Mä tahtoisin tietää onko kellään täällä sellasta tosi ystävää jonka olis saanut vasta 15 vuoden iän jälkeen???
Mä luulin, että mulla oli semmonen mutta se petti mun luottamuksen ja mun olis pitänyt huomata se. Nyt kolmannellakymmenelläni olen etsinyt todellista ystävää jolle uskoutua ja joka ei pilkkaa.
Mulla on ihan kavereita mutta en voi sanoo niitä ystäviksi kun ne aliarvioi mua, jatkaa juttua toisten kanssa heti kun saavat tilaisuuden ja kuiskuttelevat seurassani. Tommosista asioista olen saanut tapeekseni sillä ne on musta epäkohteliaita enkä luota semmosiin ihmisiin. Moni näistä ei tee tahaallaan pahaa mulle mutta en jaksa luottaakaan heihin jos he eivät tiedä että en voi sitää sellasta käytöstä.
Voinko siis vielä löytää tosi ystävän!?
Mä luulin, että mulla oli semmonen mutta se petti mun luottamuksen ja mun olis pitänyt huomata se. Nyt kolmannellakymmenelläni olen etsinyt todellista ystävää jolle uskoutua ja joka ei pilkkaa.
Mulla on ihan kavereita mutta en voi sanoo niitä ystäviksi kun ne aliarvioi mua, jatkaa juttua toisten kanssa heti kun saavat tilaisuuden ja kuiskuttelevat seurassani. Tommosista asioista olen saanut tapeekseni sillä ne on musta epäkohteliaita enkä luota semmosiin ihmisiin. Moni näistä ei tee tahaallaan pahaa mulle mutta en jaksa luottaakaan heihin jos he eivät tiedä että en voi sitää sellasta käytöstä.
Voinko siis vielä löytää tosi ystävän!?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä onko mahdollista. Itse luulin löytäneeni tosiystävän 15-vuotiaana, mutta petyin 2 vuotta myöhemmin TODELLA karvaasti. :(
Jos tuntuu ikävältä toisten seurassa, niin kuin mainitsit noista "kavereista" niin sellaisessa seurassa ei kannata hengata. En sitten tiiä mistä niitä kavereita alkais repimään lisää... Ikuinen arvoitus minulle.
Muutin vieraalle paikkakunnalle 23-vuotiaana. Ystävystyin työkaverini ja naapurini kanssa, varsinkin työkaverini kanssa ystävyys kukoistaa vielä nyt 3 vuoden kuluttuakin! Ystäviä saa, kun näyttää olevansa kiinnostunut toisesta, ei tarvitse välttämättä olla rohkea ja puhelias. Tutustumisen jälkeen on tietysti hyvä olla avoin, jotta suhde etenee. Toivottavasti löydät hyvän ystävän,"kaverisi" kuulostavat oudoilta, jätä heidät omaan arvoonsa!
Itse olen nelikymppinen, ja minulla on muutamia sellaisia ystäviä, joille luottaisin elämäni lainaan.
Ensimmäisen tapasin 14-vuotiaana. Asumme eri puolilla Suomea, mutta tapasimme juuri viime viikollakin hänen ollessaan työmatkalla lähelläni. Puhuimme sattumalta sellaisia asioita, joita olisin kovasti tarvinut parikymmentä vuotta sitten ymmärtääkseni eräitä juttuja. Parempi myöhään silti...
Toinen on töistä ystäväksi tullut, hänen kanssaan olen yli kymmenen vuoden ajan jo voinut puhua *kaiken*. Hänen kanssaan käsittelin eroni ja muita vaikeita asioita.
Viimeisin on nettitreffien kautta tutuksi tullut, hänen kanssaan meillä oli suhde lyhyen aikaa. Jatkoimme molemmat suuntiimme, mutta viestitteleminen jatkui. Nyt, puolen vuoden kuluttua olemme todella hyvät ystävät. Meille jäi jonkinlainen henkinen yhteys, joka toimii esim. mesessä ihan pois tiehensä.
Laitoit tuossa viestisi loppuun selaisen lauseen joka vähän laittoi miettimään,nimittäin "toiset käyttäytyvät seurassani tavalla jonka he tietävät olevan sellsiat jota en voi sietää".
Miitu,kukaan ei ole samanlainen kuin sinä ja kaikissa meissä on puutteemme, sinussakin.
jotenkin tuli kirjoituksestasi olo, että sinulle on muutenkin tainnut tapahtua elämässäsi tai lapsuudessasi muitakin asioita, joiden johdosta et voi elää täysin onnellisesti tätä päivää.jos olet todella kolmekymppinen, miksi roikut ja elät asioissa jotka on tapahtuneet kun olit viisitoista vuotias? Tavalla tai toisella käyttäytymisesi voi herättää muissa epäluuloisuutta sinua kohtaan,vaikutat hiukan kylmältä ja laskelmoivalta.
Joskus voisi olla ihan terveellistä käydä juttelemassa jonkun ammattiauttajan kanssa,ette itse sairastu jatkossa ilottomuuteen,liikaan töiden ja titteleiden haalimiseen, muiden käyttäytymisen arvosteluun ilman todellista tietopohjaa tai turhantärkeilyyn.
Myös elämän pienet ilot eivät ole mitattavissa siinä hallitsetko sinä joka asiaa, todennäköisesti moni asia sujuu ilman sinuakin,ehkäpä paremminkin.Onni ei löydy trendikkäistä harrastuksista ja pinnalla olevien virtojen seuraamisista.Ei siitä monenko järjestön johtopallilla keikut,tai onko nimesi kaikkien tiedossa.
Myötätunto, empatia ja toisten arvostaminen luovat pohjaa ystävyydelle. Asioista on helppo syyttää toisia silloin kun olisi oman itseen tutustumisen aika,nyt voisi olla Sinun hetkesi.