minun päiväni

yksin suuressa maailmassa

Mä en tiedä miksi kaikki on mulle niin helvetin vaikeaa. Tahtoisin muuttua, mutta sekin on vaikeaa. Miksi..?

Tänään olin koulussa ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon. Ihmiset luulevat minun olleen sairaana. Ehkä olenkin, mutten sillä tavalla millä he luulevat. Jotkut ovat kyselleet aionko lopettaa koulun. En aio, luulisin. Tahdon ammatin, tahdon töihin. Mutta se ei onnistu, jos en käy koulua loppuun. Siksi en aio lopettaa. Mutta on niin helppo sanoa, vaikka tekeminen on vaikeaa.

Miksi en siis ollut koulussa? Oli minulla ensin kuumettakin, mutta se meni ohi parissa päivässä. Sen jälkeen en vain enää jaksanut nousta ylös. Aamun ensimmäiset liikkeet ovat ne vaikeimmat. Tänä aamuna meinasi toistua se, mitä olen tehnyt jo kahden viikon ajan.

Yöllä en taaskaan meinannut saada unta. Illalla pahat ajatukset ja paha olo vyöryvät päähäni. Miltei joka yö itken itseni uneen, niin tapahtui myös viime yönä. Kello oli silloin varmaan jo neljä, ehkä jopa viisi. Aamulla onneksi sai nukkua pitkään. Kun herätyskello sitten soi, kävi aivan samalla tavalla kuin muinakin aamuina. Minä en jaksanutkaan. Noin viiden minuutin ajan taistelin itseni kanssa, noustako vai eikö. Ja kuten aina, tälläkin kertaa ei voitti ja nukahdin takaisin suloiseen uneen.

Tällä kertaa kaverini pelasti minut. Asun asuntolassa ja hän tuli ennen tuntia herättämään minut. Luuli varmaan, että olin hereillä. Minulla oli vielä puoli tuntia aikaa ehtiä tunnille ja sinne meninkin. Kun ihmiset huomasivat minut, kysely alkoi. Missä olet ollut? Lopetatko koulun? Miksi olit sairaana? Ja minä vastailin parhaani mukaan. Kellekään en kertonut totuutta, en edes opettajalle.

Tiedän, että minulle tulee ongelmia poissaolojeni takia. Minun on yksinkertaisesti PAKKO mennä juttelemaan opettajan tai kuraattorin kanssa. Mutta en tiedä miten pystyn siihenkään. En osaa tehdä mitään, en pysty hoitamaan asioitani kuntoon. Kavereillekaan en osaa puhua. En kellekään. Uskon, että ihmiset tuomitsevat minut, ovat ehkä jo tuominneet, enkä minä osaa asiaa muuttaa. Tämä on ehkä pahinta soopaa mitä suustani on koskaan tullut, mutta silti ajattelen näin. Ja sitäpaitsi, miksi kukaan välittäisi? Miksi ketään kiinnostaisi, mitä minulle tapahtuu? Olen vain tuntemattomien sylkykuppi, tuttujen auttava olkapää ja vitsinkertoja. Miksi kellään olisi syytä uskoa, kuinka paha olo minulla on!?!

En tiedä, kuinka kauan menee, että joku huomaa, etten ole enää niin iloinen ja auttavainen kuin ennen. Ehkei niin tapahdu. Osaan pitää tätä naamaria joka on ollut kasvoillani jo liian monta vuotta. Ja jokainen päivä on ollut ja tulee olemaan vielä enemmän liikaa. En tiedä miten huomenna herään, toivon vain että nousisin ylös. Jokainen ilta lupaan itselleni: Huomenna menen kouluun! Mutta jokainen aamu rikkoo tuon lupauksen.

Toivottavasti muutun. Tai toivottavasti menen huomenna kouluun. Toivottavasti puhun jollekin.

Pahinta on kun en tiedä mikä minun on......

2

326

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • toinen.

      Rakkaani,

      toivon, että uskallat kertoa jollekulle kasvokkain kaiken sen, mitä täällä kirjoitit. Minusta tuntuu, että olet hyvin masentunut. Minulla kesti yli vuoden tuollaista, että en jaksanut tehdä mitään, enkä ymmärtänyt miksi. Tunsin syyllisyyttä siitä, etten jaksanut muuta kuin lojua sängyssä tai lattialla. Häpesin myös kamalasti sitä, että paljastuisin, tai että joku alkaisi syyttää minua siitä, että olen vaan "laiskotellut".

      Onneksi kuitenkin uskalsin jotenkin (tosin pitkän ajan jälkeen) sanoa eräälle ystävälleni, että minulla on todella paha olla. Taisin sanoa sen juuri noilla sanoilla. Sen jälkeen sain avautua oikein kunnolla, enkä varmasti olisi selvinnyt ilman hänen apuaan.

      Voin tietenkin olla väärässä. Ehkä et ole masentunut. Anteeksi, etten voi tietää miltä sinusta tuntuu.

    • samanlainen

      muutin noin puoli vuotta sitten kotoota (vanhempien luota) yhteen avoni kanssa. Syksyllä alkoi opiskelu ammattikorkeessa. Jostain ihmeen syystä en vaan jaksa nousta... silloin kun onnistun raahaamaan itseni kouluun niin minulla on jopa ihan kivaa koulussa. Tykkään olla siellä, mut jostain ihmeen syystä en ikinä halua lähteä sinne.

      Parasta olis et pystyis puhumaan jonkun kanssa tästä. Mutku mä en pysty. Sit pitäis kertoo kaikki salaiset tunteet mitä oon piilotellu kauhean kauan. Sit ku kertoisin niin alkaisin itkemään.

      INHOAN itkemistä. Silloin olen heikko. En tahdo että toiset näkee heikkouteni. Kuitenkaan en näe siinä mitään vikaa jos joku toinen itkee. Olen melkeen vähän kateellinen niille jotka pystyvät itkemään toisten edessä.

      Se joka pystyy puhumaan ongelmistaan on todella vahva. mä en pysty. yritän vain unohtaa.. onneks sit on päiväkirja mihin purkaa tunteita...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      310
      7221
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2126
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1817
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      15
      1337
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1277
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      8
      1203
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1200
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1136
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1071
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1009
    Aihe