Heräsin janoon

salakaataja

kello neljän aikaan, nousin istumaan ja join termarista kaakaota. Kellahdin takaisin makuupussini uumeniin ja tajusin, että kaipasin päätä, jota silittää. Pian olisi noustava ja lähdettävä polkemaan pimeään. - Työt kutsuivat. Velvollisuudentuntoisena nousin ja lähdin, jätin äiti maan lämpöisen sylin.

13

1378

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • salakaataja

      Ihmeesti tuo uusi lumi valkaisee maisemaa. Valoja ei tarvinnut käyttää juuri lainkaan, ainoastaan tiheimmissä kuusikoissa annoin ledien palaa. Aukealla näki uudet jäljet aivan hyvin. Kyllä on pötypuhetta se, etteivät jänikset juokse uuden lumen päälle ensimmäisinä öinä, jälkiä oli aivan joka paikassa.
      Keijokin näkyi vielä nukkuvan, oli taas illalla tullut juopottelemaan mökilleen. Pyöränsä oli keittiön ikkunan alla lumisena.
      Niin oli telttakin kun viiden aikaan nousin ylös. Yö meni kertamakuulla, - sinänsä poikkeuksellista, taisi olla väsy edellispäivän rehkimisistä. Sekin auttoi kun en iltapäivän aikaan juonut lainkaan kahvia.
      Keli oli aika hyvä, postiauto oli jo kulkenut ja sen uraa pitkin oli kevyempi polkea. Tosin Navetanmäen jouduin työntämään ylös, löi sutia siinä. - Kesärenkaat ja likaa voimaa…
      Venevalkamassa kyläläisillä näkyi olevan vielä muutama vene oikein päin, siian pyyntiä vielä sulista vesistä. Takavuosina meikäkin tuosta vielä joulukuun alussa sai veneestä verkot kokea, joskus 90-luvun puolivälissä.
      Hieno näkymä: luminen maisema ja musta tyyni järvi. KLiks!

      • berry

        oli kiva lukea näin unettoman yön ratoksi...Kuvasit luonnon rauhan niin ihanasti :)!


      • salakaataja

        Oli tässä aika hässäkkään. Tiistaiaamuna putosi linssi silmälaseista, löytyi se, muttei sitä kiinnitysruuvia. En olisi kyllä sitä nähnytkään, ilman laseja. Seikkailin päivän ilman laseja, hyvin meni kun ei mitään tarkemmin yrittänyt katsella, mutta edes kellonaikaa en nähnyt ranteesta. Niin oli illalla käytävä asunnolla ja haettava vanhat varalasit. Sitten huomenissa maalikyliin optikolle korjauttamaan ne nykyisen näkökyvyn mukaiset lasit, ei niillä varalaseillakaan näköjään nykyään mitään näe.
        Siellä sitä sitten laseja odotellessa mielen täytti vanhat muistot. On se kumma paikka kun samaan liikkeeseen on sattunut kaksi entistä tyttöystävää hommiin aikoinaan. Virve oli ja meni. Meni työttömyysrahoillaan elämään Viroon ja siellä tapasi sen liettualaismiehen. No, onhan se varmaan onnellinen sen kanssa. On se. Ja sitten se toinen virvatuli, se Kirre. Perkules, sekin otti ja lähti etelään, siellä muka leveämpi leipä. Oli kai, mutta oliko leveämpi lempi? Tiiä häntä, sinkkuna tuntuu elelevän.
        No, eipä tuo nykyinenkään liikeapulainen hullummalta näyttänyt, vuosikerta vaan meikäläiselle jo liian tuore. Heh.
        Joo, aamulla oli -4.6 c, eli pakkasen puolella. Hyvin nukutti, näin ovelan unenkin, jossa muka nukuin ja heräsin siihen, että teltta oli hajonnut lumen painosta ja meikä vaan kelli siellä hangessa. Sitten muka nousin ylös ja huomasin, että shortsit jalassa! Silloin ravistelin itseni hereille, eihän tämä ole totta! Heräsin ja pimeys ylläni huokasin helpotuksesta, teltta oli yhä ehjänä päälläni. Lunta oli tullut kyllä noin 10 senttiä lisää, piti tehdä vähän lumitöitä, ettei se majapaikka tosiaan hajoa ennen aikojaan.


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Oli tässä aika hässäkkään. Tiistaiaamuna putosi linssi silmälaseista, löytyi se, muttei sitä kiinnitysruuvia. En olisi kyllä sitä nähnytkään, ilman laseja. Seikkailin päivän ilman laseja, hyvin meni kun ei mitään tarkemmin yrittänyt katsella, mutta edes kellonaikaa en nähnyt ranteesta. Niin oli illalla käytävä asunnolla ja haettava vanhat varalasit. Sitten huomenissa maalikyliin optikolle korjauttamaan ne nykyisen näkökyvyn mukaiset lasit, ei niillä varalaseillakaan näköjään nykyään mitään näe.
        Siellä sitä sitten laseja odotellessa mielen täytti vanhat muistot. On se kumma paikka kun samaan liikkeeseen on sattunut kaksi entistä tyttöystävää hommiin aikoinaan. Virve oli ja meni. Meni työttömyysrahoillaan elämään Viroon ja siellä tapasi sen liettualaismiehen. No, onhan se varmaan onnellinen sen kanssa. On se. Ja sitten se toinen virvatuli, se Kirre. Perkules, sekin otti ja lähti etelään, siellä muka leveämpi leipä. Oli kai, mutta oliko leveämpi lempi? Tiiä häntä, sinkkuna tuntuu elelevän.
        No, eipä tuo nykyinenkään liikeapulainen hullummalta näyttänyt, vuosikerta vaan meikäläiselle jo liian tuore. Heh.
        Joo, aamulla oli -4.6 c, eli pakkasen puolella. Hyvin nukutti, näin ovelan unenkin, jossa muka nukuin ja heräsin siihen, että teltta oli hajonnut lumen painosta ja meikä vaan kelli siellä hangessa. Sitten muka nousin ylös ja huomasin, että shortsit jalassa! Silloin ravistelin itseni hereille, eihän tämä ole totta! Heräsin ja pimeys ylläni huokasin helpotuksesta, teltta oli yhä ehjänä päälläni. Lunta oli tullut kyllä noin 10 senttiä lisää, piti tehdä vähän lumitöitä, ettei se majapaikka tosiaan hajoa ennen aikojaan.

        Heräsin kiepissäni karmeaan suonenvetoon. Taitaa olla taas magnesiumit hikoiltu paitaan hangessa kahlatessa. Pohje on nyt iltasellakin vielä kipeä. Pitää hommata tabletteja, siitä se sitten taas helpottaa.
        Kuuden aikoihin havahduin uudelleen tällä kertaa koiran haukuntaan. Jollakulla oli varmana beagle erehtynyt ketun jäljille. Ääni oli sen verran kimeä, ettei se suomenajokoira ollut. Onneton oli ajanut varmaan jo koko yön, jaksaahan se kettu jolkuttaa. Odotin, josko se tulisi teltalle, mutta ohi meni. Olisin ottanut ja vienyt sen tarhaan Koira-Ollille. Hankettahan siitä olisi tullut se 40 eukkoo.
        Käväsin siellä kaupalla, samalla huvikseni punnitsin itseni, neljä kiloa on lähtenyt kesäpainosta. Eikä sitä liikaa ollut silloinkaan. Nyt siis 76 kiloo ja 186 senttiä. Painoindeksiksi tulee 22. - Ei paha. Keskiarvomieshän on näköjään 27, energy-netin mukaan. Eli läskiä samanpituisista suomipojista löytyy 20 kiloa enemmän kuin meikäläisestä. ( sorii…)


