ONKO VÄÄRIN?

Siis voit ennemminkin sanoa olevasi ylioppilastutkinnon suorittanut amk:n oppilas.

Ylioppilas-sana tarkoittaa suomen kielessä kahta asiaa: 1)Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö 2)Yliopiston (tai tiedekorkeakoulun) opiskelija

Jos puhutaan opiskelijasta ylioppilaana, tarkoittaa se siis yliopisto-opiskelijaa. Vanhahtavampaa ja tyylikkäämpää ja helpompaa käyttää sanaa "ylioppilas" vain on. Toki tässä tulee nykyään sitten sekaannusta, luullaan tarkoitettavan lukion käynyttä.

Samahan se on usein, jos on kyse Ylioppilaslehdestä (Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu), kysyy joku vähän yksinkertaisempi tai tietämättömämpi että "ai mikä lukiolaislehti?"

Voit olla siis ylioppilas joka ei ole lukion jälkeen mennyt mihinkään oppilaitokseen tai yliopiston ylioppilas tai sitten esim. amk:n oppilas (joka voi olla suorittanut kyllä ylioppilastutkinnon).

Vai oletko edes kuullut koskaan teistä koululla puhuttavan ylioppilaina tai muutenkaan teistä opintojen yhteydessä käytettävän ylioppilas sanaa? Ette ole siis minkään tieteen ylioppilaita, kuten yliopistossa tekniikkaa lukeva esim. on tekniikan ylioppilas (=teekkari), vaan olette esim. insinööri-oppilaita/opiskelijoita. Eikä teillä varmaan airuilla tai vastaavilla ole ylioppilaslakkeja päässä koulun juhlissa.

Ylioppilas kirjoitti:

Siis voit ennemminkin sanoa olevasi ylioppilastutkinnon suorittanut amk:n oppilas.

Ylioppilas-sana tarkoittaa suomen kielessä kahta asiaa: 1)Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö 2)Yliopiston (tai tiedekorkeakoulun) opiskelija

Jos puhutaan opiskelijasta ylioppilaana, tarkoittaa se siis yliopisto-opiskelijaa. Vanhahtavampaa ja tyylikkäämpää ja helpompaa käyttää sanaa "ylioppilas" vain on. Toki tässä tulee nykyään sitten sekaannusta, luullaan tarkoitettavan lukion käynyttä.

Samahan se on usein, jos on kyse Ylioppilaslehdestä (Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu), kysyy joku vähän yksinkertaisempi tai tietämättömämpi että "ai mikä lukiolaislehti?"

Voit olla siis ylioppilas joka ei ole lukion jälkeen mennyt mihinkään oppilaitokseen tai yliopiston ylioppilas tai sitten esim. amk:n oppilas (joka voi olla suorittanut kyllä ylioppilastutkinnon).

Vai oletko edes kuullut koskaan teistä koululla puhuttavan ylioppilaina tai muutenkaan teistä opintojen yhteydessä käytettävän ylioppilas sanaa? Ette ole siis minkään tieteen ylioppilaita, kuten yliopistossa tekniikkaa lukeva esim. on tekniikan ylioppilas (=teekkari), vaan olette esim. insinööri-oppilaita/opiskelijoita. Eikä teillä varmaan airuilla tai vastaavilla ole ylioppilaslakkeja päässä koulun juhlissa.

Lue lisää

heittäppäs tähän nyt vähän käsitteenmäärittelyä LÄHTEINEEN käsitteestä ylioppilas? Osa noista sinun perusteluistasi nimittäin ontuu ja perustuu vain mielipiteille(si). Ja akateemisina ihmisinähän me tiedämme, että mielipide on aina ilman tieteellistä pohjaa ns. vain arkitietoa ja eikä siten oikeata, näyttöön perustuvaa tietoa.

Ylioppilas kirjoitti:

Siis voit ennemminkin sanoa olevasi ylioppilastutkinnon suorittanut amk:n oppilas.

Ylioppilas-sana tarkoittaa suomen kielessä kahta asiaa: 1)Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö 2)Yliopiston (tai tiedekorkeakoulun) opiskelija

Jos puhutaan opiskelijasta ylioppilaana, tarkoittaa se siis yliopisto-opiskelijaa. Vanhahtavampaa ja tyylikkäämpää ja helpompaa käyttää sanaa "ylioppilas" vain on. Toki tässä tulee nykyään sitten sekaannusta, luullaan tarkoitettavan lukion käynyttä.

Samahan se on usein, jos on kyse Ylioppilaslehdestä (Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu), kysyy joku vähän yksinkertaisempi tai tietämättömämpi että "ai mikä lukiolaislehti?"

Voit olla siis ylioppilas joka ei ole lukion jälkeen mennyt mihinkään oppilaitokseen tai yliopiston ylioppilas tai sitten esim. amk:n oppilas (joka voi olla suorittanut kyllä ylioppilastutkinnon).

Vai oletko edes kuullut koskaan teistä koululla puhuttavan ylioppilaina tai muutenkaan teistä opintojen yhteydessä käytettävän ylioppilas sanaa? Ette ole siis minkään tieteen ylioppilaita, kuten yliopistossa tekniikkaa lukeva esim. on tekniikan ylioppilas (=teekkari), vaan olette esim. insinööri-oppilaita/opiskelijoita. Eikä teillä varmaan airuilla tai vastaavilla ole ylioppilaslakkeja päässä koulun juhlissa.

Lue lisää

Moitit toisia huonosta terminologian käytöstä ja sorrut itse samaan. Säälittävää.

"Vanhahtavampaa ja tyylikkäämpää ja helpompaa käyttää sanaa "ylioppilas" vain on. Toki tässä tulee nykyään sitten sekaannusta, luullaan tarkoitettavan lukion käynyttä."

"Lukion käynyt" ei tarkoita näet välttämättä ylioppilasta, vaikka sen virheellisesti siihen rinnastatkin. Lukion oppimääränhän voi vallan mainiosti suorittaa myös kirjoittamatta koskaan.

Tsot-tsot, poju.

lähteitä! kirjoitti:

heittäppäs tähän nyt vähän käsitteenmäärittelyä LÄHTEINEEN käsitteestä ylioppilas? Osa noista sinun perusteluistasi nimittäin ontuu ja perustuu vain mielipiteille(si). Ja akateemisina ihmisinähän me tiedämme, että mielipide on aina ilman tieteellistä pohjaa ns. vain arkitietoa ja eikä siten oikeata, näyttöön perustuvaa tietoa.

Lue lisää

No, yleensäkin, eihän nyt ihan kaikkeen yleisesti käytettyyn kieleen ja tietoon aina lähdettä laiteta. Siis esimerkiksi jos joku väittää, että Helsingissä on yliopisto, niin ei siihen yleensä lähdettä liitetä. Samaten, jos väittää, että lukion lopuksi on ylioppilaskirjoitukset, se on yleisesti kaikkien tiedossa olevaa tietoa, että ei siihen lähdettä laiteta. Samaten, jos väittää, että koira kävelee tavallisesti kaikilla neljällä jalalla jos on terve, niin ei siihen laiteta lähdettä.

