joululahjaideoita?

Tällaisia lahjoja en itse haluaisi ikinä. Mitä oikeasti tekee taskumatilla jossa on nimikirjaimet? Missä taskumattia hyvin käyttäytyvä mies käyttää, muuta kuin kerran kesässä häissä. Mekoisen turha.

Laatta rannekoru on tökerö ja tylsä, jos se on malliltaan tavanomainen. Teinilahja.

Kylpytakki voi olla hyvä idea, jos saunaremontti on juuri valmistunut tms. Muuten todella tylsä.

Kirjoja en ehdi juuri nykyään lukemaan, joten olisi kurjaa sellainen saada. Mutta jollekin passaisi, kunhan tietää todella minkä kirjan hommaa.

Musa levyt, DVDt ym on mielikuvituksettomia. Niitä voi ostaa kun ei mitään muuta keksi. Ihan kiva mutta persoonaton.

Dödö ja partavesi on kyllä asioita jotka hankin itse! Lahjalta ne ei tunnu.

Hyvä konjakki ja lasit passaa harrastajalle, todella hienosti. Mutta turha ostaa niitä snobbailu mielessä sellaiselle, joka ei asiasta mitään ymmärrä! Silloin se on turhaakin turhempi.

Lahjakortti kylpylään on lahja naiselta hänelle itselleen... Itsekäs. Todella surkea lahja.

Itse olen saanut ensimmäisenä jouluna upouuteen digikameraani hyvän jalustan. (ajankohtainen ja juuri mulle sopiva)

Toisena jouluna Moccamasterin kahvinkeittimen, josta olin lakkaamatta puhunut jo liki kaksi vuotta. Muotoilu on mahtava, ja kahvi vielä parempaa. (Naiseni ei juo kahvia, joten lahja ei ollut itsekäs)

Kolmantena jouluna sain tietää tulevani isäksi, ja sain vauvan hatun. :)

Neljäntenä jouluna sain autotallin! Naiseni oli nähnyt valtavasti vaivaa, ja etsinyt asuntomme läheltä, viereisestä asuntoyhtiöstä vuokralla olevan tallin. Sen saaminen keskustasta oli kovan työn takana... Itse en ollut onnistunut, ja olin jo tuskastunut. Harrastan vanhojen autojen entisöintiä, joten talli on välttämätön.

Nyt viidettä odotellaan. :) Kaikkea muuta pientä on joka joulu lisäksi tullut. Sukkia ja sen sellaista. Ja sellaisia mitä on yhdessä hommattu.

Mut hyvä jos kelpas! kirjoitti:

Tällaisia lahjoja en itse haluaisi ikinä. Mitä oikeasti tekee taskumatilla jossa on nimikirjaimet? Missä taskumattia hyvin käyttäytyvä mies käyttää, muuta kuin kerran kesässä häissä. Mekoisen turha.

Laatta rannekoru on tökerö ja tylsä, jos se on malliltaan tavanomainen. Teinilahja.

Kylpytakki voi olla hyvä idea, jos saunaremontti on juuri valmistunut tms. Muuten todella tylsä.

Kirjoja en ehdi juuri nykyään lukemaan, joten olisi kurjaa sellainen saada. Mutta jollekin passaisi, kunhan tietää todella minkä kirjan hommaa.

Musa levyt, DVDt ym on mielikuvituksettomia. Niitä voi ostaa kun ei mitään muuta keksi. Ihan kiva mutta persoonaton.

Dödö ja partavesi on kyllä asioita jotka hankin itse! Lahjalta ne ei tunnu.

Hyvä konjakki ja lasit passaa harrastajalle, todella hienosti. Mutta turha ostaa niitä snobbailu mielessä sellaiselle, joka ei asiasta mitään ymmärrä! Silloin se on turhaakin turhempi.

Lahjakortti kylpylään on lahja naiselta hänelle itselleen... Itsekäs. Todella surkea lahja.