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Heräsin kiepissäni karmeaan suonenvetoon. Taitaa olla taas magnesiumit hikoiltu paitaan hangessa kahlatessa. Pohje on nyt iltasellakin vielä kipeä. Pitää hommata tabletteja, siitä se sitten taas helpottaa.
        Kuuden aikoihin havahduin uudelleen tällä kertaa koiran haukuntaan. Jollakulla oli varmana beagle erehtynyt ketun jäljille. Ääni oli sen verran kimeä, ettei se suomenajokoira ollut. Onneton oli ajanut varmaan jo koko yön, jaksaahan se kettu jolkuttaa. Odotin, josko se tulisi teltalle, mutta ohi meni. Olisin ottanut ja vienyt sen tarhaan Koira-Ollille. Hankettahan siitä olisi tullut se 40 eukkoo.
        Käväsin siellä kaupalla, samalla huvikseni punnitsin itseni, neljä kiloa on lähtenyt kesäpainosta. Eikä sitä liikaa ollut silloinkaan. Nyt siis 76 kiloo ja 186 senttiä. Painoindeksiksi tulee 22. - Ei paha. Keskiarvomieshän on näköjään 27, energy-netin mukaan. Eli läskiä samanpituisista suomipojista löytyy 20 kiloa enemmän kuin meikäläisestä. ( sorii…)

        runosuoni sykki,

        1868 / 1983 / 2005


        Näillä samoilla rannoilla
        leivottiin pettu veteen

        Näillä samoilla rannoilla
        savupirtin loukossa odotettiin
        kumpi tulisi ensin ?

        Kevät vai kuolema.

        Näillä samoilla rannoilla
        leijuu usva edelleen

        Näillä samoilla rannoilla
        huuhtelin esikoiseni vaippaa
        keväisen jäiseen veteen.

        Näillä samoilla rannoilla
        jatkui elämä edelleen

        Näillä samoilla rannoilla
        voi usvan seassa samoilla edelleen

        Näillä samoilla rannoilla
        voi uumoilla edelleen
        kumpi tulee ensin?

        Kevät vai kuolema.


        Wilhelm Kakkinen ja Wilhelmiina Kolehmainen kuolivat nälkään 8 ja 25 huhtikuuta 1868.
        Heidän lapsensa Wilhelmiina , Erkki ja Maria Loviisa selvisivät hengissä tuosta kuolon keväästä.

        Näillä samoilla rannoilla aloitti esikoiseni äiti elämänsä ensimmäisen keväänsä vesijohdottomassa , sähköttömässä mökissä 17.4.1952.

        Näillä samoilla rannoilla aloitti esikoiseni elämänsä ensimmäisen keväänsä vesijohdottomassa, sähköttömässä mökissä 12.4.1983.

        Näillä samoilla rannoilla vietän alkutalven öitä lämmittämättömässä teltassa 2005.

        ( en tosin kuolemaa tässä odota, turha pelko...sehän odottaa minua ja teitäkin...)


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Heräsin kiepissäni karmeaan suonenvetoon. Taitaa olla taas magnesiumit hikoiltu paitaan hangessa kahlatessa. Pohje on nyt iltasellakin vielä kipeä. Pitää hommata tabletteja, siitä se sitten taas helpottaa.
        Kuuden aikoihin havahduin uudelleen tällä kertaa koiran haukuntaan. Jollakulla oli varmana beagle erehtynyt ketun jäljille. Ääni oli sen verran kimeä, ettei se suomenajokoira ollut. Onneton oli ajanut varmaan jo koko yön, jaksaahan se kettu jolkuttaa. Odotin, josko se tulisi teltalle, mutta ohi meni. Olisin ottanut ja vienyt sen tarhaan Koira-Ollille. Hankettahan siitä olisi tullut se 40 eukkoo.
        Käväsin siellä kaupalla, samalla huvikseni punnitsin itseni, neljä kiloa on lähtenyt kesäpainosta. Eikä sitä liikaa ollut silloinkaan. Nyt siis 76 kiloo ja 186 senttiä. Painoindeksiksi tulee 22. - Ei paha. Keskiarvomieshän on näköjään 27, energy-netin mukaan. Eli läskiä samanpituisista suomipojista löytyy 20 kiloa enemmän kuin meikäläisestä. ( sorii…)

        Alkaa pakastaa. Yöllä oli jo kymmenisen astetta miinuksella. Aamulla oli lauhtunut ja mittari näytti -6c. Huomasin, että teltta oli sisältäkin jäässä, enää ei märkkiä seiniä, jotka kastelevat makuupussin jalkapään. Näyttäis siinä -5 asteen tienoilla olevan tuo raja, jossa teltassa on vielä kuitenkin plussan puolella lämpötila. Pitänee ensi yöksi pukea varalle paksumpi paita tuon colitsin tilalle. Aurinko nimittäin paistaa ja sehän tietää sitä, että lämpö karkaa avaruuteen suomineidon povelta.
        Telttahan on maailmaa nähnyt vanha 2-kerros harjateltta. Ikää yli kymmenen vuotta. Nyt taitaa olla sen viimeinen cliimaksi tämä talvi. Muutama repeämä jo syksyn myrskyissä tuli alahelmoihin.
        Pussi on Everest Polar, ( Hollofill ontelokuitua) syksyisille ratsastusvaelluksille ostettu muutaman vuosi sitten. Kaupassa luki muistaakseni, että -20c, olisko se sitten se maksimilämpötila vai - mukavuus, tiedä en. Mutta sitähän tässä testataan...


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Alkaa pakastaa. Yöllä oli jo kymmenisen astetta miinuksella. Aamulla oli lauhtunut ja mittari näytti -6c. Huomasin, että teltta oli sisältäkin jäässä, enää ei märkkiä seiniä, jotka kastelevat makuupussin jalkapään. Näyttäis siinä -5 asteen tienoilla olevan tuo raja, jossa teltassa on vielä kuitenkin plussan puolella lämpötila. Pitänee ensi yöksi pukea varalle paksumpi paita tuon colitsin tilalle. Aurinko nimittäin paistaa ja sehän tietää sitä, että lämpö karkaa avaruuteen suomineidon povelta.
        Telttahan on maailmaa nähnyt vanha 2-kerros harjateltta. Ikää yli kymmenen vuotta. Nyt taitaa olla sen viimeinen cliimaksi tämä talvi. Muutama repeämä jo syksyn myrskyissä tuli alahelmoihin.
        Pussi on Everest Polar, ( Hollofill ontelokuitua) syksyisille ratsastusvaelluksille ostettu muutaman vuosi sitten. Kaupassa luki muistaakseni, että -20c, olisko se sitten se maksimilämpötila vai - mukavuus, tiedä en. Mutta sitähän tässä testataan...

        Illalla älysin, että olin nukkunut koko kesän ja syksyn makuupussi väärässä asennossa, vetoketju ylöspäin, se kuuluu olla vasemmalla kyljellä!
        Aamulla teltta taas sisältä märkä. Pakkasta siis alle 5 astetta. ( - 3,8c )
        Tarkeni aivan hyvin, ehkä liikaakin vaatetusta. Milloinkahan pääsen testaamaan tuota Emmauksen kirppikseltä 3.50 € ostamaani untuvatoppista? Kiinalaista tekoa, eikös siellä Kiinassa ( Tiibetissä )se Himalajakin ole, joten laatutakki varmaan? Heh.
        Joo, posti oli taas sen linnankutsujen kirjeen jonnekin hukannut, joten taas jäi ne pippalot väliin. - No, eipä sitten muuta kuin omaan "linnaan" illalla ja kuokkavieraat on tervetulleita. ( Ne Kettutytöt varsinkin )no, jos joku keiju edes poikkeaisi...


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Illalla älysin, että olin nukkunut koko kesän ja syksyn makuupussi väärässä asennossa, vetoketju ylöspäin, se kuuluu olla vasemmalla kyljellä!
        Aamulla teltta taas sisältä märkä. Pakkasta siis alle 5 astetta. ( - 3,8c )
        Tarkeni aivan hyvin, ehkä liikaakin vaatetusta. Milloinkahan pääsen testaamaan tuota Emmauksen kirppikseltä 3.50 € ostamaani untuvatoppista? Kiinalaista tekoa, eikös siellä Kiinassa ( Tiibetissä )se Himalajakin ole, joten laatutakki varmaan? Heh.
        Joo, posti oli taas sen linnankutsujen kirjeen jonnekin hukannut, joten taas jäi ne pippalot väliin. - No, eipä sitten muuta kuin omaan "linnaan" illalla ja kuokkavieraat on tervetulleita. ( Ne Kettutytöt varsinkin )no, jos joku keiju edes poikkeaisi...