Suomen kielen sanakirjasta tai sivistyssanakirjasta tai tietosanakirjasta voi katsoa kuka haluaa mitä sanalla "ylioppilas" tarkoitetaan Suomen kielessä:

1)Yliopiston opiskelija

2)Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö

Joissain vanhoissa sanakirjoissa ajalta ennen amk:ta oli mainittu myös alakäsitteenä (ei nimenomaan yläkäsitteenä, koska silloin korkaekoulusana oli olemassa vain alakäsitteenä) ylioppilaan olevan korkeakoulun opiskelija, esim. Kauppakorkeakoulun tai Teknillisen korkeakoulun. Nykyään Korkeakoulut jaetaan ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin, näistä ainoastaan korkeakouluissa (joihin yliopistot kuuluvat) on ylioppilaita, amk:ssa on oppilaita. Amk:ssahan on oppilaskunta (nykyään sanotaan sitä kai opiskelijakunnaksi, vaikka tuollaista sanaa ei taida suomen kielessä edes olla jos sanakirjoista katsoo), yliopistossa on ylioppilaskunta.

virheitä kirjoitti:

Moitit toisia huonosta terminologian käytöstä ja sorrut itse samaan. Säälittävää.

"Vanhahtavampaa ja tyylikkäämpää ja helpompaa käyttää sanaa "ylioppilas" vain on. Toki tässä tulee nykyään sitten sekaannusta, luullaan tarkoitettavan lukion käynyttä."

"Lukion käynyt" ei tarkoita näet välttämättä ylioppilasta, vaikka sen virheellisesti siihen rinnastatkin. Lukion oppimääränhän voi vallan mainiosti suorittaa myös kirjoittamatta koskaan.

Tsot-tsot, poju.

Lue lisää

Joo, tiedän, että ammattikorkeakouluun pääsee vaikkei olisi päässyt kirjoituksista läpi ja olisi käynyt lukion tai vaikka ei edes kirjoittaisi reputtamatta. Tässä mielessä yo-kirjoitukset ovatkin turhat amiskorkeaan pyrkiville, kun ei kuitenkaan pääse ylioppilaaksi oppilaitokseensa ja lakillakaan ei tee mitään lakkiaisillan jälkeen...

Ylioppilas kirjoitti:

Joo, tiedän, että ammattikorkeakouluun pääsee vaikkei olisi päässyt kirjoituksista läpi ja olisi käynyt lukion tai vaikka ei edes kirjoittaisi reputtamatta. Tässä mielessä yo-kirjoitukset ovatkin turhat amiskorkeaan pyrkiville, kun ei kuitenkaan pääse ylioppilaaksi oppilaitokseensa ja lakillakaan ei tee mitään lakkiaisillan jälkeen...

Lue lisää

Ja taitaapa sinne yliopistoonkin päästä, vaikka ei olisi kirjoittanut.

Ylioppilas kirjoitti:

No, yleensäkin, eihän nyt ihan kaikkeen yleisesti käytettyyn kieleen ja tietoon aina lähdettä laiteta. Siis esimerkiksi jos joku väittää, että Helsingissä on yliopisto, niin ei siihen yleensä lähdettä liitetä. Samaten, jos väittää, että lukion lopuksi on ylioppilaskirjoitukset, se on yleisesti kaikkien tiedossa olevaa tietoa, että ei siihen lähdettä laiteta. Samaten, jos väittää, että koira kävelee tavallisesti kaikilla neljällä jalalla jos on terve, niin ei siihen laiteta lähdettä.

Suomen kielen sanakirjasta tai sivistyssanakirjasta tai tietosanakirjasta voi katsoa kuka haluaa mitä sanalla "ylioppilas" tarkoitetaan Suomen kielessä:

1)Yliopiston opiskelija

2)Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö

Joissain vanhoissa sanakirjoissa ajalta ennen amk:ta oli mainittu myös alakäsitteenä (ei nimenomaan yläkäsitteenä, koska silloin korkaekoulusana oli olemassa vain alakäsitteenä) ylioppilaan olevan korkeakoulun opiskelija, esim. Kauppakorkeakoulun tai Teknillisen korkeakoulun. Nykyään Korkeakoulut jaetaan ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin, näistä ainoastaan korkeakouluissa (joihin yliopistot kuuluvat) on ylioppilaita, amk:ssa on oppilaita. Amk:ssahan on oppilaskunta (nykyään sanotaan sitä kai opiskelijakunnaksi, vaikka tuollaista sanaa ei taida suomen kielessä edes olla jos sanakirjoista katsoo), yliopistossa on ylioppilaskunta.

Lue lisää

kun kyseessä on abstrakti käsite, jota sinä viljelet toistuvasti ja tunnut käsittävän sen huomattavasti eritavalla kuin muut, niin silloin se kuuluu määritellä. Kyllä sinun nyt tuon verran pitäisi tietää.

Ylioppilas kirjoitti:

No, yleensäkin, eihän nyt ihan kaikkeen yleisesti käytettyyn kieleen ja tietoon aina lähdettä laiteta. Siis esimerkiksi jos joku väittää, että Helsingissä on yliopisto, niin ei siihen yleensä lähdettä liitetä. Samaten, jos väittää, että lukion lopuksi on ylioppilaskirjoitukset, se on yleisesti kaikkien tiedossa olevaa tietoa, että ei siihen lähdettä laiteta. Samaten, jos väittää, että koira kävelee tavallisesti kaikilla neljällä jalalla jos on terve, niin ei siihen laiteta lähdettä.

Suomen kielen sanakirjasta tai sivistyssanakirjasta tai tietosanakirjasta voi katsoa kuka haluaa mitä sanalla "ylioppilas" tarkoitetaan Suomen kielessä:

1)Yliopiston opiskelija

2)Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö

Joissain vanhoissa sanakirjoissa ajalta ennen amk:ta oli mainittu myös alakäsitteenä (ei nimenomaan yläkäsitteenä, koska silloin korkaekoulusana oli olemassa vain alakäsitteenä) ylioppilaan olevan korkeakoulun opiskelija, esim. Kauppakorkeakoulun tai Teknillisen korkeakoulun. Nykyään Korkeakoulut jaetaan ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin, näistä ainoastaan korkeakouluissa (joihin yliopistot kuuluvat) on ylioppilaita, amk:ssa on oppilaita. Amk:ssahan on oppilaskunta (nykyään sanotaan sitä kai opiskelijakunnaksi, vaikka tuollaista sanaa ei taida suomen kielessä edes olla jos sanakirjoista katsoo), yliopistossa on ylioppilaskunta.

Lue lisää

-Ylioppolas-
"amk:ssa on oppilaita. Amk:ssahan on oppilaskunta (nykyään sanotaan sitä kai opiskelijakunnaksi, vaikka tuollaista sanaa ei taida suomen kielessä edes olla jos sanakirjoista katsoo)"

AMK:ssa on opiskelijoita ja opiskelijakunta:

-Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351-*
"Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita."

-Ylioppolas-
"Nykyään Korkeakoulut jaetaan ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin, näistä ainoastaan korkeakouluissa (joihin yliopistot kuuluvat)"

-Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351-*
"Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä
Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen."

Siis, ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakolujärjestelmää ja muodostavat korkeakoulujärjestelmän yliopistojen kanssa, mutta ne eivät ole korkeakouluja?

Kieli on muuten ihmisen palvelija ja työkalu (ei päinvastoin) ja ne muutokset tulevat ensin ihmisten suusta ja päätyvät vasta sitten sanakirjoihin. Siinä mielessä ymmärrän kyllä huolesi sen suhteen, että AMK-opiskelijat ovat omineet yliopiston teermistöä, sillä jos näin jatkuu vielä pari vuotta, niin niistähän tulee vielä virallisia AMK-termejä.

*Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351?search[type]=pika&search[pika]=opiskelijakunta)luvussa

AMK-opiskelija kirjoitti:

-Ylioppolas-
"amk:ssa on oppilaita. Amk:ssahan on oppilaskunta (nykyään sanotaan sitä kai opiskelijakunnaksi, vaikka tuollaista sanaa ei taida suomen kielessä edes olla jos sanakirjoista katsoo)"

AMK:ssa on opiskelijoita ja opiskelijakunta:

-Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351-*
"Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita."

-Ylioppolas-
"Nykyään Korkeakoulut jaetaan ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin, näistä ainoastaan korkeakouluissa (joihin yliopistot kuuluvat)"

-Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351-*
"Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä
Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen."

Siis, ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakolujärjestelmää ja muodostavat korkeakoulujärjestelmän yliopistojen kanssa, mutta ne eivät ole korkeakouluja?

Kieli on muuten ihmisen palvelija ja työkalu (ei päinvastoin) ja ne muutokset tulevat ensin ihmisten suusta ja päätyvät vasta sitten sanakirjoihin. Siinä mielessä ymmärrän kyllä huolesi sen suhteen, että AMK-opiskelijat ovat omineet yliopiston teermistöä, sillä jos näin jatkuu vielä pari vuotta, niin niistähän tulee vielä virallisia AMK-termejä.

*Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351?search[type]=pika&search[pika]=opiskelijakunta)luvussa

Lue lisää

Ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja, mutta eivät korkeakouluja vaan ammattikorkeakouluja. Korkeakoulu-sana kun voi olla yläkäsite tai alakäsite:
korkeakoulut jaetaan ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin(=tiedekorkeakoulu)

ammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulu ei korkeakoulu

siis tiedekorkeakoulu alakäsitteenä=korkeakoulu alakäsitteenä: ote SUOMEN LAISTA

Annettu Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998

Asetus
korkeakoulututkintojen järjestelmästä
Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:

1 §
«Korkeakoulututkinnot»
Korkeakoulututkintoja ovat:

1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät «korkeakoulututkinnot», jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;

2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä

3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.

2 §
Yliopistot
Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan

Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu

Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu

Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu

Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu

Turun yliopisto

Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu

Åbo Akademi

Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu

Svenska handelshögskolan

Turun kauppakorkeakoulu

Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

Tampereen teknillinen korkeakoulu

Teknillinen korkeakoulu

Kuvataideakatemia

Sibelius-Akatemia

Taideteollinen korkeakoulu

Teatterikorkeakoulu.

3 §
Korkeakoulut
Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:

1) puolustusvoimiin kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu;

2) ammattikorkeakoulut, joita ovat

Arcada ― Nylands svenska yrkeshögskola

Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ― Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi

Hämeen ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ― Mellersta Österbottens yrkeshögskola

Lahden ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Svenska yrkeshögskolan

Tampereen ammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulu ― Åbo yrkeshögskola; sekä

3) väliaikaiset ammattikorkeakoulut, joita ovat

Espoon-Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu

Etelä-Karjalan väliaikainen ammattikorkeakoulu

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Itä-Uudenmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu ― Östra Nylands temporära yrkeshögskola vid Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi

Helsingin väliaikainen ammattikorkeakoulu

Kymenlaakson väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Kotkan väliaikainen ammattikorkeakoulu

Pirkanmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu

Temporära yrkeshögskolan Sydväst

Vaasan väliaikainen ammattikorkeakoulu ― Vasa temporära yrkeshögskola

Varsinais-Suomen väliaikainen ammattikorkeakoulu

Väliaikainen Diakonia-ammattikorkeakoulu ― Temporära Diakoniyrkeshögskolan

Väliaikainen humanistinen ammattikorkeakoulu

Yrittäjien väliaikainen ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakouluihin luetaan 1 momentin 2 kohdassa mainittujen lisäksi sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu.

4 §
Aikaisemmat korkeakoulut
Edellä 2 §:ssä lueteltuihin yliopistoihin rinnastettavia korkeakouluja ovat aikaisemmin olleet Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Handelshögskolan vid Åbo Akademi sekä Svenska social- och kommunalhögskolan, aiemmalta nimeltään Svenska Medborgarhögskolan.

Edellä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut ammattikorkeakoulut ovat aikaisemmin olleet väliaikaisia ammattikorkeakouluja. Arcada ― Nylands svenska yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Nylands temporära svenska yrkeshögskola. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ― Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi on ollut nimeltään myös Helsingin väliaikainen liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ― Mellersta Österbottens yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Kokkolan väliaikainen ammattikorkeakoulu. Svenska yrkeshögskolan on ollut nimeltään myös Vasa temporära tekniska yrkeshögskola.

5 §
Alemmat «korkeakoulututkinnot»
Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

1) humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot, oikeusnotaarin tutkinto, sosionomin tutkinto ja farmasian tutkinnoista annetun asetuksen (246/1994) mukaan suoritettu farmaseutin tutkinto;

2) 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen asetusten mukaan suoritettavat elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot; sekä

3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

akateemisen sihteerin tutkinto

alempi oikeustutkinto

ammattinäyttelijäkurssin tutkinto

diplomiekonomin tutkinto

diplomikirjeenvaihtajan tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto

hallintovirkamiestutkinto

hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

kirjastotutkinto

kirjeenvaihtajan tutkinto

kunnallistutkinto

kuvataiteen tutkinto

lainopillinen diplomitutkinto

liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto

lääketieteen kandidaatin tutkinto

nuorisonohjaajan tutkinto

nuorisotyön tutkinto

näyttelijäkurssin tutkinto

odontologian kandidaatin tutkinto

oopperalaulajan tutkinto

opettajakandidaatin tutkinto

ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto

sosiaalihuoltajatutkinto

sosiaalivakuutustutkinto

taloudellis-hallinnollinen tutkinto

teatteritutkinto

toimittajatutkinto

vankeinhoitotutkinto

varanotaarin tutkinto

verovirkamiestutkinto

voimistelunopettajan tutkinto

yhteiskunnallinen tutkinto

yleinen vakuutustutkinto.

6 §
Ylemmät «korkeakoulututkinnot»
Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

1) filosofian, elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot;

2) farmasian, filosofian, hallinto-opin, kasvatustieteiden, lainopin, oikeustieteen, Sacri ministerii, taloustieteiden, terveydenhuollon ja valtiotieteen kandidaatin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

3) ennen 1 päivää tammikuuta 1994 annettujen säännösten ja määräysten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kauppatieteiden, liikuntatieteiden, maatalousja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot;

4) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkinnot; sekä

5) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

agronomin tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

kuvataideakatemian loppututkinto

metsätutkinto

metsänhoitotutkinto

puutarha-agronomin tutkinto

Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

teologinen erotutkinto

valtiotieteellinen virkatutkinto

ylempi oikeustutkinto.

7 §
Yliopistojen jatkotutkinnot
Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkintoja. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.

Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet vastaavat tohtorin tutkintoa.

