Mikä ihme siinä on, että mies sallii itselleen vaikka mitä kalliita "isojen poikien leikkikaluja", mutta toisinpäin esim. 50€:n kengät on HIRVEÄN KALLIIT. Tällä hetkellä olen niin kyllästynyt, että en tiedä lyödäkö omaa päätä seinään vai vain hyväksyä asia jatkuvasti ja niellä harminsa ja pahamielensä. Tähän asti olen antanut asian olla ja olen yrittänyt ymmärtää toisen harrastuksen, mutta nyt alkaa päreet palaa. Kyse ei ole muutaman vuoden avioliitosta, vaan yli 20 vuotta ollaan oltu naimisissa.
En minä sitä sano, etteikö miehessäni ole vaikka kuinka paljon hyviä puolia, mutta nämä raha-asiat on alkaneet rassata vuosi vuodelta enemmän. Onko kellään mitään hyviä neuvoja em. asian suhteen tai omia kokemuksia. Olisin kiinnostunut kuulemaan kuinka teillä muilla raha-asiat hoidetaan. Vielä lopuksi haluan sanoa, että minun tuloni saa kertoa kahdella, että pääsee mieheni tuloihin, joten siltäkin kannalta minusta asia on väärin, että kaikki pitäisi panna "puoliksi". Se tarkoittaa sitä, että mulla ei ole koskaan rahaa, mutta miehen pankkitili vain kasvaa! Silloin alussa, kun rahaa oli vähän, rahat oli yhteisiä eli sen tiliä käytettiin, mutta vuosien varrella, kun rahatilanne on "parantunut", ollaan ajauduttu ns. omiin rahoihin. Eli minä olen aina suoraan sanottuna PERSE AUKI.
Kyllä nyt hatuttaa! Kertokaa omista kokemuksistanne ja vaikka antakaa neuvoja, jos jollakin sattuisi olemaan. Kiitos jo etukäteen.
En minä sitä sano, etteikö miehessäni ole vaikka kuinka paljon hyviä puolia, mutta nämä raha-asiat on alkaneet rassata vuosi vuodelta enemmän. Onko kellään mitään hyviä neuvoja em. asian suhteen tai omia kokemuksia. Olisin kiinnostunut kuulemaan kuinka teillä muilla raha-asiat hoidetaan. Vielä lopuksi haluan sanoa, että minun tuloni saa kertoa kahdella, että pääsee mieheni tuloihin, joten siltäkin kannalta minusta asia on väärin, että kaikki pitäisi panna "puoliksi". Se tarkoittaa sitä, että mulla ei ole koskaan rahaa, mutta miehen pankkitili vain kasvaa! Silloin alussa, kun rahaa oli vähän, rahat oli yhteisiä eli sen tiliä käytettiin, mutta vuosien varrella, kun rahatilanne on "parantunut", ollaan ajauduttu ns. omiin rahoihin. Eli minä olen aina suoraan sanottuna PERSE AUKI.
Kyllä nyt hatuttaa! Kertokaa omista kokemuksistanne ja vaikka antakaa neuvoja, jos jollakin sattuisi olemaan. Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pieni korjaus alkuperäiseen kirjoitukseeni: siis tarkoitin, että silloin alussa, kun rahaa oli vähemmän käytettävissä rahat olivat yhteisiä ja sen tililtä otettiin kummalla sattui olemaan.
Teidän omaisuus on yhteistä, vaikka olisikin eri tilit. Eli tuossa kertomassasi tilanteessa ei ole järkeä. Ei erossakaan katsota kumman nimissä tili on, vaan kaikki rahat ja muu omaisuus jaetaan puoliksi.
