Leipääntynyt

Olen itse naisena havainnut saman asian eronneissa miehissä. Ex haukutaan ja samalla koko nais- sukupuoli lyttyyn. Sitte itketään kuin surkeesti elämä on kohdellu ja sen päälle odotetaan että mua vielä kiinnostaa. Narisijoita löytyy siis sekä naisissa että miehissä.

Eronneilla naisilla entinen tai entiset miehet seuraavat mukana koska he eivät ole kasvaneet niistä eroon. Jos uuteen suhteeseen liittyy alkoholin käyttö alusta asti niin huonolta näyttää. Kolmetoista vuotta minä jaksoin sitä pelleiyä, että kannattaako edes yrittää sellaisessa suhteessa.

Mitä jos yrittäisit tapailla ja seurustella ilman känniä? Ei lasillinen viiniä ruuan kanssa tai kuplivaa juhlatilanteessa ole kännäämistä, mutta vältä baareihin hakeutumista ja kalsarikännejä.

Ehkäpä alkoholilla on ollut suuri osuus niiden naisten ikävissä kokemuksissa? Ole sinä erilainen. Ei viinasta tarvitse moralisoida, mutta ei sen tarvitse olla osa normaalia elämääkään.

Minä ainakin arvostan miestä, jolle alkoholi ei ole merkittävä tekijä. Vasta nyt olen alkanut arvostaa miestä josta erosin. Hänkään ei juuri oluttakaan juonut. Meillä oli muut ongelmat. Mutta ennen häntä ja hänen jälkeensä kaikki mahdolliset suhteen alut ovat kaatuneet alkoholin lieveilmiöihin. Enää en kestä edes viinalle haisevaa miestä. En edes kahden oluen nauttinutta miestä. Yhdessä nautittu lasillinen on eri asia.

Uskon, että sellainenkin mies jostain ilmestyy. En kyllä tiedä mistä, sillä baareihin en lähde edes yhenyönjuttua hakemaan. Toisalta tällä hetkellä haluankin rakentaa elämäni mallilleen ennen kuin seuraava kaksilahkeinen silmiini katsoo.