Intialaiset?

Kokemuksia intialaisesta kulttuurista ja asumisesta intialaisen kanssa?
101778
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Hei! olen seurustellut 3 vuotta Intialaisen miehen kanssa. Meillä oli todella hauskaa. Poikaystäväni oli erittäin romanttinen, luotettava, rehellinen ja tietenkin söpö. :) Eli siis meillä ei ainakaan ollu mitään ongelmia. Poikaystäväni arvosti minua ja oli muutenkin todella "suomalainen".

Äänestä
  • teillä OLI todella todella hauskaa,oli luotettava ym ym..

    teillä EI ollut ONGELMIA...miksi sitten erositte??

    Kirjoituksestasi päättelin ainakin niin että olette eronneet!!!

    Jos kaikki on niin ihanaa ja upeeta,miksi erositte??

    Äänestä

Minulla ei varsinaisesti ole minkäänlaista kokemusta Intian kulttuurista/kulttuureista, eikä ihmisistä, mutta minulla on kyllä aika hyvä sähköpostikaveri Pohjois-Intiassa.

Hän on minua muutaman vuoden vanhempi poika ja olemme kirjoitelleet sähköpostia jo pitemmän aikaa. Viime aikoina ystävyytemme on muuttunut läheisemmäksi ja olemme olleet yhteydressä toisiimme tekstiviestein ja puheluin. Haluan tässä vaiheessa sanoa, että kyse ei ole mistään kaukosuhteesta vaan ihan ystävyydestä.

Mielestäni tämä poika on oikein ihastuttava ja mukava. Hän on todella kohtelias ja ystävällinen. Hän haluaa kunnioittaa minua ja mielipiteitäni. Hänen kulttuurinsa on todella erilainen, mutta me olemme halunneet tutustua toisimme kulttuureihin ja arvostaa niitä.

Haaveilen, että saisin tavata hänet joskus oikeasti, mutta luulen, että se voisi aiheuttaa enemmän ongelmia välillemme. Hänen kauttaan olen käsittänyt, etteivät miehet ja naiset ole juurikaan vain ystäviä keskenään. Tarkoituksena on mennä naimisiin ja seurustelua ei harrasteta samalla tavalla kuin täällä. Usein olen kutienkin ajatellut, että tämä poika varamsti olisi upea aviomies, sillä niin lempeä ja kunnioitava hän on. Ja uskollinen.

Mutta todellisuudessa asiat ovat aina erilaisia kuin kirjeiden ja puheluiden välityksellä. Halusin vain kertoa, minkälaisia mielikuvia minä olen saanut hänestä intialaisena.

Äänestä

Intiahan on täynnä mitä erilaisimpia kulttuureja ja uskontoja. Siellä puhutaankin niin monta kieltä, että on ollut pakko ottaa yhteiseksi kieleksi englanti, vaikka sen onkin siirtomaaherrojen kieli.

On todella käsittämätöntä, jos muka kuvittelet voívasi näillä palstoilla ottaa selvää intialaisen poikaystävän maailmasta.

Etpä taida kovin hyvin kundia tuntea. Nähnyt kerran valokuvassa?

Äänestä
  • tiedän, että täältä en saa selville hänen ajatusmaailmaansa. Tarkoituksenani on kyllä ottaa selvää hänen kulttuuristaan, mutta jotenkin vain halusin tietää miten muilla, kun en satu muita intialaisia tuntemaan eikä kukaan ystävänikään.

    Äänestä

  • ,,, kirjoitti:

    tiedän, että täältä en saa selville hänen ajatusmaailmaansa. Tarkoituksenani on kyllä ottaa selvää hänen kulttuuristaan, mutta jotenkin vain halusin tietää miten muilla, kun en satu muita intialaisia tuntemaan eikä kukaan ystävänikään.

    ..vaikka kokemuksesta tiedänkin ettei tänne kannata mitään kirjoittaa, sillä joku alkaa taas mättää pa*kaa niskaan, niin kerrottakoon nyt seuraavaa...

    olen itse naimisissa intialaisen kanssa. Meillä on samanlainen ajatusmaailma, vaikka uskonto ja kulttuuri ovatkin erilaisia. Kumpikaan ei kuitenkaan ole "rajoittunut" omaansa vaan ollaan "yhdistelty" meille sopivaksi.

    Jossain vaiheessa tuli vähän sellaista "mies on herra talossa ja vaimo tekee vaimojen juttuja, ei sen tartte kaikkea tietää" mutta tottui se sitten siihen että pohjoisen naiset ovat itsenäisiä.. intiassahan nainen todella tekee vaimojen juttuja ja miehellä on viimeinen sana- ainakin näin olen kokenut.

    Mutta, luonteestahan se viimekädessä riippuu. Tosin jotkut jutut tulevat esille vasta myöhemmin ja kiertoteitse, jostain pikkujutusta voi kasvaa isokin juttu, mutta.... kulttuurien rikkautta, sanoisin.

    Äänestä

  • Ja Intiassa on noin 800 eri kieltä ja kaikki maailman uskonnot.

    No edellä mainitut luonteenpiirteet kuten ystävällisyys, kiltteys ja romanttisuus kuuluu luonteenoamisena piirteenä intialaisiin miehiin, olivatpa he mistäpäin Intiaa tahaansa kotoisin.

    Intialaiset miehet elävät haaveissaan. Naiset ovat paljon realistisempia mutta vaativia. Intialaiset naiset haluua koko ajan huomiota ja ylistystä, heitä pitää imarrella heidän kauenudestaan ja ihanuudestaan ja ostella koruja ja hienoa vaatteita, se on mukamas toditus miehen rakkaudesta.

