Normaalia

ei? Olen hallunnut n. vuoden päivät lähteä aupairiksi, ja nyt vihdoin onnistuu. Tammikuussa olisi lähtö mutta nyt jo mua on ruvennut jännitämään. Kokemusta lastenhoidosta on mutta englannin kielentaito ei oo häävi. Ja olen asunut koko elämäni kotona porukoiden kanssa, joten sekin arveluttaa..Mutta haluaisin kovasti yrittää!
Kannattaako maalaishiiren lähteä maailmalle?
141602
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Itse oon ollu au pairina saksassa pian kolme kuukautta. Myös ensimmäistä kertaa asun muualla ku kotona perheeni kanssa. En voi väittää että tämä helppoa olis ollu, sillä ikävä on välillä kotiin kova(perhettä, ystäviä, tuttuja ympyröitä)!!nyt odotan kovasti joulua, että pääsen kotiin käymään. mutta varmasti tämä on kasvattava kokemus! itse en puhu edes saksaa ja ihan hyvin oon pärjänny... lähde rohkeesti vain!:) kyllä sieltä maailmalta aina kotiin pääsee jos siltä alkaa tuntua :) tsemppiä!

Äänestä

Ihan salettiin vaan karistat kotikontujen pölyt kantapäiltä ja sukkien suunta kohti ulkomaita!!! :]

Jännittäminen on ihan tervettä ja normaalia! Kokemuksesta voin kertoa et ekat kuukaudet voi olla jopa aika vaikeita ku on ikävä ja pitää opetella "uuden talon tavoille"!!! Reippaalla ja avoimella mielellä pääset kuitenkin jo tosi pitkälle!!! Muista et on parempi katua sitä mitä on tehny ku sitä minkä jätti tekemättä! :)

Ihanaa ja avartavaa auppari vuotta!!! Minne päin maailmaa sitten suuntaatkin!

Äänestä

Minne päin suuntaat? :) Ite oon lähdössä chicagoon tammikuussa.
Oon kyllä ihan innoissani, vaikkei se varmasti mitään ruusuilla tanssimista kokoajan ole..
Mäkin oon huono enkussa ja se on yks syy, miksi haluan lähteä. Itsekin asun viel porukoilla (kun en ole viitsinyt muuttaa, koska oon pidemmän aikaan tiennyt että oon ulkomaille lähdössä), enkä usko että se on mikään ongelma. Voi olla jopa helpompi sopeutua sitten perhe-elämään siellä päässä.
Luulenpa ettei täällä Suomessa ehdi vuodessa paljoa tapahtua. Ja kaikki kelle oon kertonut, on ollut tosi kannustavia, että kannattaa lähteä nyt kun voi. Mulla kun ei täällä Suomessa pitele oikeestaan mikään. En oo tällähetkellä koulussa, työtki loppuu joulun jälkeen, ei ole omaa kämppää tai poikakaveria.. Nyt se on hyvä irrottautua vähäksi aikaa näistä piireistä. Kyllähän tänne perhe jää ja ystävät, mutta nykyään yhteyden pito kauaskin käy helposti ja voihan joku tulla vaikka käymäänkin.

Rohkeesti vain matkaan! :D

Äänestä

Mene suomalaiseen perheeseen joka asuu ulkomailla - paaset paljon helpommalla ja opit kielenkin. Muuten saatat olla "ulalla" koko ajan ja koti-ikava senkun kasvaa.

Äänestä
  • En oikein ymmärrä tuota koko ajan ulalla olemista... Omasta mielestäni olen päässyt perille tästä kulttuurista ja kaikista uusista tavoista, puhumattakaan tietenkin kielestä, nimenomaan 'paikallisessa' perheessä asuen.

    Se tosin ymmärrän, että jos ujostuttaa ja jännittää hirveästi, niin suomalainen perhe saattaa olla hyvä ratkaisu. Silloin tosin pitää tajuta jo etukäteen, että kaikki aupairvuoden hehkutukset ei ehkä toteudu.

    Ehkäpä jos vain toinen vanhemmista olisi suomalainen??

    Äänestä

  • Jaa kirjoitti:

    En oikein ymmärrä tuota koko ajan ulalla olemista... Omasta mielestäni olen päässyt perille tästä kulttuurista ja kaikista uusista tavoista, puhumattakaan tietenkin kielestä, nimenomaan 'paikallisessa' perheessä asuen.

    Se tosin ymmärrän, että jos ujostuttaa ja jännittää hirveästi, niin suomalainen perhe saattaa olla hyvä ratkaisu. Silloin tosin pitää tajuta jo etukäteen, että kaikki aupairvuoden hehkutukset ei ehkä toteudu.

