olen 18v tyttö, 165cm pitkä ja painan n.62,60kg. Terkkari kielsi laihduttamasta enää enempää kuin 2kg, ja sanoi ettei mun tarvis enää laihduttaa. Haluaisin laihtua vielä ainakin 4 kiloa. Mutta se mitä nyt haluaisin kysyä, liittyy käsivarsissa riekkuviin alleihin ja pömppömahaan ja vyötäröön. En osaa kai mitata lantio-vyötärö suhdetta oikein, sillä sen mukaan minulla on lihavuutta. Tai sitten vain olen läski yksinkertaisesti. Miten saisin kädet ja jalat kiinteiksi, niihin on kertynyt rasvaa? Mitkä liikkeet olisi tehokkaita?
Vatsalihasliikkeistä sitten; Missä välissä piti hengittää sisään, missä ulos?
Vatsalihasliikkeistä sitten; Missä välissä piti hengittää sisään, missä ulos?
Vastaukset 8
Vanhimmat
mulle on myös ehdotettu pilatesta. Auttaako nämä pilates dvd:t saamaan yhtä hyvän kropan kuin jos kävis salilla pilatesta harrastamassa?
Vyötärö-lantiosuhteen kanssa kannattaa muistaa, että kaikki eivät ole samanmallisia vartaloltaan ja nuokin suositukset perustuvat keskiarvoihin. Saatat siis olla ihan normaali, vaikka numerot toisin näyttäisivät. Kaikki vain eivät ole "kurvikkaita" eivätkä siihen koskaan pääse, vaikka mitä tekisivät.
Toinen mitä kannattaa muistaa on ikäsi. Itselläni oli tuossa iässä vielä ylimääräistä pyöreyttä, joka katosi vasta vähän yli kaksikymppisenä, siihen ei mikään laihduttaminen auttanut.
60 kiloa kuulostaa mielestäni ihan normaalilta painolta 165 cm pitkälle. Itse olen 160 cm ja pyrin tuohon samaan.
Sitä luulisi, että 165cm/65kg kokoisella päärynällä ja omenalla olisi samanlainen riski sairastumisen suhteen, koska painokin on sama. Tämä luulo on täyttä puppua. Monien sairauksien osalta nimenomaan omenalihavuus eli vyötärölihavuus on suuri riski, jolloin valitettavasti nimenomaan se vyötärönympärys ja vyötärö-lantiosuhde ovat merkityksellisiä, painosta viis. Keskiarvoista on tosiaan kyse, ja 65-kiloinen 165-senttinen on normaalipainoinen eikä siksi merkittävän riskin alainen, MUTTA ei pidä selitellä itselleen riskirajaa ylittävää vyötärönympärystä hoikilla jaloilla. Se ei auta mitään.
Mutta asia on myös niin, että on ihmisiä, jotka ovat omenatyyppiä eivätkä saa niin millään (terveellisellä) konstilla tuota vyötärö-lantiosuhdetta annettuihin rajoihin. Silloin pitää vain valita, kumpi riski on hyväksyttävämpi, syömishäiriö vai diabetes.
Olen itse nimenomaan tuota tyyppiä ja laihdutukseni motiivina olivat kohonneet verensokeri- ja kolesteroliarvot eli tiedän kyllä riskit.
Oli pakko vastata, koska olen aivan samankokoinen kanssasi, pituutta siis 165cm ja paino vaihtelee 61 ja 62 kilon välillä. Sikäli tilanteeni on eri, että painoni pysyi melko pitkään 57 kilon paikkeilla, mutta parin viime vuoden aikana on päässyt jokunen kilo kertymään. Olen kyllä "jo" 28 vuotias ja siirtynyt opiskelijasta työelämään n. vuosi sitten, joten syytä "pyöristymiseen" ei tarvitse kaukaa hakea... Itse harrastan lähinnä hyötyliikuntaa, eli pyrin pyöräilemään tai kävelemään n. 3km työmatkan päivittäin. Olen myös aloittanyt syksyllä Pilateksen harrastamisen omatoimisesti. Ensin ostin dvd:n, lisäksi olen lainaillut kirjastosta pilateskirjoja, joiden avulla olen yrittänyt kehitellä itselleni harjoitusohjelmaa, vaikkakaan en aina jaksa olla kovin aktiivinen sen kanssa. Yritän kuitenkin tehdä liikkeitä muutaman kerran viikossa n. puoli tuntia. Pilateshan kehittää nimenomaan keskivartalon nk. syviä lihaksia, jolloin vartalon pitäisi kehittyä ryhdikkäämmäksi ja jäntevämmäksi. Ryhtini onkin parantunut, ja varsinkin vatsalihakset kiinteytyneet. Ongelmana on vain se, että vaikka lihakset ovat kiinteämpiä, pysyy niiden päällä oleva rasvakerros ennallaan, eikä siihen taida auttaa muu kuin syömisen tarkkailu ja ns. rasvanpolttoliikunnan lisääminen. Eli teoriassa tiedän ratkaisun ongelmaani, mutta käytännön toteus onkin sitten vaikeampaa... Mutta pilateksesta vielä, mielestäni sitä voi yhtä hyvin harrastaa omatoimisestikin, mutta silloin täytyy olla erityisen tarkka että suorittaa liikkeet oikein. Nykyään löytyy tosi hyvin erilaisia oppaita, joihin kannattaa huolella tutustua. Järkevintä olisi ehkä käydä aluksi ohjattu alkeiskurssi, itsekin olen tätä vähän ajatellut. Mutta tsemppiä sulle! Ehkä ei välttämättä kannaittaisi ajatella että laihduttaa, vaan että pyrkii saavuttamaan tasapainon syömisen, liikunnan ja painonsa suhteen. Tällaiseen tilanteeseen ainakin itse pyrin!
minäkin olen suht samankokoinen vähän päälle parikymppinen. Painoin ennen 56 kg mutta tuon painon pitämiseen täytyi tarkkailla todella paljon jatkuvasti syömisiään. Olen huomannut että pitääkseni nykyisen painoni joka vaihtelee 60-61 kg välillä saan syödä suht vapaasti eikä paino koskaan nouse tuon yli, siksi olen miettinytkin että onkohan tämä jokin terveellinen ihannepaino tämänmittaiselle kun tämä paino on se mikä pysyy kun painontarkkailun unohtaa
Mulla on aivan sama juttu! Viikolla kyllä yritän syödä vähän kevyemmin (eli suht. normaalisti) mutta viikonloput tulee kyllä herkuteltua oikein kunnolla, eikä silti näytä paino onneksi nousevan enää lisää. Varmaankin toi sitten on jollain tavalla ideaalipaino monelle tämän mittaiselle. Varsinkin tässä iässä varmaan elimistö pyrkii keräämään hieman ylimääräistä mahdollisen raskauden varalle, josta on varmasti tosi hankala päästä eroon. Tosin uskon kyllä että paino voi tästäkin nousta jos ei ollenkaan mieti mitä syö ja kuinka paljon. Mulle nimittäin uppoisi noita kermaperunoita, pitsoja yms. vaikka kuinka... Onneksi pidän myös kasviksista!
moi! oon ite ihan saman kokoinen kun säkin, ehkä sentin pitempi! mun tavoitteessa olisi saada n. 5-9kg pois! tähän mennessä oon pärjänny ku syö yhen pienen lämpimän ateria päivässä ja paljon vettä. myös liikunta on hyväksi, käyn kerran viikossa uimassa ja step-aerobicissä, molemmat on tosi hyviä jaloille ja takamukselle. Spinning on kanssa tosi tehokasta, vähän raskaampaa vaan!