Itse olen saanut ensimmäisenä jouluna upouuteen digikameraani hyvän jalustan. (ajankohtainen ja juuri mulle sopiva)

Toisena jouluna Moccamasterin kahvinkeittimen, josta olin lakkaamatta puhunut jo liki kaksi vuotta. Muotoilu on mahtava, ja kahvi vielä parempaa. (Naiseni ei juo kahvia, joten lahja ei ollut itsekäs)

Kolmantena jouluna sain tietää tulevani isäksi, ja sain vauvan hatun. :)

Neljäntenä jouluna sain autotallin! Naiseni oli nähnyt valtavasti vaivaa, ja etsinyt asuntomme läheltä, viereisestä asuntoyhtiöstä vuokralla olevan tallin. Sen saaminen keskustasta oli kovan työn takana... Itse en ollut onnistunut, ja olin jo tuskastunut. Harrastan vanhojen autojen entisöintiä, joten talli on välttämätön.

Nyt viidettä odotellaan. :) Kaikkea muuta pientä on joka joulu lisäksi tullut. Sukkia ja sen sellaista. Ja sellaisia mitä on yhdessä hommattu.

kiitos vaimollesi loistavista ideoista, etenkin autotalli oli jees!!!

Mut hyvä jos kelpas! kirjoitti:

Tällaisia lahjoja en itse haluaisi ikinä. Mitä oikeasti tekee taskumatilla jossa on nimikirjaimet? Missä taskumattia hyvin käyttäytyvä mies käyttää, muuta kuin kerran kesässä häissä. Mekoisen turha.

Laatta rannekoru on tökerö ja tylsä, jos se on malliltaan tavanomainen. Teinilahja.

Kylpytakki voi olla hyvä idea, jos saunaremontti on juuri valmistunut tms. Muuten todella tylsä.

Kirjoja en ehdi juuri nykyään lukemaan, joten olisi kurjaa sellainen saada. Mutta jollekin passaisi, kunhan tietää todella minkä kirjan hommaa.

Musa levyt, DVDt ym on mielikuvituksettomia. Niitä voi ostaa kun ei mitään muuta keksi. Ihan kiva mutta persoonaton.

Dödö ja partavesi on kyllä asioita jotka hankin itse! Lahjalta ne ei tunnu.

Hyvä konjakki ja lasit passaa harrastajalle, todella hienosti. Mutta turha ostaa niitä snobbailu mielessä sellaiselle, joka ei asiasta mitään ymmärrä! Silloin se on turhaakin turhempi.

Lahjakortti kylpylään on lahja naiselta hänelle itselleen... Itsekäs. Todella surkea lahja.

Itse olen saanut ensimmäisenä jouluna upouuteen digikameraani hyvän jalustan. (ajankohtainen ja juuri mulle sopiva)

Toisena jouluna Moccamasterin kahvinkeittimen, josta olin lakkaamatta puhunut jo liki kaksi vuotta. Muotoilu on mahtava, ja kahvi vielä parempaa. (Naiseni ei juo kahvia, joten lahja ei ollut itsekäs)

Kolmantena jouluna sain tietää tulevani isäksi, ja sain vauvan hatun. :)

Neljäntenä jouluna sain autotallin! Naiseni oli nähnyt valtavasti vaivaa, ja etsinyt asuntomme läheltä, viereisestä asuntoyhtiöstä vuokralla olevan tallin. Sen saaminen keskustasta oli kovan työn takana... Itse en ollut onnistunut, ja olin jo tuskastunut. Harrastan vanhojen autojen entisöintiä, joten talli on välttämätön.

Nyt viidettä odotellaan. :) Kaikkea muuta pientä on joka joulu lisäksi tullut. Sukkia ja sen sellaista. Ja sellaisia mitä on yhdessä hommattu.

