Huomenta:)
Kävin eilen treffeillä,ja mietityttään ne jäi.
Oli oikein kivaa ja mies oli mukava.Mutta mulla ei vaan minkäänlaisia tunteita herännyt. Kaveruutta vaan haluaisin. Mies siitä oli ihmeissään että kun meillä oli mukavaa, niin miksei vois tulla muutakin.
Yritin selittää että kun en tunne kun kaveruutta, niin ei voi mitään muuta tulla. Miehen mielestä mä oon hakoteillä...Kuis muilla, mä ainakin odotan suuria tunteita, enkä vaan kaveria vierelleni!
Kävin eilen treffeillä,ja mietityttään ne jäi.
Oli oikein kivaa ja mies oli mukava.Mutta mulla ei vaan minkäänlaisia tunteita herännyt. Kaveruutta vaan haluaisin. Mies siitä oli ihmeissään että kun meillä oli mukavaa, niin miksei vois tulla muutakin.
Yritin selittää että kun en tunne kun kaveruutta, niin ei voi mitään muuta tulla. Miehen mielestä mä oon hakoteillä...Kuis muilla, mä ainakin odotan suuria tunteita, enkä vaan kaveria vierelleni!
Vastaukset 23
Vanhimmat
mä kirjoitin ton "nettitreffailu ei toimi"... Mulla kans oli noin joka kerralla. Pakko siinä on tulla tunne, että tässä on sitä jotain.
itse olen luonteeltani sosiaalinen, puhelias ja osaan luoda rentoutuneen ilmapiirin ympärilleni. Noh, yleensä tuo tilanne saa aikaan sen, että treffikumppanini käsittää tuon signaalin sitten totaalisen väärin ja olen sen takia joutunut ikäviin tilanteisiin. Kerran kävi niin, että yks mies luuli mun olevani korviani myöten ihanstunut, vaikka itse pidin häntä pelkästään kaverina. Sitten hän alkoi tivaamaan multa, että olenko? Hämmästyin tietysti moista kysymystä, ja änkyttäen sopersin, että en. No eipä se tietysti mennyt täydestä ja juoruhan siitä levisi kulovalkean tavoin. Vituttaa, kun on kanssaihmisiä kohtaan ystävällinen, niin heti miehet tulkitsee signaalit väärin. Eikä tuo ole eka kerta. Moni miespuolinen työkaverinikin on tulkinnut mun ystävyyteni ihastumiseksi. Ilmeisesti pitää alkaa olemaan vittumainen, että saa signaalit oikealla tavalla perille.
Jos kerta kaikki ymmärtävät sinut väärin niin silloin sinun viesinnässäsi täytyy olla jotain vikaa. Miksi sinä mitään signaaleja lähettelet - sano asiat suoraan. Älä oleta automaattisesti että muut ymmärtävät asiat samoin kuin sinä.
Ihan samanlaisia kokemuksia täälläkin. Eli jos olet kohtelias, ni tulkitaan väärin.
Sitten jos juttua riittää tunnin treffikaverin kanssa, niin sekin on joillekin yhtäkuin et hyvin synkkaa. Musta se nyt ei ihan ole merkki siitä, vaan jos vähänkin on sosiaalinen / puhelias, niin uskon, että tunnin puhuu kenen kanssa tahansa, sen vielä merkitsemättä yhtään mitään.
Mutta eipä tuo ainakaan minua ole liiemmin haitannut ja ed kiva tutustua uusiin ihmisiin ihan kaveripohjalta:)).
No nyt olet kyllä väärässä!
Jos nainen on ystävällinen, avoin ja puhelias ja kohtelee toista ihmistä / miestä tasavertaisesti, niin ei se kait nyt tarkoita sitä että on ihastunut!
Kyllä "vika" on tällöin toisessa osapuolessa - vaikka eihän tuo ihastuminen mikään sairaus ole.
Mitä ilmeisisemmin tämän viestiketjun aloittaja on hyvinkin viehättävä ihminen ja vetää miehiä puoleensa vaikka vain istuisi nurkassa kuin tatti.
Se, että ihmiset kiinnostuvat, ihastuvat ja rakastuvat eri tavoilla. Itse en esimerkiksi ole kokenut koskaan mitään kovin suuria tunteita ensikohtaamisella ja tähän mennessä suurimmän rakkauteni kanssakin olin tekemisissä lähes päivittäin noin kolme kuukautta ennenkuin edes huomasin olevani ihastunut.
Sehän on kuitenkin hyvä, että selkeästi kerroit ettet näe toisessa muuta kuin korkeintaan kaverin.
