Minulla on ystävä joka ottaa oikeudekseen joskus häipyä ravintolasta(jos ollaan yhdessä menty) sanomatta sanaakaan ja selittää että jokainen huolehtii itsestään.Ei ole kivaa varsinkaan kun en tarvitse huolehtijaa sanan varsinaisessa merkityksessä.Muistan myös yhden kerran kun olin ihan sekaisin,sain ensimmäisen pelottavan paniikkikohtauksen ja tunsin luhistuvani.Soitin ystävälleni ja pyysin jos hän tulisi mukaani tueksi koska olin siinä kunnossa että olisin tarvinut saattajan.Ei lähtenyt koska oli sopinut muuta eli tapaavansa kaverit samaan aikaan.Sanoi kyllä että olisi muuten lähtenyt...en tiedä,minusta tuntui pahalta että hän ei voinut siirtää kavereiden tapaamista koska kyseessä ei ollut mikään niin virallinen tapaaminen.Itse vastaavassa tilanteessa olisin lähtenyt ystäväni avuksi.En muutenkaan tarvitse ystävääni jatkuvasti että pärjään kyllä omillani.Nämä ja aika moni muu on jäänyt valitettavasti kaivelemaan ja en ole uskaltanut tunteistani puhua.Vaadinko liikaa?
Ystäväkö
mietin vain
3525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että olisi voinut siirtää esim.tunnilla kavereidensa tapaamista,ei kokonaan.
Mulle on myös ikävä kyllä käynyt monesti niin että baarista häivyttiin sanaakaan sanomatta. Ei se muuten häiritsisi, pärjäisin baarissa myös ihan omillani, mutta kun on kyse siitä että ollaan esim. Helsingissä juhlimassa, olisi mukavampaa että olisi kaveri mukana. Yksin yöllä rautatieasemalla aamujunan odottaminen on kieltämättä pelottavaa. Ei ole kerta eikä ensimmäinen kun on tullut somaleita ahdistelemaan tai humalaisia jututtamaan. (Ja mistä minä tiedän mitä tabuja olivat niiden lisäksi ottaneet...)
On asiallista kaverilta ilmoittaa että on lähdössä kotiin/toiseen baariin/miehen mukaan. Jo sen takia, että itse ainakin huolestuisin jos baari-illan päätteeksi kaveri olisi kateissa. Mitä jos hän olisi sammuneena jossain? Mitä jos hänelle olisi tapahtunut jotain? Mitä jos hän katoaisi jonkun äijän mukaan, ja miehen luona tapahtuisi jotain epämiellyttävää....? Koska kaikenlaista tyyppiä tosiaan nykyisin roikkuu näissä baareissa. Tytön pitää olla varovainen. Pelkkä potku munille itsepuolustuksena ei useinkaan enää riitä.
Et kertonut mihin tuo paniikkikohtaus liittyi? Mukaan minne?? Oliko sulla ollut noita usein, tiesikö kaveri että sulla on ollut sellaisia..? Tiesikö mitä oikea paniikkikohtaus itseasiassa edes tarkoittaa?
Voi olla ettei kaverisi osaa suhtautua asiaan, monet käyttävät sanontaa "mä menin ihan paniikkiin" niin kevyesti, että paniikkikohtaus ei välttämättä soita kelloja missään heidän mielessään. Voi olla että hän on kuvitellut tilanteen paljon kevyemmäksi kuin se todella oli. Mikäli hän todella on tiennyt mistä on kyse, voi vähän ihmetellä. Riippuu tilanteesta missä hän on ollut.
Kannattaa puhua kaverille, vaikka vaikealta tuntuukin. Itse sanoin loukkaavasta käytöksestä, märssyttyäni asiaa kolme kuukautta sisälläni. Tilanne oli se, että joko lakkaan tapaamasta ystävääni, tai täräytän asian suoraan, että hän joko muuttuu tai ystävyys on lopussa. Se sai ystävän tajuamaan todella mistä oli kyse, pelkkä suoraan puhuminen ja nätisti asiasta sanominen "musta tuntuu tältä, et sun sellainen ja sellainen käytös loukkaa mua siksi että.." ei riittänyt.
Puhu suoraan.
että olin sekaisin ja minun piti mennä sairaalaan.Se oli ensimmäinen kohtaukseni mutta olin todella peloissani ja kuvailin kaverilleni seikkaperäisesti tuntemukseni,en silloin edes tiennyt että kyse oli paniikista vaan luulin kuolevani.