        Yöllä koillistuulta, joka sai teltan jäiset kankaat rutisemaan. Aamulla pakkasta noin 8 astetta. Teltta sisältä kuiva, eli kuurassa. Vetoketjut hieman takertelivat aamulla.

        Nyt illalla alkaa pakastaa, hieman yli 10 astetta, puolikuu taivaalla. Vielä pari tuntia koneella ja sitten pussi kainaloon, eväät reppuun ja köllimään. Aamulla viideltä pitäisi olla taas tien päällä. Pitänee alkaa käyttää sitä kirppiksen untuvatakkia, ettei pääse hypotermia iskemään.


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Yöllä koillistuulta, joka sai teltan jäiset kankaat rutisemaan. Aamulla pakkasta noin 8 astetta. Teltta sisältä kuiva, eli kuurassa. Vetoketjut hieman takertelivat aamulla.

        Nyt illalla alkaa pakastaa, hieman yli 10 astetta, puolikuu taivaalla. Vielä pari tuntia koneella ja sitten pussi kainaloon, eväät reppuun ja köllimään. Aamulla viideltä pitäisi olla taas tien päällä. Pitänee alkaa käyttää sitä kirppiksen untuvatakkia, ettei pääse hypotermia iskemään.

        Oli ongelmia vetoketjun kanssa eilis-aamuna. Lukko oli väljentynyt eikä se sulkenut ulommaista vetoketjua kunnolla. Sain korjattua sen pihdeillä hieman kokoon puristaen. Hieroin suksien luistovoidetta siihen muoviseen ketjuun. Olipa illalla liukas vetää kiinni. Pitänee samalla voiteella hoitaa myös teltan vetoketjut.
        Illalla oli pakkasta -13 kun menin teltalle. Aamuun oli jo lauhtunut -8 asteeseen. Ei ongelmia tarkenemisen kanssa. Teltta on tosin aivan jäässä sisäpuolelta.
        - Ensikontakti uros fasaaniin aivan teltan vieressä. Komia oli lintu ja kesy.


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Oli ongelmia vetoketjun kanssa eilis-aamuna. Lukko oli väljentynyt eikä se sulkenut ulommaista vetoketjua kunnolla. Sain korjattua sen pihdeillä hieman kokoon puristaen. Hieroin suksien luistovoidetta siihen muoviseen ketjuun. Olipa illalla liukas vetää kiinni. Pitänee samalla voiteella hoitaa myös teltan vetoketjut.
        Illalla oli pakkasta -13 kun menin teltalle. Aamuun oli jo lauhtunut -8 asteeseen. Ei ongelmia tarkenemisen kanssa. Teltta on tosin aivan jäässä sisäpuolelta.
        - Ensikontakti uros fasaaniin aivan teltan vieressä. Komia oli lintu ja kesy.

        Muutaman päivän jälkeen kiersin taas rantapolun lenkin. Eilen sataneella lumella oli mielenkiintoisia jälkiä. Koira-Tyttö oli Sharppinsa kanssa näköjään eilen kulkenut saman lenkin, mutta vastasuuntaan kuten aina.
        Oli pieniä metsä-jäniksen jälkiä ja sitten isompiakin rusakon töppösen painumia. Hirvikin oli kulkenut kohti itää. Mutta sitten sydän sykähti: Ilves, perkele! Oli vesseli kierrellyt pitkin rantaa edes takaisin joskus yöllä. Mittailin käpälän kokoa, pienempiä kuin viimetalvisen emo-ilveksen, jolla oli ne kaksoispennut mukanaan. Olisiko toisen niistä pennuista?
        Loppumatkalla oli piisami käpästellyt polkua monta kymmentä metriä. Rantaan kuitenkin yli sata metriä, mitähän oli etsinyt? - Samaa varmaan oli tuumaillut meikäläisen vanhoista jäljistä…
        Hauska se on kun meikäläisen kahdessa vuodessa aikaansaama oikopolku kelpaa muillekin kulkijoille. Eipä ole tämäkään kulkijan elämä hukkaan mennyt.
        Illallinen -12 asteen pakkanen oli taas mennyt persiilleen, vain kuusi astetta. -Tuisku tulossa, lupasi Mette illalla.


