Yli puoli vuotta taas... Hieno etelänmatka ja hieno kesä, taas mun sydän särjettiin ja pahalta tuntuu. Ensimmäinen kihlaukseni päättyi, kun paras kaverini otti naiseni, pettivät pitkän aikaa mun tietämättäni, minä uskoin kaikki valheet.. Eli menetin parhaan kaverin, tyttöni ja samassa monia muita kaverita... En tapaillut ketään vuosiin, kunnes tapasin hienon naisen, kaikki oli liiankin hienoa ollakseen totta... Se päättyi yhtäkkiä tekstiviestillä, sen jälkeen en enään hänestä ole kuullut... Sairastuin vakavasti, toivuin vuoden... Tänä keväänä, vuosi edellisen jälkeen tapasin ihanan naisen, kävimme etelässä, kaikki ajatukset toimivat.. Mutta nyt se on ohi, taas, miksi? En tiedä...
Sen tiedän, että rakkaus satuttaa, sen päättyminen masentaa ja tuntuu, että kaikki kaatuu päälle, en usko, että minussa on enään uskallusta aloittaa suhdetta, pelottaa...
Olen ehkä yksi maailman huomaavimmista ihmisistä, en petä tai valehtele, olen hoitanut asiani hyvin...
No joka tapauksessa nyt olen sairaslomalla, enkä tiedä, mitä tulevan pitää, sen näkee... Olen henkisesti sen verran heikko, että sattuu ja pahasti...
Kiitos kun jaksoit lukea, kaikille erosta toipuville jaksamisia ja voisin ottaa pari YSTÄVÄLLISTÄ vinkkiä toipumiseen...
Sen tiedän, että rakkaus satuttaa, sen päättyminen masentaa ja tuntuu, että kaikki kaatuu päälle, en usko, että minussa on enään uskallusta aloittaa suhdetta, pelottaa...
Olen ehkä yksi maailman huomaavimmista ihmisistä, en petä tai valehtele, olen hoitanut asiani hyvin...
No joka tapauksessa nyt olen sairaslomalla, enkä tiedä, mitä tulevan pitää, sen näkee... Olen henkisesti sen verran heikko, että sattuu ja pahasti...
Kiitos kun jaksoit lukea, kaikille erosta toipuville jaksamisia ja voisin ottaa pari YSTÄVÄLLISTÄ vinkkiä toipumiseen...
Vastaukset 6
Vanhimmat
silloin, kun on henkisesti rikki, sanat ei välttämättä auta saamaan oloa paremmaksi. Olen huomannut, että pohjalla ollessaan elämä, ajatukset ja tulevaisuuden suunnitelmat pysähtyy. On henkisesti niin raskasta, ettei vaan yksinkertaisesti voimat eikä halu riitä siihen. Ajatukset pyörii vain menetetyissä asioissa. Toisaalta surutyö on tehtävä. Anna itsellesi aikaa.. olla vaan. Sinun ei tarvitsekaan jaksaa, nyt. Rakkaus satuttaa, yhtä palavasti kun kaikki voi alkaa, se voidaan ottaa pois vielä raaemmin.
Sinun ei kannata katua, että olet rakastanut ja olet ollut rakastunut. Muista kuitenkin, että sinussa ei ole vika. Kun on henkisesti heikko, hyvä kun jaksaa herätä ja sinnitellä päivän yli. Mutta anna itselle toipumisaikaa! Ja olen sata varma, että jonain päivänä uskallat rakastua ja olla taas haavoittuvainen!! Ja löydät sellaisen kultakimpaleen, joka pysyy sinun vierellä. Parempi rakastua ja menettää, kuin olla koskaan rakastamatta! Voimia sinulle paljon, paljon, paljon. Mutta älä jää yksin, toivottavasti sinulla on joku jolle kertoa ajatuksia!
Voi, että joku osaa laittaa kaiken niin sanoiksi! Tää antaa luvan olla niin surkeana kuin mäkin nyt oon, ja silti luo uskoa tulevaan... Kiitos.
Mä tulostan tän ja laitan mun jääkaapin oveen:)
musta oli jotain apua! Ja muista oikeesti, sä saat olla heikko nyt. Tulee päivä, jota kannattaa odottaa, vaikka siihen menisi vuosia. Silloin tunnet , että nämä kokemukset ovat vain kasvattaneet sua. Välillä ihmisen on hyvä olla yksin, vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä voikaan ymmärtää. Meillä kaikilla on lupa olla surullinen. Surutyötä ei kannata siirtää syrjään, koska se on väistämättä edessä menetyksen jälkeen!
Saattaa tuntua, että arkipäivän rutiinitkin tuntuvat vaikeilta. Joskus voi tuntua, että kävely päivän valossakin on vaikeaa, silloin kannattaa alottaa pimeän aikaan. Pikku hiljaa voit taas koota särkyneet palaset!
tuntemuksistasi...itse olen "liian kiltti",välillä on vaaleanpunaiset lasit silmillä...jotka olisi silloin tällöin myös otettava pois.
Kyllä sinä vielä löydät elämäsi naisen ja olet onnellinen!:)
Pysy vahvana ja osaa olla vahva tietyissä asioissa!voimia.
että tämä ei ehkä auta, mutta itellä toimi ainakin se, että selailin netin deittipalstoja yms. ja tsekkailin tyttöjä joita voisin tavata. Vaikka en halunnutkaan ketään toista, helpotti silti jotenkin tietää, että maailma on pullollaan nättejä tyttöjä jotka vain odottavat yhteydenottoasi. Säälittävää tai ei mutta ainakin mulla toimi aikoinaan.
Pakko se vaan on nousta ylös jossain vaiheessa, pyyhkiä kurat naamasta ja jatkaa taistelua tässä sairaassa maailmassa. Älä missään tapauksessa jää tuleen makaamaan pitkäksi aikaa ja passivoidu. Varmaan olet sinäkin sitä mieltä, että parempi rakastaa ja menettää kuin olla koskaan rakastamatta?
Ja muista, että kun kaikista pahimmalta tuntuu ja haluat purkaa sydäntäsi, sinulla on aina meidät.