Sääliksi käy vaimoparkaasi, sinulle kun ei tunnu mikään kelpaavan. Autotalli?
Saankos kysyä, mitä SINÄ olet ostanut HÄNELLE? Loistohuvilan kenties?
Nuo pienimuotoisemmat lahjavinkit joita sinä kritisoit ovat ihan hyviä lahjoja. Jotenkin tuntuu ettei kaikkien vaimojen rahapussi kestä minkään autotallin hankkimista lahjaksi joka joulu. (Minkähänlaisia lahjoja odotat saavasi syntymäpäivänäsi? En uskalla edes kuvitella!)
Joululahjojen idea on se, että muistetaan rakasta ihmistä, ei lahjan koolla tai hinnalla ole siinä merkitystä. Jos sinulle ei kelpaa lahjaksi mikään pieni tai halpa lahja niin joulumieli on tosiaan kaukana. Veikkaan, että keskivertomies olisi varmasti ilahtunut saadessaan vaimoltaan juuri partavesi/deodoranttipakkauksen tai vaikka alushousuja. Onhan vaimo hankkinut lahjan varmasti rakkaudella ja miestään ajatellen.
"Hauskaa" joulua sinulle, mister materialisti.

Mut hyvä jos kelpas! kirjoitti:

Tällaisia lahjoja en itse haluaisi ikinä. Mitä oikeasti tekee taskumatilla jossa on nimikirjaimet? Missä taskumattia hyvin käyttäytyvä mies käyttää, muuta kuin kerran kesässä häissä. Mekoisen turha.

Laatta rannekoru on tökerö ja tylsä, jos se on malliltaan tavanomainen. Teinilahja.

Kylpytakki voi olla hyvä idea, jos saunaremontti on juuri valmistunut tms. Muuten todella tylsä.

Kirjoja en ehdi juuri nykyään lukemaan, joten olisi kurjaa sellainen saada. Mutta jollekin passaisi, kunhan tietää todella minkä kirjan hommaa.

Musa levyt, DVDt ym on mielikuvituksettomia. Niitä voi ostaa kun ei mitään muuta keksi. Ihan kiva mutta persoonaton.

Dödö ja partavesi on kyllä asioita jotka hankin itse! Lahjalta ne ei tunnu.

Hyvä konjakki ja lasit passaa harrastajalle, todella hienosti. Mutta turha ostaa niitä snobbailu mielessä sellaiselle, joka ei asiasta mitään ymmärrä! Silloin se on turhaakin turhempi.

Lahjakortti kylpylään on lahja naiselta hänelle itselleen... Itsekäs. Todella surkea lahja.

Itse olen saanut ensimmäisenä jouluna upouuteen digikameraani hyvän jalustan. (ajankohtainen ja juuri mulle sopiva)

Toisena jouluna Moccamasterin kahvinkeittimen, josta olin lakkaamatta puhunut jo liki kaksi vuotta. Muotoilu on mahtava, ja kahvi vielä parempaa. (Naiseni ei juo kahvia, joten lahja ei ollut itsekäs)

Kolmantena jouluna sain tietää tulevani isäksi, ja sain vauvan hatun. :)

Neljäntenä jouluna sain autotallin! Naiseni oli nähnyt valtavasti vaivaa, ja etsinyt asuntomme läheltä, viereisestä asuntoyhtiöstä vuokralla olevan tallin. Sen saaminen keskustasta oli kovan työn takana... Itse en ollut onnistunut, ja olin jo tuskastunut. Harrastan vanhojen autojen entisöintiä, joten talli on välttämätön.

Nyt viidettä odotellaan. :) Kaikkea muuta pientä on joka joulu lisäksi tullut. Sukkia ja sen sellaista. Ja sellaisia mitä on yhdessä hommattu.

Just, näin erilaisia ihmisiä me ollaan. Ei jokainen mies oo samanlainen.

Mieheni käyttää taskumattinsa vähintään 5 kertaa vuodessa (yleensä akateemisissa juhlissa/hiihtoretkillä), joten ihan hyödyllinen ostos oli.