...siltä että miehesi itsekkyys nimenomaan materiaalisia arvoja ajatellen nostaa päätään ja ehkä vähän sokeuttaa häntä. Kerrot että miehessäsi on paljon hyviä puolia. Se on tietenkin hienoa ja tärkeää. Tulee mieleeni että onnistuisiko asiaa purkamalla, keskustelemalla kuinka pahalta tämä suuntaus raha-asioissa sinusta tuntuu ja kuinka se rassaa. Nyt olisi ehkä tärkeää saada miehesi ymmärtämään, että materiaali ja raha ei voi mennä muuten kunnossa olevan parisuhteen koetinkiveksi. Sinun velvollisuus ei missään nimessä ole niellä ja lyödä tämän takia päätä seinään. Meillä miehillä on valitettavasti joskus sellainen tarve materiaaliin, että saatamme sokeutua sen kaikkein tärkeimmän suhteen. Jos et saa miestäsi tajuamaan että tässä on nyt isosta asiasta kyse, käänny ihmeessä ulkopuolisen avun puoleen. Perheissä on erilaisia kriisejä, ja tämä kertomasi on alku yhdenlaiselle mahdolliselle umpikujalle. Jos suhde on muuten ok. itse en ainakaan krääsän ja rahan antaisi sitä sotkea. Ehkä osaan ajatella näin, kun on kasvanut märät lapaset käsissä ja hankkinut ammatin matalapalkka- alalta. Alalta jossa tehdään työtä ihmisen ja inhimillisyyden puolesta. Meillä on sikäli onnellinen tilanne, että raha riittää ruokaan ja asumiseen sekä pieneen "pahan päivän" varaan, eikä suuriin ylimääräsiin hankintoihin. Elämän sisältö tulee aivan muista asioista kuin materiaalista. Voimia sinulle!
Kiitos vastauksistanne! Erityisesti nimim. "pipo ja lapaset" kirjoitit todella kauniisti ja lohduttavasti. Se tuntui todella hyvältä! Toivon, että vaimosi osaa antaa arvoa sinulle, sillä sitä sinä totisesti ansaitset! Erityisesti se, että olet mies, vaikutti minuun suuresti. Kiitos neuvoista, aion niitä kokeilla. Ja toivottavasti en hiilly, vaan pysyn rauhallisena ja asiallisena enkä ala syyttelemään, sillä silloin on peli menetetty alkuunsa. Kerron siis miltä minusta tuntuu, enkä aloita, että "kun sinä olet sellainen ja tällainen..."
Toivon teille molemmille vastaajille harmoonista elämää ja erimielisyyksien aikuismaista kohtaamista.KIITOS!
Ei ole parisuhteesta kokemusta, mutta jaan havaintoni sivusta katsojana yhtä sukupolvea alkuperäistä kirjoittajaa nuoremmasta sakista.
Eli parisuhteessa elävän miehen tuntuu olevan hyvin tärkeää esitellä asemaansa "lelujensa" kautta. Jatkuvasti saa kuunnella uusista hankinnoista ja suunnitelmista hankkia miljoona muuta uutta. Kumppanin huomioiminen tasa-arvoisesti on aina pois näistä hankinnoista ja vaikka toinen huomioitaisiin, homma menee niin että vaimo ajaa jokatapauksessa vanhemmalla autolla kuin ukko jne..
Olen lukenut että mies voi käyttää aviossa ollessaan tulojaan konkreettisiin kohteisiin, naisen vastatessa esim. juoksevista menoista. Tästä tulee iso ongelma erotilanteessa, kun toinen väistämättä vie sen kalliin auton, exän jäädessä nuolemaan näppejään.
Oma ajatukseni on että merkit rahan korostuneeseen merkitykseen elämässä ovat luettavissa jo varhaisessa vaiheessa ihmisestä, siksi ihmettelen kahdenkymmenen vuoden liittoa ja ongelman kärjistymistä vasta nyt. En ole paljon teidän liittoa vanhempi, mutta uskallan veikata ettei miehesi ensin ymmärtäisi mistä kenkä puristaa, kun "hyvin" on tähänkin asti mennyt. Tee asia selväksi.
Entinen naapurin ukko hankki moottoripyörän ja päätti välillä päräytellä naapuripaikkakunnalle vieraisiin. Joskus täytyy siis omaisuuttaan käydä näyttämässä muillekin kuin miespuolisille tuttaville. Sillä mitä muutakaan virkaa omaisuuden haalimisella ihmiskunnan historiassa yksilölle on ollut kuin sosiaalisen aseman parantaminen ja parittelumahdollisuuksien (mielellään useiden) takaaminen sitä kautta.
tili,jonne menee siis kummankin palkat yms rahat.. sielt sit maksetaan kaikki menot,olipa ne sitten miehen tai naisen
ja ollaan pyritty siihen et molemmat "saa" käydä/matkustella tasapuolisesti ettei tuu sanomista ;)
ja sitä mitä tarvitaan,ostetaan,eikä siitä sen kummempia tarvi keskustella.. että näin meilläpäin..