8 §
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot
Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) mukainen upseerin tutkinto sekä upseerin tutkinto, joka on suoritettu sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n mukaan, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen 1 momentissa mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka vastaa tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa, ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.

9 §
Ammattikorkeakoulututkinnot
Ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

diakonian ammattikorkeakoulututkinto

kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto

konservointialan ammattikorkeakoulututkinto

kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto

käsi- ja taideteollisuuden ammattikorkeakoulututkinto

laboratorioalan ammattikorkeakoulututkinto

liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto

liikunnan ammattikorkeakoulututkinto

maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto

matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto

merenkulun ammattikorkeakoulututkinto

musiikin ammattikorkeakoulututkinto

nuorisotyön ja vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinto

sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto

sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulututkinto

tekniikan ammattikorkeakoulututkinto

tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinto

terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

viestintä- ja kuvataidealan ammattikorkeakoulututkinto.

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava poliisipäällystön tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.

Ammattikorkeakoulututkintoja ovat myös aikaisempien opetusministeriön päätösten mukaisesti suoritetut:

1) insinöörin, miljöörakentajan, miljöörakentamisen, rakennusarkkitehdin, turvallisuusalan sekä vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinnot;

2) datanomin, kansainvälisen yrittäjän, merkonomin sekä yritystoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot;

3) artenomin, konservaattorin, kuvataiteen, kuvataiteilijan, kuvataiteen ja viestinnän, käsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintäkulttuurin ja kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinnot;

4) liikunnanohjaajan sekä vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot;

5) matkailun sekä ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnot;

6) diakonian ja kasvatuksen, kuntoutusalan, sosiaali- ja kulttuurialan sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnot;

7) agrologin, hortonomin sekä metsätalousinsinöörin ammattikorkeakoulututkinnot.

Jos te puhutte väärillä sanoilla, niin ei kai se tarkoita, että se olisi oikeaa ja hyväksyttyä kieltä? Sama kuin minä tankkaisin dieselautooni polttoöljyä ja sanoisin kiinni jäädessäni, että laissa kyllä sanotaan, että täytyy tankata dieseliä, mutta minä tarkoitan dieselillä näitä molempia ja puhun aina polttoöljystyä dieselöljynä ja siksi tankkasin sitä kun se on nyt sitten sama asia kun minä puhun siitä väärin.

tai vastaavasti vaikka veroilmoituksessa käyttäisin asioista omia sanoja ja tekisin ilmoituksen väärin, mutta sanoisin, että ei sen nyt niin väliä mitä sanoja käytetään. Tai sanoisin olevani virkaa hakiessani lääkäri, mutta jättäisin mainitsematta, että olen kandidaatti vielä, lääkäri kuin lääkäri kandi tai tohtori. tai väittäisin olevanmi erikoislääkäri, koska olen itsekseni erikoistunut tekemään vaikkapa kynsivallin kiilaekskisioita siten että terveyskeskuksessa minä teen ne pääosin, onko oikein käyttää sanaa erikoislääkäri sitten itsestäni puhuessani jos itse annan itselleni sellaisen nimityksen? Eikö ole väärin ja harhaanjohtavaa?

Ylioppilas kirjoitti:

Jos te puhutte väärillä sanoilla, niin ei kai se tarkoita, että se olisi oikeaa ja hyväksyttyä kieltä? Sama kuin minä tankkaisin dieselautooni polttoöljyä ja sanoisin kiinni jäädessäni, että laissa kyllä sanotaan, että täytyy tankata dieseliä, mutta minä tarkoitan dieselillä näitä molempia ja puhun aina polttoöljystyä dieselöljynä ja siksi tankkasin sitä kun se on nyt sitten sama asia kun minä puhun siitä väärin.

tai vastaavasti vaikka veroilmoituksessa käyttäisin asioista omia sanoja ja tekisin ilmoituksen väärin, mutta sanoisin, että ei sen nyt niin väliä mitä sanoja käytetään. Tai sanoisin olevani virkaa hakiessani lääkäri, mutta jättäisin mainitsematta, että olen kandidaatti vielä, lääkäri kuin lääkäri kandi tai tohtori. tai väittäisin olevanmi erikoislääkäri, koska olen itsekseni erikoistunut tekemään vaikkapa kynsivallin kiilaekskisioita siten että terveyskeskuksessa minä teen ne pääosin, onko oikein käyttää sanaa erikoislääkäri sitten itsestäni puhuessani jos itse annan itselleni sellaisen nimityksen? Eikö ole väärin ja harhaanjohtavaa?

Lue lisää

Diesel ja polttoöljy ovat kaksi eri asiaa. Luennolla taas joku luennoi, tentissä testataan osaamista ja oppimista, istuttiin sitten AMK:n penkissä tai yliopiston tuoleilla. Onko tämä sinulta pois? Edelleen, tässä ei ole kyse mistään statuksen nostamisesta, vaan ihan yleisesti käytettävistä sanoista. Eli mitä harhaanjohtamista tässä on, kun kaikki kerran tietävät mistä puhuvat ja puhuvat ennen kaikkea samoista asioista?

Miten muuten ylipäänsä hengailet täällä AMK-palstalla? Meillä ainakin on kielto päällä tuonne Yliopisto-saitille. Hus, omiin nurkkiin siitä!

opiskelija ISOLLA O:lla kirjoitti:

Diesel ja polttoöljy ovat kaksi eri asiaa. Luennolla taas joku luennoi, tentissä testataan osaamista ja oppimista, istuttiin sitten AMK:n penkissä tai yliopiston tuoleilla. Onko tämä sinulta pois? Edelleen, tässä ei ole kyse mistään statuksen nostamisesta, vaan ihan yleisesti käytettävistä sanoista. Eli mitä harhaanjohtamista tässä on, kun kaikki kerran tietävät mistä puhuvat ja puhuvat ennen kaikkea samoista asioista?

Miten muuten ylipäänsä hengailet täällä AMK-palstalla? Meillä ainakin on kielto päällä tuonne Yliopisto-saitille. Hus, omiin nurkkiin siitä!

Lue lisää

diesel ja pö ovat samaa tavaraa, pö.ssä vain on väriaine mukana ja se on verotonta

Ylioppilas kirjoitti:

Jos te puhutte väärillä sanoilla, niin ei kai se tarkoita, että se olisi oikeaa ja hyväksyttyä kieltä? Sama kuin minä tankkaisin dieselautooni polttoöljyä ja sanoisin kiinni jäädessäni, että laissa kyllä sanotaan, että täytyy tankata dieseliä, mutta minä tarkoitan dieselillä näitä molempia ja puhun aina polttoöljystyä dieselöljynä ja siksi tankkasin sitä kun se on nyt sitten sama asia kun minä puhun siitä väärin.

tai vastaavasti vaikka veroilmoituksessa käyttäisin asioista omia sanoja ja tekisin ilmoituksen väärin, mutta sanoisin, että ei sen nyt niin väliä mitä sanoja käytetään. Tai sanoisin olevani virkaa hakiessani lääkäri, mutta jättäisin mainitsematta, että olen kandidaatti vielä, lääkäri kuin lääkäri kandi tai tohtori. tai väittäisin olevanmi erikoislääkäri, koska olen itsekseni erikoistunut tekemään vaikkapa kynsivallin kiilaekskisioita siten että terveyskeskuksessa minä teen ne pääosin, onko oikein käyttää sanaa erikoislääkäri sitten itsestäni puhuessani jos itse annan itselleni sellaisen nimityksen? Eikö ole väärin ja harhaanjohtavaa?