Sinä et ehkä innostu lukemisesta, mutta lukutoukkiakin löytyy. Kirja on mielestäni erittäin sopiva lahja useaan tilanteeseen, eikä sen kirjan ole pakko olla kaunokirjallisuutta, hyvää tieteiskirjallisuutta ja erilaisia harrastuksiin liittyviä kirjojakin löytyy.

Olet ilmeisesti ihan eri sukupolven mies, jos sinulle ei hemmottelu sovi. Mieheni pitää erittäin paljon kylpylöiden tarjoamasta hieronnasta, hoidoista ja kylvyistä. Viimeisin lahjakortti sinne hän osti itse, vuosipäivämme kunniaaksi.

Sitten omat kommenttini sinun lahjoihisi:

Digikamera on mielestäni turhan persoonaton, lisäksi se on kodin hankinta joka tehdään mielestäni yhdessä. Lisäksi on todella suuri vaara, että kamera ei olekaan oikeanlainen ("testivoittaja") vaan täysin väärä. Jos lahjansaaja taas on eritellyt tasan tarkkaan minkä kameran hän haluaa, lahjasta katoaa kaikki mielikuvitus. Sama sitten antaa lahjakortin kodinkoneliikkeeseen.

MoccaMaster on mieheni mielestä erittäin ruma kahvinkeitin, liian kallis ja jopa epäkäytännöllinen. Eikä muutenkaan tulisi mieleeni ostaa miehelleni kodinkoneita lahjaksi, en minäkään halua sauvasekottimia tai vohvelirautoja lahjaksi. Lahjan ei tietenkään tarvitse olla turha (jota esim. kirjat mielestäsi on), mutta liian käytännöllinenkin lahja on mielestäni huono.

Tuo autotalli kuulostaa oikeasti hyvältä lahjalta. Jotain harrastuksiin liittyvää on aina hyvä lahja, oli se harrastus sitten autojen entisöintiä, lukeminen, konjakeista nauttiminen tai musiikin kuuntelu.

Tällä palstalla on mielestäni turha kysellä lahjavinkkejä omalle kullalleen, sillä muut keskustelijat eivät tunne häntä. Mutta hyvähän se on, tuoda esille erilaisia ideoita ja kokemuksia, jospa niistä saisi jotain irti :)

sääliksi käy kirjoitti:

Sääliksi käy vaimoparkaasi, sinulle kun ei tunnu mikään kelpaavan. Autotalli?
Saankos kysyä, mitä SINÄ olet ostanut HÄNELLE? Loistohuvilan kenties?
Nuo pienimuotoisemmat lahjavinkit joita sinä kritisoit ovat ihan hyviä lahjoja. Jotenkin tuntuu ettei kaikkien vaimojen rahapussi kestä minkään autotallin hankkimista lahjaksi joka joulu. (Minkähänlaisia lahjoja odotat saavasi syntymäpäivänäsi? En uskalla edes kuvitella!)
Joululahjojen idea on se, että muistetaan rakasta ihmistä, ei lahjan koolla tai hinnalla ole siinä merkitystä. Jos sinulle ei kelpaa lahjaksi mikään pieni tai halpa lahja niin joulumieli on tosiaan kaukana. Veikkaan, että keskivertomies olisi varmasti ilahtunut saadessaan vaimoltaan juuri partavesi/deodoranttipakkauksen tai vaikka alushousuja. Onhan vaimo hankkinut lahjan varmasti rakkaudella ja miestään ajatellen.
"Hauskaa" joulua sinulle, mister materialisti.

Höh. Se talli oli pointtina siksi, että se oli kovalla vaivalla haettu! Eli siis ei maksanut vaimolleni mitään muuta kuin sen ensimmäisen kuun vuokran (35e). Eli nimen omaan pointtini oli, että kun hankkii lahjoja toiselle, niin joulumieli persoonallisuus ovat tärkeintä. Että hommaa lahjan juuri HÄNELLE. Ja miten niin minulle ei kelpaa mikään??? Enkös minä tässä erittäin avoimesti kehunut, kuinka upeita ja miellyttäviä lahjoja olen saanut.

Jokainen voi hankkia joululahjoja varallisuutensa mukaan. Se nyt on selvä. Ymmärsit minut aivan väärin!

Sanna kirjoitti:

Just, näin erilaisia ihmisiä me ollaan. Ei jokainen mies oo samanlainen.

Mieheni käyttää taskumattinsa vähintään 5 kertaa vuodessa (yleensä akateemisissa juhlissa/hiihtoretkillä), joten ihan hyödyllinen ostos oli.

Sinä et ehkä innostu lukemisesta, mutta lukutoukkiakin löytyy. Kirja on mielestäni erittäin sopiva lahja useaan tilanteeseen, eikä sen kirjan ole pakko olla kaunokirjallisuutta, hyvää tieteiskirjallisuutta ja erilaisia harrastuksiin liittyviä kirjojakin löytyy.

Olet ilmeisesti ihan eri sukupolven mies, jos sinulle ei hemmottelu sovi. Mieheni pitää erittäin paljon kylpylöiden tarjoamasta hieronnasta, hoidoista ja kylvyistä. Viimeisin lahjakortti sinne hän osti itse, vuosipäivämme kunniaaksi.

Sitten omat kommenttini sinun lahjoihisi:

Digikamera on mielestäni turhan persoonaton, lisäksi se on kodin hankinta joka tehdään mielestäni yhdessä. Lisäksi on todella suuri vaara, että kamera ei olekaan oikeanlainen ("testivoittaja") vaan täysin väärä. Jos lahjansaaja taas on eritellyt tasan tarkkaan minkä kameran hän haluaa, lahjasta katoaa kaikki mielikuvitus. Sama sitten antaa lahjakortin kodinkoneliikkeeseen.

MoccaMaster on mieheni mielestä erittäin ruma kahvinkeitin, liian kallis ja jopa epäkäytännöllinen. Eikä muutenkaan tulisi mieleeni ostaa miehelleni kodinkoneita lahjaksi, en minäkään halua sauvasekottimia tai vohvelirautoja lahjaksi. Lahjan ei tietenkään tarvitse olla turha (jota esim. kirjat mielestäsi on), mutta liian käytännöllinenkin lahja on mielestäni huono.

Tuo autotalli kuulostaa oikeasti hyvältä lahjalta. Jotain harrastuksiin liittyvää on aina hyvä lahja, oli se harrastus sitten autojen entisöintiä, lukeminen, konjakeista nauttiminen tai musiikin kuuntelu.

Tällä palstalla on mielestäni turha kysellä lahjavinkkejä omalle kullalleen, sillä muut keskustelijat eivät tunne häntä. Mutta hyvähän se on, tuoda esille erilaisia ideoita ja kokemuksia, jospa niistä saisi jotain irti :)

En saanut digikameraa, vaan jalan jo ostamaani kameraan. Se teki lahjasta juuri sopivan juuri minulle. Ymmärsitkö nyt? Olin siis aivan tohkeissani uudesta kamerasta, ja vieläkin parempia kuvia sain, kun lahjaksi tuli jalka! :) Naiseni oli veljeltään tiedustellut (ystäväni) millaista jalkaa olen kuolannut, eli tuli vieläpä aivan oikea, ilman että piti kysyä suoraan minulta.

Meidän juhlissamme juodaan viiniä. Taskumattia ei tarvita. Ammatiltani olen arkkitehti. Ehkäpä siksi tämä juttu on myös "status" homma. (Älä ota liian vakavasti... kunhan heitän juttua. Mutta onhan meillä "paine" olla juuri punaviinin ystäviä. :))

Kirjoihin suhtaudun ynseästi ehkä siksi, että koska ei juuri milloinkaan keksi vanhemmilleni tai appivanhemmilleni mitään henkilökohtaista tai persoonallista, niin kirja on se lahja mihin tyydytään. Kyllä ne luettua varmasti tulee, mutta parempiakin lahjoja on!