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Muutaman päivän jälkeen kiersin taas rantapolun lenkin. Eilen sataneella lumella oli mielenkiintoisia jälkiä. Koira-Tyttö oli Sharppinsa kanssa näköjään eilen kulkenut saman lenkin, mutta vastasuuntaan kuten aina.
        Oli pieniä metsä-jäniksen jälkiä ja sitten isompiakin rusakon töppösen painumia. Hirvikin oli kulkenut kohti itää. Mutta sitten sydän sykähti: Ilves, perkele! Oli vesseli kierrellyt pitkin rantaa edes takaisin joskus yöllä. Mittailin käpälän kokoa, pienempiä kuin viimetalvisen emo-ilveksen, jolla oli ne kaksoispennut mukanaan. Olisiko toisen niistä pennuista?
        Loppumatkalla oli piisami käpästellyt polkua monta kymmentä metriä. Rantaan kuitenkin yli sata metriä, mitähän oli etsinyt? - Samaa varmaan oli tuumaillut meikäläisen vanhoista jäljistä…
        Hauska se on kun meikäläisen kahdessa vuodessa aikaansaama oikopolku kelpaa muillekin kulkijoille. Eipä ole tämäkään kulkijan elämä hukkaan mennyt.
        Illallinen -12 asteen pakkanen oli taas mennyt persiilleen, vain kuusi astetta. -Tuisku tulossa, lupasi Mette illalla.

        Yöllä lauhtui lumisateen myötä. Aamulla lunta teltan päältä poistaessani huomasin pari repeämää alahelmoissa. Yritin korjata niitä hieman ompelemalla langalla. Kangas repeili lisää. Se on jo niin UV-säteilyn haurastuttamaa, ettei enää koossa pysy. Eli, odotettavissa on kunnon myräkän aikainen teltan hajoaminen lopullisesti. Kliimaksi siis…
        Eilen kulkiessani uudelleen rantapolkua, siellä olikin jo Unto selvittelemässä sen ilveksen jälkiä. Sanoi, että on muutkin kylän miehet sitä etsineet, mutta kun se kulkee niin paljon, ei sitä kiinni saa.. Niillä on kuulemma yksi kaatolupa ilvekselle. - Perkele, onko se nyt ihan pakko käyttää?

        Tänään kuljin taas sen polun läpi, ei uusia jälkiä… Mutta oli kuitenkin, aivan tuoreet aamulliset ilveksen jäljet! Onneksi ne oli niin ovelassa paikassa ja meni "metsästys kielletty- alueelle" päin, ei ne sitä ainakaan muutamaan päivään kiinni saa. Onneksi on noita jääräpää maanomistajia, jotka ei anna maitaan kaikille metsästys käyttöön.
        Ei passaa minunkaan sitä jäljittää kuvatakseni, etten aja sitä vahingossa haulikon piipun eteen, ollaan siis hissun kissun..


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Yöllä lauhtui lumisateen myötä. Aamulla lunta teltan päältä poistaessani huomasin pari repeämää alahelmoissa. Yritin korjata niitä hieman ompelemalla langalla. Kangas repeili lisää. Se on jo niin UV-säteilyn haurastuttamaa, ettei enää koossa pysy. Eli, odotettavissa on kunnon myräkän aikainen teltan hajoaminen lopullisesti. Kliimaksi siis…
        Eilen kulkiessani uudelleen rantapolkua, siellä olikin jo Unto selvittelemässä sen ilveksen jälkiä. Sanoi, että on muutkin kylän miehet sitä etsineet, mutta kun se kulkee niin paljon, ei sitä kiinni saa.. Niillä on kuulemma yksi kaatolupa ilvekselle. - Perkele, onko se nyt ihan pakko käyttää?