    Intialaiset miehetkin ovat hulluja katsomaan romanttisia intialaisia filmejä. Intialainen mies imartelee mielellään naistaan, koska se on tapa Intiassa.

    Muuten ei intialaiset sano koskaan ei, tai kielteisesti mihinkään, siksi ettei ole ystävällistä sanoa ei tai kieltäytyä. Se ei trakoita sitä etteikö he käytänössä kieltäydy tekemistä mitä tahaansa, he eivät vaan saa sanoa niin. Joten intialainen ei koskaan sano mitä hän todella tykkää, vaikka kuinka kysyy. Hän sanoo vaan sen mitä hän luulee että on sanottava siinä tilanteessa.

    Ajan mittaan tuo tyyli alkaa ärsyttämään. Kilttejähän he ovat eikä ksokaan väkivalatsia mutta ärsytystä syntyy usein kun ei tiedä mitä toinen ajattelee - siis todella ajattelee ja tykkää. Minun mies on aina antanut minun tehdä päätökset. Hän sanoo että tehdään niinkuin sinä haluat. Sekin ärsyttää minua usein.

    Mutta mies on kova työntekijä ja rauhallinen, osaa laittaa ruokaa ja siivota ja pestä pyykkiä, käy kaupassa kun tarvitaan eikä sano vastaan jos pyydän apua, eikä marise koskaan.

    Äänestä

  • naimisissa intialaisen kanssa kirjoitti:

    Ja Intiassa on noin 800 eri kieltä ja kaikki maailman uskonnot.

    No edellä mainitut luonteenpiirteet kuten ystävällisyys, kiltteys ja romanttisuus kuuluu luonteenoamisena piirteenä intialaisiin miehiin, olivatpa he mistäpäin Intiaa tahaansa kotoisin.

    Intialaiset miehet elävät haaveissaan. Naiset ovat paljon realistisempia mutta vaativia. Intialaiset naiset haluua koko ajan huomiota ja ylistystä, heitä pitää imarrella heidän kauenudestaan ja ihanuudestaan ja ostella koruja ja hienoa vaatteita, se on mukamas toditus miehen rakkaudesta.

    Intialaiset miehetkin ovat hulluja katsomaan romanttisia intialaisia filmejä. Intialainen mies imartelee mielellään naistaan, koska se on tapa Intiassa.

    Muuten ei intialaiset sano koskaan ei, tai kielteisesti mihinkään, siksi ettei ole ystävällistä sanoa ei tai kieltäytyä. Se ei trakoita sitä etteikö he käytänössä kieltäydy tekemistä mitä tahaansa, he eivät vaan saa sanoa niin. Joten intialainen ei koskaan sano mitä hän todella tykkää, vaikka kuinka kysyy. Hän sanoo vaan sen mitä hän luulee että on sanottava siinä tilanteessa.

    Ajan mittaan tuo tyyli alkaa ärsyttämään. Kilttejähän he ovat eikä ksokaan väkivalatsia mutta ärsytystä syntyy usein kun ei tiedä mitä toinen ajattelee - siis todella ajattelee ja tykkää. Minun mies on aina antanut minun tehdä päätökset. Hän sanoo että tehdään niinkuin sinä haluat. Sekin ärsyttää minua usein.

    Mutta mies on kova työntekijä ja rauhallinen, osaa laittaa ruokaa ja siivota ja pestä pyykkiä, käy kaupassa kun tarvitaan eikä sano vastaan jos pyydän apua, eikä marise koskaan.

    ketkähän ne heittää syövyttävää happoa naisten kasvoille.

    Äänestä

  • chaand kirjoitti:

    ..vaikka kokemuksesta tiedänkin ettei tänne kannata mitään kirjoittaa, sillä joku alkaa taas mättää pa*kaa niskaan, niin kerrottakoon nyt seuraavaa...

    olen itse naimisissa intialaisen kanssa. Meillä on samanlainen ajatusmaailma, vaikka uskonto ja kulttuuri ovatkin erilaisia. Kumpikaan ei kuitenkaan ole "rajoittunut" omaansa vaan ollaan "yhdistelty" meille sopivaksi.

    Jossain vaiheessa tuli vähän sellaista "mies on herra talossa ja vaimo tekee vaimojen juttuja, ei sen tartte kaikkea tietää" mutta tottui se sitten siihen että pohjoisen naiset ovat itsenäisiä.. intiassahan nainen todella tekee vaimojen juttuja ja miehellä on viimeinen sana- ainakin näin olen kokenut.

    Mutta, luonteestahan se viimekädessä riippuu. Tosin jotkut jutut tulevat esille vasta myöhemmin ja kiertoteitse, jostain pikkujutusta voi kasvaa isokin juttu, mutta.... kulttuurien rikkautta, sanoisin.

    Olen seurustellut intialaisen mieheni kanssa 3,5 vuotta ja hyvin meillä ainakin menee. Intialaiset ovat puheliaita, kohteliaita, romanttisia, kunnnianhimoisia työn ja opiskelun suhteen, kilttejä, eivät (yleensä) ryyppää ja rällää... jne. Tämä tietysti oli hyvin stereotyyppisesti kuvattu. Mutta minusta intialainen mieheni on ihana. Mutta kyllä hänellä on tempperamenttia ja hän uskaltaa ainakin minulle sanoa ei, kun liikaa rupean komentelemaan tai muuten innostun jostain järjettömästä jutusta.

    Äänestä

intialaisilla miehillä on varsinkin ulkomailla oma roolinsa mitä he noudattavat mutta kun menette heidän maahansa niin voitte havaita että asenne naisia kohtaan heittää lehmänpyllyä ja totuus tulee ilmi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


,,, kirjoitti:

Kokemuksia intialaisesta kulttuurista ja asumisesta intialaisen kanssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu