi. Meille tuli jotenkin olo että hän ei vieläkään uskoisi kaikkea todeksi, vaan olisi "tyttöystäväni" lumouksen alla, kuten mekin olimme siihen asti olleet. Siksi me molemmat laitoimme tälle avomiehelle tekstiviestit, jossa vakuutimme asian olevan totta ja myös sen että "tyttöystävämme" oli nyt tämän paljastuttua kertonut myös että hän on aiemminkin pettänyt avomiestään.
Tällä oikeastaan vain toivon sitä että tuo avomies ei enää ottaisi "tyttöystävääni" takaisin, koska tiedän ettei tyttöystäväni enää ikinä voisi olla onnellinen hänen kanssaan, vaan hänen pitää aloittaa uusi elämä.
Nyt mulla on jotenkin huojentunut olo ja tuntuu että voisi pikkuhiljaa alkaa irroittautua koko jupakasta ja yrittää jatkaa omaa elämää. Silti toivon että voisin jostain aina silloin tällöin kuulla että miten "tyttöystävälläni" menee.
Yksi mahdollisuus tähän olisi että soittaisin "tyttöystäväni" siskolle, jota en kyllä tunne, ja kysyisin että mitens "tyttöystävälläni" nyt menee. Onko tämä teistä täysin mahdoton ajatus??? Tai olisiko minun vain väkisin irrottauduttava koko jutusta? Vaikka se tuntuukin vaikealta...
Karuja tosiasioita elämästä. Myöskin häiriintynyt ihminen katuu ja itkee, niin tekee kaikki pettäjät, alkoholistit ja väkivaltaiset.
Jos entisesi todella haluaa muuttua, niin ei edes palaa avokkinsa luokse, menee terapiaan ja järjestää asiansa kuntoon. Ei ole sinun asiasi miettiä kenen kanssa hän on onnellinen tai ottaako joku takaisin lumouksessa. Aseta nyt jotain vaatimuksia myös hänelle, mikäli tämä naikkonen on valmis muuttamaan elämäänsä, hakee apua rakkausriippuvuuteen, elää yksinään hetken aikaa ja miettii tulevaisuutta. Usko nyt, tee ero koko porukkaan.
Rakastin miestä joka vedätti yhtä aikaa kolmea naista ja vielä irtosellaisia päälle. Enkä ole mielestäni edes tyhmä, ennen tätä ainakaan.
No, tällaisia rakkausriippuvaisia persoonallisyyshäiriöisiä riittää, mutta ikävää niille, jotka joutuu tällaisen kanssa tekemisiin!
Onneksi sinulta meni vajaa puoli vuotta tajutaksesi mistä on kysymys. Minulta meni paljon pitempään ja nyt tuntuu, että se aika on hukkaan heitettyä elämää. Mutta, kaikesta selviää aikanaan. Tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää!!!
Eli minut on petetty ja moneen kertaan. Ensirakkaus kesti kolme vuotta kunnes tuli seksikäs blondi ja iski poikaystäväni. Ensin tämä tyttönen teki niin, että hakeutui minun seuraani ja oli olevinaan ystäväni. No, ei ollut ystävä vaan haukkana poikaystäväni perässä. Minulta meni pitkä aika hyväksyä tilanne ja itseni.
Itsetunto nimittäin rojahti jonnekin lattianrakoon. Kummasti sieltä nousin sitten ja on ollut elämää senkin jälkeen. Sinisilmäisyys suhteissa ei vain meinaa mennä ohi vaan minua on helppo vedättää vieläkin miesasioissa. Bisnesjutuissa olen kova kuin kivi, mutta sydänasioissa hölmö kuin vasemman jalan saapas.
Ihan yleisenä ja ehkä hieman kyynisenäkin nelikymppisen huomiona sanoisin, että ne kivimmät ja komeimmat miehet näyttävät saavan puolisokseen ne ainakin mieleltään sairaimmat yksilöt. Ja myös toisin päin, uskollisimmat naiset saavat ne kamalimmat miehet. Miksi oikeanlaiset ihmiset eivät kohtaa vai antaako toisen kiltteys ja tasapainoisuus toisella mahdollisuuden olla p...a.