Kyllä sä olet ihan oikeillä jäljillä. SInun tunteesi ovat ainoat oikeat tunteet maailmassa, eli sen puolesta et ole mitenkään selitysvelvollinen toiselle osapuolelle - selvä "ei kiinosta" pitää riittää. Jos ei riitä, niin ota asia selvästi suorasuakisemmin esiin ja puhu asia halki tämän miehen kanssa - mieluusti naamakkain.
Jatkat vain sen unelmien prinssin etsimistä - siinä ei todellakaan ole mitään pahaa! Se on ihan hyvä tapa. Jonain päivänä se kolahtaa - ehkä huomenna, ehkä 20 vuoden päästä. Minkä vuoksi sitä pitäisi tyytyä keskinkertaisuuteen jos haluaa täydellistä. ;) Mä luulen että säkin olet sitten mielummin sinkku kuin seurustelet epätyydyttävässä suhteessa. Suhteessa pitää olla turvallisuuden, yhdessäolon ja tavoitteellisuuden lisäksi intohimoa!
Hei.
Itse oon mietiskellyt viime aikoina, että pitäisiköhän uskaltaa kokeilla näitä treffijuttuja. Tähän mennessä se on jäänyt, juurikin tuon "etsimisen" välttämiseksi. Mutta, kyllä miehet varmaan ymmärtää helposti asioita omaksi edukseen ;)
Noh, enivei... Sitä piti vaan sanomani, että olen niiiin samaa mieltä tuossa intohimo asiassa. Ihmiset tarrautuu elämässään liian helposti johonkin, mikä on ihan kiva. Mutta muutamien vuosien päästä sieltä ei olekaan enää niin helppoa tulla pois. Intohimo johonkin, johonkuhun, elämään. Jos vain uskaltaisi aina elää niin, että se myös tuntuisi elämältä.
Tack.
Luoja paratkoon. Missä on kirjoitustaito?
Oikeinkirjoitus ontuu todella. Etsikää ja opiskelkaa oikeinkirjoituksen perusasiat.
Miten voi ottaa suomalaisen aikuisen tekstin vakavasti, jos kirjoitetaan miten sattuu?
Se on kattos tää meän murre:)
lltaa/yötä kaikille
Jep. Kielipoliisi kunniaan! Jokapaikkaan teitä suomen (ihanan) kielen vaalijoita kyllä riittää!
Myönnetään, että uudelle tuttavuudelle on deittinetissäkin eduksi, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti myös kirjallisesti. Mutta voi härregyydeli. Työnnä nyt jo noi pilkun päällä seisomiset sinne missä aurinko ei paista. Tämä ei ole oikea foorumi noille jutuille, täällä keskitytään vähän johonkin muuhun, jos et ole sattunut huomaamaan.
jaa taasko sitä nussitaan pilkkuja?
Te ootte ihania! Ymmärrätte vaikkei niin oikealla kieliopilla kirjoitukset mene;)))
Jussin kainaloon vois vaikka mahtua tyttö,joka ei osaa pilkkuja.. ;))nehän vain on mukavia ne vilheet..eiku virjeet.. *hymy*
Entäs tyttö joka ei tiedä pisteiden paikkaa;))
En minäkään ,joten voitais opetella yhdessä..;))
Mistä aloitetaan opiskelut;))
käviskö et aloitetaan niist pisteistä ? :))
Tai pitäisikö sittenkin ottaa ensin kielioppia...
sitä ..sinä saat
kyllä opettaa mulle..
niin..
Mitenkähän siinä mahtais käydä....
Jos siirytäänkin suoraan kehonkielen hallintaan;)))
näin.
Aivan liian monet ihmiset toivovat, että
uusi kumppani jotenkin "kolahtaa". Sitä ei koskaan tule ensitapaamisella tapahtumaan, vaan
jos ihminen on kiinostava ja jos oikeasti haluaa
uuden suhteen syntyvän, se "kolahtaminen" tapahtuu
pikkuhiljaa, kuukausien seurustelun jälkeen, siinä
oppii tuntemaan toisen hyvät/pahat puolet ja jos
todella pitää ihmisestä, suhde jatkuu.
Jospa ihmiset muistais aina, että unelmien prinssiä/prinsessaa ei tule löytymään ensitapaamisella tai treffeillä, vaan he ovat tavallisia ihmisiä, kaikkinen vikoinensa ja puuteinensa. Onnea kaikille.
Ai ovvai? Eiks se tuukkaa salamana taivaalta ?
Jaa-a.Jaa-a.Hmmm...ootkos aivan aivan varma ?