Mun tyttöystävällä on ikävä tapa keksiä tarpeettomia pikku tekosyitä. Ei kiinnosta soitella -> "Kännykkä rikki", ei jaksa tekstata -> "tekstiviestit ei toimi" jne. Lisäksi sanoo olevansa kotona yksin jo nukkumassa, ja sitten selittää taustalta kuulunutta (naisen) huudahdusta televisiosta tulleeksi.
Tuntuu ikävältä, kun itse haluan olla rehellinen. Nyt tuntuu, että pistän suhteen poikki...
Mitä muuta voisin ensin yrittää?
Tuntuu ikävältä, kun itse haluan olla rehellinen. Nyt tuntuu, että pistän suhteen poikki...
Mitä muuta voisin ensin yrittää?
Vastaukset 7
Vanhimmat
noista jutuista.
Ehkä hän ei ole riittävän kiinnostunut sinusta ja kuitenkin pitää sinusta niin paljon, että ei halua loukata sinua. Ja siksi lankeaa "valehtelun helppouteen". Mutta muista myös se, että suhteessa pitää olla myös sitä "omaa aikaa", jolloin tavataan omia ystäviä ja tehdään ihan omia juttuja. Ettet vain "vahtisi" häntä liikaa.
Ehkä hän ei ole riittävän kiinnostunut sinusta ja kuitenkin pitää sinusta niin paljon, että ei halua loukata sinua. Ja siksi lankeaa "valehtelun helppouteen". Mutta muista myös se, että suhteessa pitää olla myös sitä "omaa aikaa", jolloin tavataan omia ystäviä ja tehdään ihan omia juttuja. Ettet vain "vahtisi" häntä liikaa.
jos hän kuvittelee, että joku oikeesti menee tuohon lankaan, niin tyhmähän se on(anteeksi vain suora puheeni)!Mitäs jos kysyisit häneltä suoraan, että mikä on hänen motiivinsa sinun suhteen. Mä lähtisin kävelemään.
Pienistä valheista kasvaa iso joki. Itse olen myös törmännyt tapaukseen (nainen) joka valehtelee tunnontuskia potematta törkeästi pienimmistäkin asioista.
Ammatit, ystävyyssuhteet, seurustelu yms. kaikki tämä ihminen on valehdellut ja laverrellut puolittaisia totuuksia.
En muutenkaan ymmärrä miksi pitää valehdella koska totuus tulee kuitenkin aina ilmi jotakin kautta.
ennen kuin jätät hänet, olisi kyllä suora keskustelu paikallaan. Älä ota marttyyriasennetta äläkä ole agressiivisen kuulusteleva tai valita, vaan sillain suoraan, rauhallisesti ja rehellisesti kerrot omista fiiliksistäsi ja siitä mitä haluat/toivot jotta olisit onnellinen tuossa suhteessa. Ja sitten kysyt mitä hän ajattelee sinun kertomistasi jutuista. On tärkeää että kumpikaan ei asetu puolustuskannalle, vaan oikeasti kuuntelee mitä toisella on sanottavaa, ja kertoo todellisista fiiliksistään.
Eli esimerkiksi tällaisia asioita otat esille: Minusta tuntuu että sinä et halua olla yhteydessä tai tapailla ihan niin usein kuin minä. Tuntuu että monesti keksit valkoisia valheita ja välttelet yhteydenottoja. Onko niin että haluaisit lopettaa tämän suhteen, vai tarvitsetko vain enemmän omaa aikaa ja tilaa? Itse olen tosi ihastunut sinuun ja haluaisin viettää enemmän aikaa kanssasi, mutta ymmärrän jos sinä haluat ottaa vähän rauhallisemmin. Voidaan tehdä niin että tavataan silloin kun sinä ehdotat, mutta en kuitenkaan aio koko ikääni odottaa. Lisäksi haluan että kerrot minulle suoraan että et jaksa/halua/ehdi jutella/olla kanssani, etkä valehtele. Ei meidän tarvitse joka päivä nähdä tai soittaa, mutta minun on voitava luottaa sinuun ja siihen mitä sanot. Ei tästä suhteesta muuten mitään tule.
Jos tuntuu vaikealta keskustella kasvokkain, tai et saa tyttöäsi edes suostuteltua sellaiseen tilanteeseen, kirjoita hänelle vaikka kirje. Kuulostaa kuitenkin siltä että tykkäät tästä tytöstä kovasti, joten älä heitä hukkaan hyvää suhteenalkua. Voi hyvinkin olla että tyttö on sinusta kiinnostunut, mutta ei vain vielä ole valmis yhtä intensiiviseen suhteeseen kuin sinä. Mutta jos hän ei yhtään kadu valehteluaan eikä ole valmis edes yrittämään muuttamaan käytöstään, ehkä hän on vielä liian lapsellinen seurustelusuhteeseen.
Kärsivällisyyttä sinulle, ja rohkeutta suoraan keskusteluun.
vain ovat "valehtelijoita", eivätkä edes välttämättä sitä edes tiedosta itse, se on vain lapsuudesta opittua. Oletko seurannut onko hänen perheessään joku, joka toimii samalla tavalla?
Itselläni on mies, joka valehtelee myös samantyylisesti. Monesti olen ihmetellyt tuota, hän ei tarkoita paahaa, muttei voi muuttuakaan.