Nykydieseleillekin sattuu aina sillon tällöin kansivaurioita. Syy voi olla usein aika pienestä kiinni. Yksi tälläinen on jäähdyttäjän korkki.
Ilmiö voi olla seuraavanlainen: Ne jotka ovat koulussa fysiikan tunnilla olleet hereillä, muistavat että vesi kiehuu 100C asteessa normaalipaineessa. Jos painetta nostetaan, kiehumispiste nousee. Nykyautoissa jäädysjäjestelmän paine voi olla hyvinkin korkea (paine on yleensä merkitty jähd. korkkiin) ja neste voi olla jopa 125 asteista kiehumatta. Tällä paineella estetään sekä kiehumista että kavitaatio ilmiötä vesipumpussa, siis kuplien muodostumista nesteeseen.
Paine jäähd. järjestelmään muodostuu siitä kun moottorin lämmetessä nesteen tilavuus kasvaa. Jäähd. korkkissa on venttiili joka säätää painetta. Korkki myös päästää nestettä takaisin järjestelmään kun moottori jähtyy ja nesteen tilavuus pienenee. Jos korkki jostain syystä ei pidä painetta vaan vuotaa paineet ulos (paisuntasäiliöön), voi neste alkaa sylinterikannen kuumimmissa osassa kiehuun paikallisesti, johonkin kohtaa muodostuu hetkeksi höyrykupla ja tästä kohtaa lämmön siirtyminen metallista nesteeseen estyy, koska kontaktia ei ole. Tämä kohta lämpenee rajusti enemmän kuin muut alueet, seurauksena voi olla rakenteen hetkellinen vääntyminen. Kun tätä toistuu usein voi seurauksena olla kannentiivisteen pettäminen ja edellytykset lopulliselle kansivauriolle ovat kasassa. Tilanne voi muodostua edellisenkaltaiseksi silloinkin kun moottori kovan ajon jälkeen sammutetaan välittömästi, nestekierron pysähtyessä erittäin kuumassa moottorissa. Ajon välissä kuuman moottorin korkkia ei myöskään pitäisi availla, koska uutta painetta ei pääse syntymään jo valmiiksi kuumaan moottoriin /nesteeseen.
Nämä ovat asioita joita on vaikea/mahdoton näyttää syypääksi tapahtuneeseen kansivaurioon mutta noín yleisiesti kannattaisi joskus tsekata ajon jälkeen esim. syylärin letkuja puristelemalla, onko systeemissä painetta vai ei.
Tämä voi ammattimiesten mielestä olla huuhaa puhetta, mutta mitäs muita syitä kansivaurioille voisi olla. Nesteen vähyys on teitenkin eri juttu.
Ilmiö voi olla seuraavanlainen: Ne jotka ovat koulussa fysiikan tunnilla olleet hereillä, muistavat että vesi kiehuu 100C asteessa normaalipaineessa. Jos painetta nostetaan, kiehumispiste nousee. Nykyautoissa jäädysjäjestelmän paine voi olla hyvinkin korkea (paine on yleensä merkitty jähd. korkkiin) ja neste voi olla jopa 125 asteista kiehumatta. Tällä paineella estetään sekä kiehumista että kavitaatio ilmiötä vesipumpussa, siis kuplien muodostumista nesteeseen.
Paine jäähd. järjestelmään muodostuu siitä kun moottorin lämmetessä nesteen tilavuus kasvaa. Jäähd. korkkissa on venttiili joka säätää painetta. Korkki myös päästää nestettä takaisin järjestelmään kun moottori jähtyy ja nesteen tilavuus pienenee. Jos korkki jostain syystä ei pidä painetta vaan vuotaa paineet ulos (paisuntasäiliöön), voi neste alkaa sylinterikannen kuumimmissa osassa kiehuun paikallisesti, johonkin kohtaa muodostuu hetkeksi höyrykupla ja tästä kohtaa lämmön siirtyminen metallista nesteeseen estyy, koska kontaktia ei ole. Tämä kohta lämpenee rajusti enemmän kuin muut alueet, seurauksena voi olla rakenteen hetkellinen vääntyminen. Kun tätä toistuu usein voi seurauksena olla kannentiivisteen pettäminen ja edellytykset lopulliselle kansivauriolle ovat kasassa. Tilanne voi muodostua edellisenkaltaiseksi silloinkin kun moottori kovan ajon jälkeen sammutetaan välittömästi, nestekierron pysähtyessä erittäin kuumassa moottorissa. Ajon välissä kuuman moottorin korkkia ei myöskään pitäisi availla, koska uutta painetta ei pääse syntymään jo valmiiksi kuumaan moottoriin /nesteeseen.
Nämä ovat asioita joita on vaikea/mahdoton näyttää syypääksi tapahtuneeseen kansivaurioon mutta noín yleisiesti kannattaisi joskus tsekata ajon jälkeen esim. syylärin letkuja puristelemalla, onko systeemissä painetta vai ei.
Tämä voi ammattimiesten mielestä olla huuhaa puhetta, mutta mitäs muita syitä kansivaurioille voisi olla. Nesteen vähyys on teitenkin eri juttu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo kirjoitelma on osin totta ainakin jaappanilaisissa (euroautoissa ei yleensä ole painekorkilla eriytettyä paisuntasäiliötä) joissa on erillinen paisuntasäiliö johon nestettä lisätään Esim hiace. omissa euroautoissani ainakin ns paisuntasäiliö on jatkuvassa yhteydessä jäähdytysjärjästelmään. Suurin osa näistä kansivaurioista johtuu hieman kyseenalaisista käyttötavoista l. ei jäähdytetä moottoria kovankaan ajon jälkeen ollenkaan tai vain muutamia sekunteja.
Kyllä 90-asteisessakin konessa varmasti on "kiehumisilmiötä" kuumissa paikoissa ja siten painekorkki on tarpeen ja hyvä olla kunnossa.
Mun 70-asteinen keskuslämmityskattilakin kuhisee jonkin aikaa öljypolttimen sammumisen jälkeen - vaikka on reilustikin painetta järjestelmässä.
Varmasti on hyvä käyttää aikaa moottorin lämpöjen tasaamiseen! Suht halpaa on pieni tyhjäkäynti kalliisiin remontteihin verrattuna.
Järjestelmässä lämpö ei nouse yli 90 asteen jos puhaltimet ym ovat kunnossa jolloin mitään painekorkkia ei tarvita. En usko että tuolla lämpöalueella painekorkki niinkin pienillä paineilla estää paikallista kiehumista kannessa.
Suurin syy kansivaurioille on edelleenkin viallinen jäähdyttimen puhallin ja puutteellinen moottorin lämmityskäyttö ja jälkikäyttö.
kansivaurioille on kylmän moottorin rasittamien,
diesel pitää ajaa ensin käyntilämpöiseksi ennenkuin otta moottorista suuria tehoja.
eli se mitä auton lämpömittari näyttää, ei kerro kun sen mikä on tilanne anturin kohdalla. Jossain
muualla, kuten kannessa pakokanavan vieressä, lämpätila voi hetkellisesti nesteessä olla huomattavasti korkeampi.Ja termostaatti reagoi vain siihen lämpötilaan joka on sen välittömässä läheisyydessä. Termostaatissa olevalla pienellä läpivirtausreiällä tätä pyritään korjaamaan.
suurin syy kansi vaurioihin on kuitenkin se että täysin kuuma kone sammutetaan suoraan ajosta jolloin nesteen kierto loppuu ja alumiini kansille käy huonosti estettävissä noin minuutin tyhjäkäynnillä kuten myös turbo ahtimien vauriot sama lääke suositus kaikissa työkoneissakin.....