    Ehkäpä jos vain toinen vanhemmista olisi suomalainen??

    "En oikein ymmärrä tuota koko ajan ulalla olemista... Omasta mielestäni olen päässyt perille tästä kulttuurista ja kaikista uusista tavoista, puhumattakaan tietenkin kielestä, nimenomaan 'paikallisessa' perheessä asuen."

    No kuvittele vaikka menevasi ranskaa puhuvaan perheeseen ja et osaa sanaakaan ranskaa.

    Äänestä

  • Mä en itse menisi etenkään kokonaan suomalaiseen perheeseen. Mielummin täysin paikalliseen. Yksi tärkeä syy, miksi itse lähden au pairiksi on juuri oppia maan kieli kunnolla ja päästä tutustumaan paikalliseen elämään. Suomalaisessa perheessä se ei niin hyvin onnistu. Jos perheessä ei joudu puhumaan vierasta kieltä, ei sitä ehkä niin helposti/rennosti tule puhuttua muuallakaan -> vaikeempi sopeutua ja saada ystäviä.
    Tottahan se on, että aluksi on varmaankin helpompaa sopeutua perheeseen, jos se on myös suomalainen. Koti-ikäväkään ei ehkä yllätä niin helposti.
    Mun mielestä suomalainen au pairi on suomalaiselle perheelle tosi hyvä diili, lapset eivät unohda suomen kieltä. Kuitenkaan au pairille ei suomalainen perhe ole mielestäni niin hyvä vaihtoehto kuin paikallinen perhe.

    Äänestä

  • eLLe kirjoitti:

    Mä en itse menisi etenkään kokonaan suomalaiseen perheeseen. Mielummin täysin paikalliseen. Yksi tärkeä syy, miksi itse lähden au pairiksi on juuri oppia maan kieli kunnolla ja päästä tutustumaan paikalliseen elämään. Suomalaisessa perheessä se ei niin hyvin onnistu. Jos perheessä ei joudu puhumaan vierasta kieltä, ei sitä ehkä niin helposti/rennosti tule puhuttua muuallakaan -> vaikeempi sopeutua ja saada ystäviä.
    Tottahan se on, että aluksi on varmaankin helpompaa sopeutua perheeseen, jos se on myös suomalainen. Koti-ikäväkään ei ehkä yllätä niin helposti.
    Mun mielestä suomalainen au pairi on suomalaiselle perheelle tosi hyvä diili, lapset eivät unohda suomen kieltä. Kuitenkaan au pairille ei suomalainen perhe ole mielestäni niin hyvä vaihtoehto kuin paikallinen perhe.

    Hups tuli vahingos sama otsikko kun tossa edellisellä oli ollut.. Sori. :)

    Äänestä

  • eLLe kirjoitti:

    Mä en itse menisi etenkään kokonaan suomalaiseen perheeseen. Mielummin täysin paikalliseen. Yksi tärkeä syy, miksi itse lähden au pairiksi on juuri oppia maan kieli kunnolla ja päästä tutustumaan paikalliseen elämään. Suomalaisessa perheessä se ei niin hyvin onnistu. Jos perheessä ei joudu puhumaan vierasta kieltä, ei sitä ehkä niin helposti/rennosti tule puhuttua muuallakaan -> vaikeempi sopeutua ja saada ystäviä.
    Tottahan se on, että aluksi on varmaankin helpompaa sopeutua perheeseen, jos se on myös suomalainen. Koti-ikäväkään ei ehkä yllätä niin helposti.
    Mun mielestä suomalainen au pairi on suomalaiselle perheelle tosi hyvä diili, lapset eivät unohda suomen kieltä. Kuitenkaan au pairille ei suomalainen perhe ole mielestäni niin hyvä vaihtoehto kuin paikallinen perhe.

    Itse olen lähdössä ensi viikolla au pairiksi - suomalaiseen perheeseen, jossa molemmat vanhemmat ovat suomalaisia. Omaan tilanteeseeni sopi parhaiten, että tutustun näihin au pair-hommiin ensin ns. tutummassa ympäristössä ja jos homma tuntuu mukavalta (siis au pairina oleminen yleensä), voin hakea paikkaa sitten ihan natiiviperheestä. Perhe maksaa minulle kuitenkin kielikurssin ja muutenkin on todella kannustava paikallisiin nuoriin tutustumisen suhteen itse olen aika sosiaalinen tapaus, joten aika luottavaisin mielin lähden kieltäkin oppimaan! Loppujen lopuksi se on paljon riippuvainen itsestä ja omasta aktiivisuudesta, miten paljon kieltä oppii au pair- aikana, oli sitten natiiviperheessä tai ei ;)

    Äänestä

  • Zara kirjoitti:

    Itse olen lähdössä ensi viikolla au pairiksi - suomalaiseen perheeseen, jossa molemmat vanhemmat ovat suomalaisia. Omaan tilanteeseeni sopi parhaiten, että tutustun näihin au pair-hommiin ensin ns. tutummassa ympäristössä ja jos homma tuntuu mukavalta (siis au pairina oleminen yleensä), voin hakea paikkaa sitten ihan natiiviperheestä. Perhe maksaa minulle kuitenkin kielikurssin ja muutenkin on todella kannustava paikallisiin nuoriin tutustumisen suhteen itse olen aika sosiaalinen tapaus, joten aika luottavaisin mielin lähden kieltäkin oppimaan! Loppujen lopuksi se on paljon riippuvainen itsestä ja omasta aktiivisuudesta, miten paljon kieltä oppii au pair- aikana, oli sitten natiiviperheessä tai ei ;)

    Olen siis ajatellut, että oltuani ensin suomalaisessa perheessä au pairina, haen paikkaa samasta maasta, mutta tällä kertaa paikallisesta perheestä ja mahdollisesti myös samalta alueelta (olen menossa pääkaupunkiseudulle). Mutta joka tapauksessa, riippumatta siitä, millaiseen perheeseen ja mihin maahan tahansa onkaan menossa - Lycka till alla! :)

    Äänestä

On ihan normaalia jännittää, onhan se suuri asia. Mutta ota huomioon, että kun nyt uskallat lähtea, tavallaan ylität itsesi ja saat ikuisen muiston. Jos sinusta tuntuu, että esimerkiksi kotitöissä tulee ongelmia, niin kannattaa harjoitella niitä kotona. Tee ruokaa, siivoa, pesepyykkiä ja tiskaa; kuulostaa tylsältä, mutta kun osaat nuo jutut hyvin, niin siitä on varmasti paljon apua ja isäntä perheesikin on tyytyväinen. Hyvää matkaa ja pidä hauskaa!!

Äänestä

Aika rohkeen vedon vedät koska jos olet asunu koko ajan porukoittes luona niin saattaa se koti-ikävä jossain vaiheessa pahasti yllättää..toinen juttu..itse olin au pairina ja enkun kieli EI SUJUNUT PÄTKÄÄKÄÄN..nyt sujuu kun sieltä vuoden jälkeen takas tultiin...mutta onnea ja menestystä vuodelle!!

Äänestä

Haluaisin kommentoida viestin aloittajalle siitä kun murehdit porukoiden kanssa asumisen vaikutusta aupair-aikaasi. Itsekin asuin ennen aupairvuottani vielä kotona, kun kerran suunnitelmissa oli pitkään ollut lähteä ulkomaille.

Hostperhe selitti, että heidän aiemmalla aupairilla oli ollut vaikeuksia sopeutua heidän perhe-elämäänsä, koska hän oli ollut jo 26 vuotias ja oli jo pitkään asunut omillaan. Neljän muun ihmisen kanssa asuessa on osattava huomioida muutkin ja sopeuduttava uuteen elämäntyyliin.

Minun mielestäni se ei ole siis lainkaan miinusta, vaikka et olisi asunut Suomessakaan koskaan vielä omillaan. Pikemminkin se saattaa helpottaa sopeutumista perheeseen, kun ei ole tottunut vielä omiin rutiineihin. Vai mitä!

Äänestä
  • "Minun mielestäni se ei ole siis lainkaan miinusta, vaikka et olisi asunut Suomessakaan koskaan vielä omillaan. Pikemminkin se saattaa helpottaa sopeutumista perheeseen, kun ei ole tottunut vielä omiin rutiineihin. Vai mitä"

    Allekirjoitan koko viestisi 100%sesti, itselläni aivan samat kokemukset asiasta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vai kirjoitti:

ei? Olen hallunnut n. vuoden päivät lähteä aupairiksi, ja nyt vihdoin onnistuu. Tammikuussa olisi lähtö mutta nyt jo mua on ruvennut jännitämään. Kokemusta lastenhoidosta on mutta englannin kielentaito ei oo häävi. Ja olen asunut koko elämäni kotona porukoiden kanssa, joten sekin arveluttaa..Mutta haluaisin kovasti yrittää!
Kannattaako maalaishiiren lähteä maailmalle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu