Läheisen itsemurha

jätä se luuseri ,ethän voi olla koko aikaa vahtimassa sen tekemisiä. poikaystäväsi sairaus tuntuu kulkevan suvussa, mielenterveys ongelmia ?

Soitappa kaupunkisi terveyskeskuksen psykologille tai mielenterveystoimistoon ja kerro asiasi. He varmasti neuvovat ammattilaisena miten voisit auttaa tai tarjoavat ehkä apuaan. On totta, että poikaystävälläsi voi olla korkea kynnys lähteä tällaiseen mukaan, ennakkoluuloja on ikävä kyllä edelleen "milen pal´veluja" kohtaan, mutta takaan että jollain lailla se helpottaisi varmasti.

Ja saathan näin sinä edes hieman apua jos otat yhteyttä, on raskasta kantaa huolta läheisestä joka voi niin huonosti että on jopa yrittänyt itsemurhaa.

Puhu tunteista ja äidistä. Ikävää on vaikea sanoittaa, ikävä vie häntä äidin luo. Käykää haudalla jne.

hei, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kohdata kaikkein pahin tuska silmästä silmään, pahan asian kierteleminen ja väisteleminen tekee asiasta erittäin vaikean. puhuminen nimenomaan on se paras keino ko. tilanteessa.

Itsemurha ei ole kenenkään toisen syy. Jos poikaystäväsi nyt tekisi itsemurhan, se ei olisi sinun syysi. Poikaystäväsi on todella lujilla tässä tilanteessa, mutta älä unohda kuinka kovilla itse olet. Jos poikaystäväsi itsetuhoisuus on väliaikaista, jatka suhdetta. Jos itsetuhoisuus jatkuu vuosi, jätä hänet. Jos elät itsetuhoisen ihmisen kanssa vuosia, kulut itse loppuun. Ehkä nyt luulet, että sinä jaksat. Sellaista ihmistä ei ole olemassakaan, joka jaksaa elää itsetuhoisen ihmisen vierellä vuosikausia. Tämäkään ei ole näin helppoa. Et tietenkään voi jättää poikaystävääsi, koska hän oikeasti tekisi sen jälkeen itsemurhan. Jos näin on niin poikaystäväsi tarvitsee masennuslääkkeet, jotta selviäisi erostanne. Eikä asia ole näinkään yksinkertainen, koska vain 30 prosenttia ihmisistä hyötyy masennuslääkkeistä. Mutta poikaystäväsi kannattaisi kokeilla masennuslääkkeitä. Tosin kannattaa muistaa, että masennuslääkkeet saattavat tuoda mukanaan emotionaalista kylmyyttä, tunteettomuutta ja seksuaalitoimintojen häiriöitä. Se, että poikaystäväsi ei pysty itkemään, ei tarkoita etteikö hän surisi. Tunteet on jäädytetty helvetin syvälle.

Olen huolissani, että sinä ainoastaan olet tukemassa poikaystävääsi. Pitäisi löytyä muitakin ihmisiä. Ja sinulla pitäisi olla ihmisiä joille puhua.

Poikaystäväsi on selvinnyt tähän asti äitinsä itsemurhasta. Se on jo melkoinen saavutus. Olisi hienoa, jos poikaystäväsi pystyisi kääntämään tämän vaikean asian elämässään vahvuudeksi. Tunteet pitäisi löytää takaisin. Pyydä poikaystävääsi kirjoittamaan tunteistaan. Miten arvioit poikaystävääsi masennustilaa nyt? Hän kuitenkin käy armeijaa ja on elämässä kiinni. Ja poikaystävälläsi on kaikki mahdollisuudet elämässä auki. En käske jättämään häntä, mutta jos tilanne jatkuu vuosia, tapat itsesi suhteessa. Väsyt ja kuolet itsekin henkisesti. Eroa hänestä ennen sitä.

Poikaystäväsi äidin ongelmat on nyt loppuunkäsitelty. Häntä ei enää ole, koska hän ei halunnut elää. Hänellä ei ole enää ongelmia, eikä hänen tarvitse kärsiä. Suunnattoman surun hän jätti taakseen. Mielestäni se hänen kuolemansa pitää hyväksyä, koska hän halusi kuolla. Se on niitä harvoja asioita, mistä voimme päättää itse. On vain muistot ja toivottavasti niistä löytyy jotakin ihanaa, edes jotakin pientä.

Sinulla on niin suuria ongelmia, että en osaa auttaa. Entä jos jättäisit poikaystäväsi ja eläisit omaa elämää, mitä ongelmia sinulla sitten olisi?

Mä en osaa neuvoa sinua muuta kuin hakeutumaan esimerkiksi mielenterveystoimistoon. Ja kirjoittamaan kokemuksistasi kavereillesi esimerkiksi messengerissä. Tärkeää on, että et jää yksin. Älä loukkaannu, kun puhuin jättämisestä, en tarkoittanut pahalla. Mietin vain erillaisia vaihtoehtoja. Ja tämä kirjoitukseni on ajatuksieni virtaa ilman kritiikkiä. Älä ota tosissaan, poimi vain ne kohdat, mistä olisi hyötyä sinulle. Kysy apua ystäviltäsi ja omilta vanhemmiltasi. Mitä heidän mielestään pitäisi tehdä. Tärkeintä on, että ET SALAA ASIOITA läheisiltäsi. Häpeää ei kannata tuntea, nämä on vaan elämään kuuluvia normaaleja asioita kaikki, myös itsemurha.

Toivon jaksamista erityisesti sinulle!

tiedän tunteeen ,olen kokenut sen noin viisi vuotta aikaa kun oma veli teki itsemurhan, sitä ei voi unohttaa se oli kaikista kaameinta mitä olen kokenut