Ei hemmottelu sinänsä ole pahasta, mutta naiset pitävät siitä yleensä vielä enemmän. Siksi lahjakortti kahdelle naiselta miehelle olisi mielestäni itsekäs. Mieheltä naiselle sen ymmärrän täysin.

Moccamaster on näin arkkitehdin näkökulmasta ainoa kahvinkeitin jonka kehtaa laittaa näkyville. Mutta ymmärrän toki, että valtavirta tavallisia tallaajia on erimieltä. Kallis se on keittimeksi, mutta ei silloin jos ajattelee, että moisesta olin haaveillut jo pari vuotta... Kahvin juonti on minulle nautinto, ei arkinen pakkopulla. Siksi siis kyseessä oli hyvä lahja JUURI minulle. Sehän näissä jutuissani oli pointti. Joku muu kahvinkeitin minulle olisi ollut todella surkea lahja. Ymmärtänet? Persoonallisuutta peräänkuulutan.

Naiselleni en ole kodinkoneita hommannut, mutta jos jokin vastaava vastaan tulee, siis jokin ei niin arkinen, niin ei se ole poissuljettua. Mutta rikkoutuneen imurin tilalle en taatusti hommaa joululahjaksi uutta.

Eli olemme samoilla linjoilla siinä, että persoonallinen lahja on paras. Sitä yritin selittää kertomalla omista lahjoistani. Ja siis siitä myös MIKSI ne olen saanut.

edell. kirjoitti:

Höh. Se talli oli pointtina siksi, että se oli kovalla vaivalla haettu! Eli siis ei maksanut vaimolleni mitään muuta kuin sen ensimmäisen kuun vuokran (35e). Eli nimen omaan pointtini oli, että kun hankkii lahjoja toiselle, niin joulumieli persoonallisuus ovat tärkeintä. Että hommaa lahjan juuri HÄNELLE. Ja miten niin minulle ei kelpaa mikään??? Enkös minä tässä erittäin avoimesti kehunut, kuinka upeita ja miellyttäviä lahjoja olen saanut.

Jokainen voi hankkia joululahjoja varallisuutensa mukaan. Se nyt on selvä. Ymmärsit minut aivan väärin!

Ja meillä on yhteiset rahat, joten jokainen penni lähtee yhteiseltä tililtä. Emme me siis rahalla lahjoissamme kilpaile. Se ei ole olennaista.

Jotakin mitä mieleen tulee, jos haluat tietää mitä olen naiselleni antanut niin:

Maalasin kuvan ensimmäisenä jouluna hänen rakkaasta koirastaan. Kehystin ym. tietysti.

Toisena jouluna hankin hänelle liituraitapuvun. Tiesin mallin ja koon sattumalta hänen ystävättärensä kautta. Naiseni oli sellaisesta haaveillut koko ikänsä, ja kun sai uuden työpaikankin juuri, niin puku oli jopa hyödyllinen.

Kolmantena jouluna tein hänelle nukkekodin. Hän harrastaa sellaisten pienten käsityönä tehtyjen nukenhuonekalujen keräämistä.

Nyt olen tilannut sormukset. Huomenna ne olis jo valmiit... En tiedä miten maltan odottaa jouluun!

edell. kirjoitti:

En saanut digikameraa, vaan jalan jo ostamaani kameraan. Se teki lahjasta juuri sopivan juuri minulle. Ymmärsitkö nyt? Olin siis aivan tohkeissani uudesta kamerasta, ja vieläkin parempia kuvia sain, kun lahjaksi tuli jalka! :) Naiseni oli veljeltään tiedustellut (ystäväni) millaista jalkaa olen kuolannut, eli tuli vieläpä aivan oikea, ilman että piti kysyä suoraan minulta.