Lue lisää

Siis, onko jossain laissa sanottu esimerkiksi, että yliopistossa on fukseja ja AMK:ssa ei? Ja että olisi rangaistava teko käyttää ekan vuoden AMK-opiskelijasta termiä "fuksi?"

Totta kai voit sanoa torimummoille olevasi lääkäri, vaikka omaisitkin vain kandinpaperit. Se on puhekieltä. Jos taas työhaastattelussa jätät mainitsematta olevasi vasta kandi, katsotaan se lain puitteissa tahalliseksi harhaan johtamiseksi.

Eihän suurella osalla tänne kirjoittavista tunnu olevan takanaan ainuttakaan työpäivää koko elämässään.

kaikille? kirjoitti:

Eihän suurella osalla tänne kirjoittavista tunnu olevan takanaan ainuttakaan työpäivää koko elämässään.

Täsmälleen

Ylioppilas voi tarkoittaa ihan nykypäivänä elävän ja puhuvan ihmisen sanomana yliopiston opiskelijaa. Etenkin monikossahan muuten jouduttaisiin hankaluuksiin jos olisi pakko aina laittaa eteen minkä tieteen ylioppials on kyseessä: esimerkkilause

"Siellä oli paljon ylioppilaita mielenosoituksessa opintotuen korottamisen puolesta."

=

"Siellä oli paljon yliopisto-opiskelijoita mielenosoituksessa..."

Miten tuon laittaisit siten, että tiede on myös laitettu eteen siihen?

Siis

"Siellä oli paljon lääketieteen, tekniikan, filosofian, hammaslääketieteen, eläinlääketieteen, kauppatieteen.... ylioppilaita mielenosoituksessa..."

eihän sitä voi alkaa luetella kaikkia tieteitä vaan on sanottava oli paljon ylioppilaita itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa (esim.)

NIMIMERKKINI TARKOITTAA SAMAA KUIN YLIOPISTO-OPISKELIJA, OLEN KANDIDAATTI JA YLIOPISTON YLIOPPILAS ELI OLEN KANDIDAATTI JA YLIOPPILAS ELI YLIOPPILAANA YLIOPISTOSSA.

Ylioppilas kirjoitti:

Ylioppilas voi tarkoittaa ihan nykypäivänä elävän ja puhuvan ihmisen sanomana yliopiston opiskelijaa. Etenkin monikossahan muuten jouduttaisiin hankaluuksiin jos olisi pakko aina laittaa eteen minkä tieteen ylioppials on kyseessä: esimerkkilause

"Siellä oli paljon ylioppilaita mielenosoituksessa opintotuen korottamisen puolesta."

=

"Siellä oli paljon yliopisto-opiskelijoita mielenosoituksessa..."

Miten tuon laittaisit siten, että tiede on myös laitettu eteen siihen?

Siis

"Siellä oli paljon lääketieteen, tekniikan, filosofian, hammaslääketieteen, eläinlääketieteen, kauppatieteen.... ylioppilaita mielenosoituksessa..."

eihän sitä voi alkaa luetella kaikkia tieteitä vaan on sanottava oli paljon ylioppilaita itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa (esim.)

NIMIMERKKINI TARKOITTAA SAMAA KUIN YLIOPISTO-OPISKELIJA, OLEN KANDIDAATTI JA YLIOPISTON YLIOPPILAS ELI OLEN KANDIDAATTI JA YLIOPPILAS ELI YLIOPPILAANA YLIOPISTOSSA.

Lue lisää

no, nykykielellä kirjoitettaisiin yksinkertaisesti "siellä oli paljon yliopisto-opiskelijoita...." En käyttäisi sanaa ylioppilas lainkaan.

JA ÄLÄ HUUDA SENKIN MOUKKA!

örvellystä kirjoitti:

no, nykykielellä kirjoitettaisiin yksinkertaisesti "siellä oli paljon yliopisto-opiskelijoita...." En käyttäisi sanaa ylioppilas lainkaan.

JA ÄLÄ HUUDA SENKIN MOUKKA!

Lue lisää

Hankalan näköistä ja hankalaa puhuakin "yliopisto-opiskelijoista", sivistyneempää sanoa "ylioppilaita" ja parempaa kieltä.

Ylioppilas kirjoitti:

Hankalan näköistä ja hankalaa puhuakin "yliopisto-opiskelijoista", sivistyneempää sanoa "ylioppilaita" ja parempaa kieltä.

No mikä pirun missio sinulla oikein on meneillään? Kiinnostaisi ihan oikeasti tietää.

Omien opiskelujeni alussa olin ihan samanlainen kuin sinä, koin jopa suorastaan loukkaavana AMK-opiskelijoiden ajatuksen oman tutkintonsa verrattavuudesta yliopisto tutkintoon, mutta nyt vuosien saatossa olen huomannut ettei sillä ole paskankaan väliä miten muut kokevat omat juttunsa ja minä en jaksa tuhlata aikaani muiden sivistämiseen. Kun ei mene jakeluun niin ei mene.

valtiotieteen ylioppilas kirjoitti:

No mikä pirun missio sinulla oikein on meneillään? Kiinnostaisi ihan oikeasti tietää.

Omien opiskelujeni alussa olin ihan samanlainen kuin sinä, koin jopa suorastaan loukkaavana AMK-opiskelijoiden ajatuksen oman tutkintonsa verrattavuudesta yliopisto tutkintoon, mutta nyt vuosien saatossa olen huomannut ettei sillä ole paskankaan väliä miten muut kokevat omat juttunsa ja minä en jaksa tuhlata aikaani muiden sivistämiseen. Kun ei mene jakeluun niin ei mene.

Lue lisää

kattokaas ne lisääntyy itsestään. Nyt näitä ääliöitä on jo kaksi. Hommatkaa elämä!

Suomen laissa ei ole määritelty akateemisuutta. Akateeminen-käsite on kyllä määritelty sanakirjoissa ja tietosanakirjoissa. Ehkäpä sinun ja ylioppilastoveriesi pitäisi katsoa mitä se tarkoittaa, ellette kerran tiedä.

Vai esim. sairaanhoitajan tutkinto on akateeminen loppututkinto, johan minä tikahdun!

Ylioppilas kirjoitti:

Suomen laissa ei ole määritelty akateemisuutta. Akateeminen-käsite on kyllä määritelty sanakirjoissa ja tietosanakirjoissa. Ehkäpä sinun ja ylioppilastoveriesi pitäisi katsoa mitä se tarkoittaa, ellette kerran tiedä.

Vai esim. sairaanhoitajan tutkinto on akateeminen loppututkinto, johan minä tikahdun!

Lue lisää

Kun kerran käsitteet ei ole kaikilla selvillä, niin ottakaa selvää, älkää turhaan kinatko asioista (tieteellinen lähestymistapa). http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/ tästä ilmenee sanan ylioppilas merkitys.

Akateeminen, on mielestäni selkeästi ilmaistu tässä linkissä. http://www.uku.fi/opk/hops/Akathopsohjaam20042005/Verkkojakso1yhteenvedot/HOPSkasite.doc

joopa joo kirjoitti:

Kun kerran käsitteet ei ole kaikilla selvillä, niin ottakaa selvää, älkää turhaan kinatko asioista (tieteellinen lähestymistapa). http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/ tästä ilmenee sanan ylioppilas merkitys.

Akateeminen, on mielestäni selkeästi ilmaistu tässä linkissä. http://www.uku.fi/opk/hops/Akathopsohjaam20042005/Verkkojakso1yhteenvedot/HOPSkasite.doc

Lue lisää

Suora lainaus HYY:n sivuilta kohdasta "Historia":


"Vuonna 1868 keisari Aleksanteri II antoi asetuksen, jolla virallistettiin ylioppilaiden yleiset kokoukset, ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta sai näin alkunsa. Tuolloin Helsingin yliopistossa opiskeli alle tuhat ylioppilasta; tällä hetkellä HYYllä on jo yli 31 000 jäsentä.

Ylioppilaat mukana historian käännekohdissa
Ajankohtaiset aatteet ovat aina innostaneet nuoria ylioppilaita. Itsenäistyminen, ajatukset Suur-Suomesta sekä ruotsin kielen ja Venäjän vastaisuus vetivät ylioppilaat mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan 1900-luvun alkupuolella.

1950-luvulla ylioppilasliikettä leimasi kansallisten perinteiden ylläpitäminen ja osallistuminen maan jälleenrakentamiseen. 1960-luvulla ylioppilaskunta politisoitui ja radikalisoitui. Samoihin aikoihin ylioppilaat menettivät eliittiasemansa, kun yliopisto-opiskelu alkoi yleistyä ja valtio tiukensi korkeakoululaitoksen ohjausta. Opiskelijaradikalismi kääntyi 1970-luvulla tiukaksi puolueohjautuneeksi vasemmistolaisuudeksi.

1980-luvulla sitoutumattomat ryhmät nousivat ylioppilaskunnassa jälleen esiin, minkä jälkeen toimintaa on ohjattu puoluepoliittisesti sitoutuneiden ja sitoutumattomien ryhmien yhteistyöllä."

joopa joo kirjoitti:

Kun kerran käsitteet ei ole kaikilla selvillä, niin ottakaa selvää, älkää turhaan kinatko asioista (tieteellinen lähestymistapa). http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/ tästä ilmenee sanan ylioppilas merkitys.

Akateeminen, on mielestäni selkeästi ilmaistu tässä linkissä. http://www.uku.fi/opk/hops/Akathopsohjaam20042005/Verkkojakso1yhteenvedot/HOPSkasite.doc

Lue lisää

Akateeminen ja HOPS - käsitteiden määrittelyä
Maarit Ansela, Tommi Haapaniemi ja Marko Rissanen 2004
Kuopion yliopisto
Oppimiskeskus/W5W

Akateeminen tarkoittaa neutraalissa sanakirjamerkityksessään 'yliopistollista'. Eräs tietosanakirja antaa käsitteelle myös seuraavat määritelmät: 'tieteellinen', 'juhlallinen', 'vanhoillinen' ja 'teoreettinen'. Näiden lisäksi käsitteeseen, kuten HOPSiinkin, latautuu monenlaisia yksilökohtaisia merkityksiä ja painotuksia. Eipä siis ihme, että valintamme käyttää akateeminen-käsitettä HOPSien yhteydessä on herättänyt keskustelua ja jopa kummastelua verkkotyöpajassa. Olemme edelleen sitä mieltä, että akateeminen ja HOPS muodostavat toimivan käsiteparin, jota on kuitenkin avattava kummankin käsitteen osalta. Koostamme seuraavassa verkossa käytyä keskustelua ja jaettua määrittelyprosessia, johon lisäämme muutamia näkökohtia.

Ensiksi ajatuksia akateemisuudesta (ks. myös Satu Eerolan kirjoitus Ohjaaminen-keskusteluosiossa). On syytä heti kättelyssä irtisanoutua akateeminen-käsitteen merkityksistä 'vanhoillinen', 'teoreettinen' ja 'juhlallinen'. HOPS ei ainakaan edusta vanhoillisia akateemisia käytäntöjä, sillä niitä ollaan vasta nyt ottamassa laajamittaisesti käyttöön yliopistoissa. Kyseessä on uudistus, jolla pyritään muuttamaan joitakin vanhentuneita käsityksiä yliopisto-opiskelusta. Uudistus on niin ikään enemmänkin käytännönläheinen opiskeluun, oppimiseen, opetukseen ja opintoihin liittyvä asia. Sen ei tulekaan jäädä puhtaasti teoreettiselle tai juhlallisten juhlapuheiden tasolle. Kuten verkkokeskustelussa mainittiin, olemme "uuden edessä, joten syyttä emme näitä asioita nyt pohdi".

Akateeminen liittyy mitä suurimmassa määrin 'yliopistollinen' merkitykseen - HOPShan tehdään akateemisessa kontekstissa. Akateeminen HOPS on erilainen kuin HOPS lukioissa tai ammattikorkeakouluissa, sillä opetussuunnitelman sisällöt, opiskeltavat aiheet ja opiskelun tavoitteet ovat yliopistoissa erilaisia kuin muissa oppilaitoksissa. Akateeminen opetussuunnitelma ja tutkintorakenteet muodostavat HOPS-työlle tärkeän lähtökohdan ja kehyksen (vrt. Kuvio1., s. 4). Jos siis voimme puhua akateemisesta opetussuunnitelmasta ja tutkintorakenteesta, meidän tulee myös voida samaan hengen-vetoon puhua akateemisesta HOPSistakin.

Akateeminen tutkintorakenne ja opetussuunnitelma elävät tutkintorakenneuudistuksen myötä murros- ja muutosvaihettaan. Eräs verkkokeskustelija kirjoitti: "mitä merkitsee akateeminen silloin, kun ajatellaan yliopiston muutosta ja joustavuutta suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, moniarvoista yhteiskuntaa, opiskelijoiden erilaisia taustoja". Tutkintorakenneuudistustyössä pyritään luomaan uusia kaksiportaisia tutkintoja, joissa tieteellisyys ja työelämäkytkennät ovat tasapainossa. Opetus-suunnitelman ydinaines- ja kompetenssianalyysiä tehdään, ja tavoitteena on kehittää opiskelijoista akateemisen oppiaineensa ja alansa asiantuntijoita. Akateemisella asiantuntijalla on sekä teoreettista että käytännön työelämässä tarvittavaa osaamista. HOPS on opintoneuvonnan ja uraohjauksen väline, jota hyödyntämällä yliopisto-opiskelijalle tulisi syntyä realistinen kuva tietyn toiveammatin vaatimista opinnoista. Kaikki opiskelijat eivät varmaankaan kykene tällaiseen puntarointiin pelkästään akateemisia opinto-oppaita lukemalla.

Verkkokeskustelussa viitattiin lisäksi akateeminen-käsitteeseen sen 'tieteellisyys' merkityksessä. Todettiin, että yliopistojen tärkeimpiä perustehtäviä on tieteen tekeminen. HOPS koetaan välineeksi, jolla voidaan helpottaa opiskelijan kasvamista tiedeyhteisön jäseneksi. Tämä pitää sisällään mm. sen, että opiskelija saa riittävästi tietoa laitoksen tutkimusprofiilista, tutkielman tekemisestä, tieteen etiikasta ja muista tieteen tekemisen säännöistä. Tiedeyhteisö on kuitenkin ymmärrettävä omaa laitosta tai yliopistoa laajemminkin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Akateemisuutta ei voi HOPS-työssä tässä(kään) merkityksessä unohtaa, vaikka "suurin osa opiskelijoista ei uneksi toimivansa aikuisena varsinaisessa tiedeyhteisössä". Itse asiassa Oulun alkuseminaarissa esiteltiin HOPSia alalle sosiaalistumisen välineenä, ja Joensuussa mainittiin eräällä laitoksella käytettävän HOPSia akateemisen yhteisöllisyyden tukijana. Olennaista HOPS-työssä onkin mm. se, kuinka tätä akateemista prosessia saadaan opintojen eri vaiheissa jäsentymään ja vahvistumaan.

Akateemisten HOPSien tieteellisyyteen kytkettiin tieteellisen ajattelun ylläpitäminen ja kehittäminen, jota myös pidettiin yliopiston perustehtävänä. Yliopisto-opiskelun merkittävänä tavoitteena on opiskelijan oman ajattelun analysoinnin harjaannuttaminen sekä itsenäisen kriittisen ajattelun kehittyminen. Miten HOPS voi siis tukea tätä akateemista prosessia? Erilaisia avoimemman HOPSin muotoja on ainakin mahdollista soveltaa opiskelijan kasvuprosessin tueksi, sillä mm. portfolioihin kuuluu usein itsearviointia ja oman ajattelun kehittämistä reflektoimalla.

Ylioppilas kirjoitti:

Akateeminen ja HOPS - käsitteiden määrittelyä
Maarit Ansela, Tommi Haapaniemi ja Marko Rissanen 2004
Kuopion yliopisto
Oppimiskeskus/W5W

Akateeminen tarkoittaa neutraalissa sanakirjamerkityksessään 'yliopistollista'. Eräs tietosanakirja antaa käsitteelle myös seuraavat määritelmät: 'tieteellinen', 'juhlallinen', 'vanhoillinen' ja 'teoreettinen'. Näiden lisäksi käsitteeseen, kuten HOPSiinkin, latautuu monenlaisia yksilökohtaisia merkityksiä ja painotuksia. Eipä siis ihme, että valintamme käyttää akateeminen-käsitettä HOPSien yhteydessä on herättänyt keskustelua ja jopa kummastelua verkkotyöpajassa. Olemme edelleen sitä mieltä, että akateeminen ja HOPS muodostavat toimivan käsiteparin, jota on kuitenkin avattava kummankin käsitteen osalta. Koostamme seuraavassa verkossa käytyä keskustelua ja jaettua määrittelyprosessia, johon lisäämme muutamia näkökohtia.

Ensiksi ajatuksia akateemisuudesta (ks. myös Satu Eerolan kirjoitus Ohjaaminen-keskusteluosiossa). On syytä heti kättelyssä irtisanoutua akateeminen-käsitteen merkityksistä 'vanhoillinen', 'teoreettinen' ja 'juhlallinen'. HOPS ei ainakaan edusta vanhoillisia akateemisia käytäntöjä, sillä niitä ollaan vasta nyt ottamassa laajamittaisesti käyttöön yliopistoissa. Kyseessä on uudistus, jolla pyritään muuttamaan joitakin vanhentuneita käsityksiä yliopisto-opiskelusta. Uudistus on niin ikään enemmänkin käytännönläheinen opiskeluun, oppimiseen, opetukseen ja opintoihin liittyvä asia. Sen ei tulekaan jäädä puhtaasti teoreettiselle tai juhlallisten juhlapuheiden tasolle. Kuten verkkokeskustelussa mainittiin, olemme "uuden edessä, joten syyttä emme näitä asioita nyt pohdi".

Akateeminen liittyy mitä suurimmassa määrin 'yliopistollinen' merkitykseen - HOPShan tehdään akateemisessa kontekstissa. Akateeminen HOPS on erilainen kuin HOPS lukioissa tai ammattikorkeakouluissa, sillä opetussuunnitelman sisällöt, opiskeltavat aiheet ja opiskelun tavoitteet ovat yliopistoissa erilaisia kuin muissa oppilaitoksissa. Akateeminen opetussuunnitelma ja tutkintorakenteet muodostavat HOPS-työlle tärkeän lähtökohdan ja kehyksen (vrt. Kuvio1., s. 4). Jos siis voimme puhua akateemisesta opetussuunnitelmasta ja tutkintorakenteesta, meidän tulee myös voida samaan hengen-vetoon puhua akateemisesta HOPSistakin.

Akateeminen tutkintorakenne ja opetussuunnitelma elävät tutkintorakenneuudistuksen myötä murros- ja muutosvaihettaan. Eräs verkkokeskustelija kirjoitti: "mitä merkitsee akateeminen silloin, kun ajatellaan yliopiston muutosta ja joustavuutta suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, moniarvoista yhteiskuntaa, opiskelijoiden erilaisia taustoja". Tutkintorakenneuudistustyössä pyritään luomaan uusia kaksiportaisia tutkintoja, joissa tieteellisyys ja työelämäkytkennät ovat tasapainossa. Opetus-suunnitelman ydinaines- ja kompetenssianalyysiä tehdään, ja tavoitteena on kehittää opiskelijoista akateemisen oppiaineensa ja alansa asiantuntijoita. Akateemisella asiantuntijalla on sekä teoreettista että käytännön työelämässä tarvittavaa osaamista. HOPS on opintoneuvonnan ja uraohjauksen väline, jota hyödyntämällä yliopisto-opiskelijalle tulisi syntyä realistinen kuva tietyn toiveammatin vaatimista opinnoista. Kaikki opiskelijat eivät varmaankaan kykene tällaiseen puntarointiin pelkästään akateemisia opinto-oppaita lukemalla.

Verkkokeskustelussa viitattiin lisäksi akateeminen-käsitteeseen sen 'tieteellisyys' merkityksessä. Todettiin, että yliopistojen tärkeimpiä perustehtäviä on tieteen tekeminen. HOPS koetaan välineeksi, jolla voidaan helpottaa opiskelijan kasvamista tiedeyhteisön jäseneksi. Tämä pitää sisällään mm. sen, että opiskelija saa riittävästi tietoa laitoksen tutkimusprofiilista, tutkielman tekemisestä, tieteen etiikasta ja muista tieteen tekemisen säännöistä. Tiedeyhteisö on kuitenkin ymmärrettävä omaa laitosta tai yliopistoa laajemminkin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Akateemisuutta ei voi HOPS-työssä tässä(kään) merkityksessä unohtaa, vaikka "suurin osa opiskelijoista ei uneksi toimivansa aikuisena varsinaisessa tiedeyhteisössä". Itse asiassa Oulun alkuseminaarissa esiteltiin HOPSia alalle sosiaalistumisen välineenä, ja Joensuussa mainittiin eräällä laitoksella käytettävän HOPSia akateemisen yhteisöllisyyden tukijana. Olennaista HOPS-työssä onkin mm. se, kuinka tätä akateemista prosessia saadaan opintojen eri vaiheissa jäsentymään ja vahvistumaan.