        Tänään kuljin taas sen polun läpi, ei uusia jälkiä… Mutta oli kuitenkin, aivan tuoreet aamulliset ilveksen jäljet! Onneksi ne oli niin ovelassa paikassa ja meni "metsästys kielletty- alueelle" päin, ei ne sitä ainakaan muutamaan päivään kiinni saa. Onneksi on noita jääräpää maanomistajia, jotka ei anna maitaan kaikille metsästys käyttöön.
        Ei passaa minunkaan sitä jäljittää kuvatakseni, etten aja sitä vahingossa haulikon piipun eteen, ollaan siis hissun kissun..

        Pieni tauko naputtelussa. Nyt kuitenkin päivitystä.
        Pakkasta on pidellyt muutaman päivän siinä kymmenen ja 12 asteen välillä. Teltta meinaa ruveta hajoamaan, ei kestänyt kunnialla sitä viimeviikon myräkkää. Vielä siinä pystyy uinumaan, vaikka päällysteltta onkin toiselta sivultaan kokonaan halki!
        Eilen löysin taas ne ilveksen jäljet, ehkä se pysyy vielä hengissä jonkun päivän. Tai sitten niitä on liikkeellä useampia, - jota tietysti toivon. Vielä 3. yötä talvipäivän seisauksen ja sitten olis tämä oma henk.koht. ennätys tehty. - - Ulkona nukkumista kesäpäivän seisauksesta talvipäivän seisaukseen.--


      • salakaataja
        salakaataja kirjoitti:

        Pieni tauko naputtelussa. Nyt kuitenkin päivitystä.
        Pakkasta on pidellyt muutaman päivän siinä kymmenen ja 12 asteen välillä. Teltta meinaa ruveta hajoamaan, ei kestänyt kunnialla sitä viimeviikon myräkkää. Vielä siinä pystyy uinumaan, vaikka päällysteltta onkin toiselta sivultaan kokonaan halki!
        Eilen löysin taas ne ilveksen jäljet, ehkä se pysyy vielä hengissä jonkun päivän. Tai sitten niitä on liikkeellä useampia, - jota tietysti toivon. Vielä 3. yötä talvipäivän seisauksen ja sitten olis tämä oma henk.koht. ennätys tehty. - - Ulkona nukkumista kesäpäivän seisauksesta talvipäivän seisaukseen.--

        Vielä yksi yö ja sitten sisälle. Olo on aika haikea. Tekisi mieli perua päätöksensä ja lupauksensa, mutta eihän sitä näin Jouluaikaan lupauksia petetä…
        Viime yönä olo tuntui hirmu lämpöiseltä, hämmästyin aamulla kun mittarissa oli -13. Edellisyönä tuntui viileämmältä, vaikka aamulämpö oli vain -9c. Mutta kun se olikin tuulinen yö. Telttakangas kuitenkin ilmaa läpäisee, joten lämpö haihtuu. - Loogista.
        Mielenkiintoista tässä ulkona nukkumisessa on ollut mm. se, että kun meikäläisellä on lääkärin toteama krooninen poskiontelon tulehdus ollut vaivana liki 30 vuotta, niin nyt öisin ei nenä vuoda lainkaan. Ylös noustua ja liikkeelle lähdettyä saa niistää sitä vähän väliä. Yöllä henki kulkee aivan kuivassa nenässä hyvin.
        Saas nähdä miten on kuorsauksen kanssa, kukaan ei ole puoleen vuoteen kylkeen töninyt: älä KUORSAA!
        En siis päässyt kuin -13 asteeseen tässä alkutalven aikana, ellei ensi yönä ole kylmempää. - Saas nähdä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1827
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1699
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1524
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1213
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1192
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1146
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      8
      1129
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1124
    Aihe