Meidän juhlissamme juodaan viiniä. Taskumattia ei tarvita. Ammatiltani olen arkkitehti. Ehkäpä siksi tämä juttu on myös "status" homma. (Älä ota liian vakavasti... kunhan heitän juttua. Mutta onhan meillä "paine" olla juuri punaviinin ystäviä. :))

Kirjoihin suhtaudun ynseästi ehkä siksi, että koska ei juuri milloinkaan keksi vanhemmilleni tai appivanhemmilleni mitään henkilökohtaista tai persoonallista, niin kirja on se lahja mihin tyydytään. Kyllä ne luettua varmasti tulee, mutta parempiakin lahjoja on!

Ei hemmottelu sinänsä ole pahasta, mutta naiset pitävät siitä yleensä vielä enemmän. Siksi lahjakortti kahdelle naiselta miehelle olisi mielestäni itsekäs. Mieheltä naiselle sen ymmärrän täysin.

Moccamaster on näin arkkitehdin näkökulmasta ainoa kahvinkeitin jonka kehtaa laittaa näkyville. Mutta ymmärrän toki, että valtavirta tavallisia tallaajia on erimieltä. Kallis se on keittimeksi, mutta ei silloin jos ajattelee, että moisesta olin haaveillut jo pari vuotta... Kahvin juonti on minulle nautinto, ei arkinen pakkopulla. Siksi siis kyseessä oli hyvä lahja JUURI minulle. Sehän näissä jutuissani oli pointti. Joku muu kahvinkeitin minulle olisi ollut todella surkea lahja. Ymmärtänet? Persoonallisuutta peräänkuulutan.

Naiselleni en ole kodinkoneita hommannut, mutta jos jokin vastaava vastaan tulee, siis jokin ei niin arkinen, niin ei se ole poissuljettua. Mutta rikkoutuneen imurin tilalle en taatusti hommaa joululahjaksi uutta.

Eli olemme samoilla linjoilla siinä, että persoonallinen lahja on paras. Sitä yritin selittää kertomalla omista lahjoistani. Ja siis siitä myös MIKSI ne olen saanut.

Persoonallinen on paras, näinhän se on. Joskus toisen mielestä tylsä lahja voi olla se kaikesta paras jollekin toiselle.

Itse olen humanisti, mutta olen liikkunut jonkin verran teekkaripiireissä (mieheni on DI), joissa taskumatteja näkee. Vuosijuhlissa, spekseissä, laskiaismäessä ja muissa riennoissa matti on mukava kaveri. Olethan sinäkin (melkein) teekkari, ainakin meillä arkkarit kuuluu teknilliseen tiedekuntaan, joten tietänet mistä puhun? Minä humanistina taas olen kovasti homejuusto- ja viini-linjalla, baskeri päässä ja puita halaen, tietysti :)

Minun vanhemmille kirja on aina erittäin tervetullut lahja. Isä on erittäin innostunut historiallisista kirjoista, varsinkin jos aihe liittyy puolustukseen, sotiin tai Suomen historiaan. Äiti taas arvostaa hyviä romaaneja ja oman alan kirjoja.

Itse en pidä lainkaan siitä perinteisestä pronssisesta Moccamasterista. Se on minulle se tyypillisin työpaikkakeitin, jota en omassa keittiössäni katsoisin. Harjatun krominvärisen Moccamasterin ottaisin sen sijaan koska tahansa, miehen silmää keittimen muotoilu ei vain miellytä. Hän onkin ihan tyytyväinen meidän lahjaksi saamaamme Porschen keittimeen, joka taas ei istu minun silmääni yhtä hyvin kuin Moccamaster.

Mikäli kahvi on sinulle nautinto, kahvinkeiti on samanlainen lahja kuin konjakkilasit joita ostin miehelleni. Hän on suuri konjakkien ystävä, ja viikottaisen konjakin nauttiminen on mukavempaa kauniista lasista.