Akateemisten HOPSien tieteellisyyteen kytkettiin tieteellisen ajattelun ylläpitäminen ja kehittäminen, jota myös pidettiin yliopiston perustehtävänä. Yliopisto-opiskelun merkittävänä tavoitteena on opiskelijan oman ajattelun analysoinnin harjaannuttaminen sekä itsenäisen kriittisen ajattelun kehittyminen. Miten HOPS voi siis tukea tätä akateemista prosessia? Erilaisia avoimemman HOPSin muotoja on ainakin mahdollista soveltaa opiskelijan kasvuprosessin tueksi, sillä mm. portfolioihin kuuluu usein itsearviointia ja oman ajattelun kehittämistä reflektoimalla.

Lue lisää

Voisit vähän rajoittaa tuota copy-pastettamista. Linkki sivuille riittää oikein hyvin.

Jokumuu... kirjoitti:

Voisit vähän rajoittaa tuota copy-pastettamista. Linkki sivuille riittää oikein hyvin.

Kaikki aisasta kiinnostuneet eivät osaa/jaksa/viitsi/ymmärrä pelkästä linkistä asiaa.

Ylioppilas kirjoitti:

Suomen laissa ei ole määritelty akateemisuutta. Akateeminen-käsite on kyllä määritelty sanakirjoissa ja tietosanakirjoissa. Ehkäpä sinun ja ylioppilastoveriesi pitäisi katsoa mitä se tarkoittaa, ellette kerran tiedä.

Vai esim. sairaanhoitajan tutkinto on akateeminen loppututkinto, johan minä tikahdun!

Lue lisää

Ihmeiden aika ei ole ohi! Kerrankin olen ylioppilaan kanssa samaa mieltä! Amk-tutkinto ei ole akateeminen, mutta toisaalta akateeminen ei tarkoita että se on parempi... Korkeakoulututkinto ja akateeminen tutkinto eivät ole synonyymejä.

tapahtunut kirjoitti:

Ihmeiden aika ei ole ohi! Kerrankin olen ylioppilaan kanssa samaa mieltä! Amk-tutkinto ei ole akateeminen, mutta toisaalta akateeminen ei tarkoita että se on parempi... Korkeakoulututkinto ja akateeminen tutkinto eivät ole synonyymejä.

Lue lisää

akateeminen=tiedekorkeakoulutukinto=korkeakoulututkinto alakäsitteenä

yläkäsite korkeakoulu ei ole sama kuin akateeminen

korkeakouluihin siis kuuluvat alakategoriat ammattikorkeakoulut ja (oikeat) korkeakoulut, duaalimallin mukaisesti

Tässä teille epäuskoisille todiste Ylioppilaan koulutuksesta. Hän on lääkäri-opiskelija!!! Ja tuntuu olevan vielä pirun pätevä sellainen, joten lopettakaa tuo henkilöön menevä panettelu!

"Siis väitätkö ihan tosissasi tuon perusteella, että keikkalääkärit olisivat jotenkin huonompitaitoisia lääkäreitä???

Ei se kuule vaikuta osaamiseen mitään, mistä palkkansa saa ja kuinka paljon, se on ihan muista asioista kiinni. Keikkafirmat eivät edes ota liian kokemattomia hommiin ja jotta sen kautta kehtaa duunia tehdä, niin pitää olla melko kokenut osaaja, että pärjää hyvin.

Toiseksi: jos CRP ja PVK näyttävät ettei bakteeritulehduksen viitteitä ole eli ovat täysin normaalit, niin silloin antibiootin laittaminen seurantalinjan sijaan on jo pieni taitovirhe, se otiitti ja sinuiitti ei ollut joko vielä kehittynyt bakteeri-infektioksi tai sitten kyseessä oli virusinfektio, johon antibiootilla ei ole vaikutusta. Otiiteista suuri osa on virusinfektioita ja sinuiititkin paranevat suurin osa ilman antibioottia jos kyseessä on vain flunssaan liittyvää limakalvoturvotusta ilman varsinaista märkää (bakteerin aiheuttamana) poskiontelossa. Senhän voi taas punktoimallakin todeta tai ultraäänellä tai jos on saatavilla päiväsaikaan, niin rtg:lläkin. Tässä CRP ja PVK on hyvänä apuna, varmistamassa, jos ne ovat ok, niin ei sitten antibioottia ole syytä laittaa, vaan tulehduskipulääke ja limakalvoturvotusta vähentävä lääke.

Siraslomaa kirjoitetaan aina sen mukaan kuinka kauan arvioidaan työkyvyttömyyden kestävän. Yleensä flunssassa riittää 2-3 vrk, sitä voidaan jatkaa tarvittaessa. "

Kopsattu yliopistot ja korkeakoulut palstalta, jossa käydään keskustelua lääkäreiden nössöydestä ja siellä ylioppilaamme esiintyy nicillä Lääk.kandi.

Yliopp.fani kirjoitti:

Tässä teille epäuskoisille todiste Ylioppilaan koulutuksesta. Hän on lääkäri-opiskelija!!! Ja tuntuu olevan vielä pirun pätevä sellainen, joten lopettakaa tuo henkilöön menevä panettelu!

"Siis väitätkö ihan tosissasi tuon perusteella, että keikkalääkärit olisivat jotenkin huonompitaitoisia lääkäreitä???

Ei se kuule vaikuta osaamiseen mitään, mistä palkkansa saa ja kuinka paljon, se on ihan muista asioista kiinni. Keikkafirmat eivät edes ota liian kokemattomia hommiin ja jotta sen kautta kehtaa duunia tehdä, niin pitää olla melko kokenut osaaja, että pärjää hyvin.

Toiseksi: jos CRP ja PVK näyttävät ettei bakteeritulehduksen viitteitä ole eli ovat täysin normaalit, niin silloin antibiootin laittaminen seurantalinjan sijaan on jo pieni taitovirhe, se otiitti ja sinuiitti ei ollut joko vielä kehittynyt bakteeri-infektioksi tai sitten kyseessä oli virusinfektio, johon antibiootilla ei ole vaikutusta. Otiiteista suuri osa on virusinfektioita ja sinuiititkin paranevat suurin osa ilman antibioottia jos kyseessä on vain flunssaan liittyvää limakalvoturvotusta ilman varsinaista märkää (bakteerin aiheuttamana) poskiontelossa. Senhän voi taas punktoimallakin todeta tai ultraäänellä tai jos on saatavilla päiväsaikaan, niin rtg:lläkin. Tässä CRP ja PVK on hyvänä apuna, varmistamassa, jos ne ovat ok, niin ei sitten antibioottia ole syytä laittaa, vaan tulehduskipulääke ja limakalvoturvotusta vähentävä lääke.

Siraslomaa kirjoitetaan aina sen mukaan kuinka kauan arvioidaan työkyvyttömyyden kestävän. Yleensä flunssassa riittää 2-3 vrk, sitä voidaan jatkaa tarvittaessa. "

Kopsattu yliopistot ja korkeakoulut palstalta, jossa käydään keskustelua lääkäreiden nössöydestä ja siellä ylioppilaamme esiintyy nicillä Lääk.kandi.

Lue lisää

Mitä tuo muka OIKEASTI todistaa, ei yhtään mitään. Eikä tuossa tekstissä mitään niin ihmeellistä ollut, mitä ei tavis ymmärtäisi yhdestä flunssasta.