Itse sain edelliseltä poikaystävältäni 19-vuotislahjaksi tehosekoittimen, "koska hän tykkää pirtelöistä". Ymmärrät varmaan, ettei se lahja ollut kovin arvostettu. Käytännöllinen, muttei arvostettu.

Tärkeintä on silti ajatus, ja se, että lahja annetaan rakkaudella ja saajaa ajatellen. Oli se lahja sitten romanttinen, käytännöllinen tai täysin turha.

Sanna kirjoitti:

Persoonallinen on paras, näinhän se on. Joskus toisen mielestä tylsä lahja voi olla se kaikesta paras jollekin toiselle.

Itse olen humanisti, mutta olen liikkunut jonkin verran teekkaripiireissä (mieheni on DI), joissa taskumatteja näkee. Vuosijuhlissa, spekseissä, laskiaismäessä ja muissa riennoissa matti on mukava kaveri. Olethan sinäkin (melkein) teekkari, ainakin meillä arkkarit kuuluu teknilliseen tiedekuntaan, joten tietänet mistä puhun? Minä humanistina taas olen kovasti homejuusto- ja viini-linjalla, baskeri päässä ja puita halaen, tietysti :)

Minun vanhemmille kirja on aina erittäin tervetullut lahja. Isä on erittäin innostunut historiallisista kirjoista, varsinkin jos aihe liittyy puolustukseen, sotiin tai Suomen historiaan. Äiti taas arvostaa hyviä romaaneja ja oman alan kirjoja.

Itse en pidä lainkaan siitä perinteisestä pronssisesta Moccamasterista. Se on minulle se tyypillisin työpaikkakeitin, jota en omassa keittiössäni katsoisin. Harjatun krominvärisen Moccamasterin ottaisin sen sijaan koska tahansa, miehen silmää keittimen muotoilu ei vain miellytä. Hän onkin ihan tyytyväinen meidän lahjaksi saamaamme Porschen keittimeen, joka taas ei istu minun silmääni yhtä hyvin kuin Moccamaster.

Mikäli kahvi on sinulle nautinto, kahvinkeiti on samanlainen lahja kuin konjakkilasit joita ostin miehelleni. Hän on suuri konjakkien ystävä, ja viikottaisen konjakin nauttiminen on mukavempaa kauniista lasista.

Itse sain edelliseltä poikaystävältäni 19-vuotislahjaksi tehosekoittimen, "koska hän tykkää pirtelöistä". Ymmärrät varmaan, ettei se lahja ollut kovin arvostettu. Käytännöllinen, muttei arvostettu.

Tärkeintä on silti ajatus, ja se, että lahja annetaan rakkaudella ja saajaa ajatellen. Oli se lahja sitten romanttinen, käytännöllinen tai täysin turha.

Ei pronssista MoccaMasteria, vaan harjattu teräs! Tietysti. Se sopii aina tyylikkäiden rosteristen kodinkoneiden kanssa. Harvaan sisustukseen nykyään muu passaakaan. Meillä on keittiössä kaakelitkin korvattu rosterilevyllä.

Kyllä samaan teknilliseen tiedekuntaan kuuluimme täälläkin, mutta fyysisestikin opiskelimme aivan eri puolella kaupunkia. Teekkariksi en itseäni miellä. Opiskellessani olin arkkitehti-yo, näin meillä sanottiin.

Nuo lahjat nuorempana ovat kyllä muistoissa vailla vertaansa... Minä sain aikoinaan entiseltäni kuusi pulloa kaljaa... HEH.

on tietysti ajaa täysin posliiniksi.Sitten pyllistys ja antaa miehen naida ensin takaa sitten suuhun ja lopuksi laueta suuhun niin että nainen nielee. Siis seksiä jossa nainen huomioi täysin miehen mieltymykset muttei vaadi mieheltä palveluksia ollenkaan.

Tietysti lahja toimii toisin päin myös,eli mies antaa naiselle suuseksillä orkut kun tahtoo miellyttää!