Nyt kävi pieni kriisi perheessämme ja tarvisin hyviä lohdutuslahja vinkkejä, eli jos keksit jotain, niin laita ihmeessä!
Eilen illalla meidän Lemmikkieläin(kesyrotta) kuoli ja nyt tarvitsen jotain kivaa, millä piristää avovaimoani.
Mikään eläin ei korvaa tätä, joten ei kiitos elävää, vaan jotain mikä piristää 18v vanhaa ihanaa ja rakasta avovaimoani.
Paras ehdotus saattaa päätyä lahjaksi piristämään kultani elämää!
Turha lienee mainita, että kysymys oli TODELLA tärkeästä otuksesta, joka jää muistoihimme ikuisesti.
Kiitos jo etukäteen.
Eilen illalla meidän Lemmikkieläin(kesyrotta) kuoli ja nyt tarvitsen jotain kivaa, millä piristää avovaimoani.
Mikään eläin ei korvaa tätä, joten ei kiitos elävää, vaan jotain mikä piristää 18v vanhaa ihanaa ja rakasta avovaimoani.
Paras ehdotus saattaa päätyä lahjaksi piristämään kultani elämää!
Turha lienee mainita, että kysymys oli TODELLA tärkeästä otuksesta, joka jää muistoihimme ikuisesti.
Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vie se rotanraato täytettäväksi. On kiva hyllyssä ja ikuisesti muistoissa.
Se raato kannattaa säilyttää pakastimessa, kunnes sen saa vietyä preparaattorille.
joo ei tuo oikeen toimi, sillä kyseessä TODELLA rakas otus, kuin perheenjäsen, enpä usko, että kukaan haluaa rakastamaansa eläintä täytettävän ja katsoa sitä...
Enpähän minäkään ottaisi täytettyä isoäitiä nurkkaan, vaikka rakashan se on...
Mutta kiitos vinkistä.
Mitäs jos lähtisitte muutamaksi päiväksi pois kotoa? Kotona on kuitenkin paljon muistoja rakkaasta elukasta.
Vaikka mökkeilemään tai jonnekkin, pääasia että pääsette pois ja saatte muuta ajateltavaa.
Ja pistäkää piiloon kaikki tavarat jotka muistuttavat rotasta (valokuvat, tyhjä häkki, hoitotarvikkeet ja ruoat).
Kyllä aika parantaa haavat!
että rotta otti ja kippasi. Kyllä se on kuule ylipääsemätön kriisi, tästä ei (vaimo)tyttöparka toivu koskaan. Unohtakaa kaikki mitä olette elämällenne suunnitelleet. Tulevaisuuta ei enää ole ja huominen on peruutettu.
Mikään ei enää ole mitään tämän kriisin jälkeen.
Minun 8 v tyttö pääsi hamsterin kuolemasta ohi suremalla ja istumalla isin / äidin sylissä. Kokeile sitä kun ikäkin suunnilleen sama ...
että ihan KRIISI ...
no siitä se elämä kouluu, ja joskus kun on omia lapsia, asettuu asiat ihan toiseen järjestykseen. Mutta ihan pakko oli kirjoittaa että tämäkö on ihan oikeasti KRIISI ??
ei millään pahalla :-)
itselläsi ei taida olla lemmikkejä - huh, on aivan sama onko lemmikki kissa vai rotta, omaansa kiintyy ja sen menetys on raskas isku. Oman koirani poismenoon olen prepannut itseäni henkisesti jo vuoden, suurikokoinen rotukoira on jo 11,5 vuotias, jo kaksi vuotta "laina-ajalla", silti en tiedä miten käy kun aika todella koittaa.
Alkuperäinen tiedustelu, kokeile todellakin sitä matkaa, eivätkä timantit ole koskaan huono vaihtoehto :)
Mun entisen poikakaverin rotta tupes yskimään verta ja teki selvästi kuolemaa.
Siinä keskellä yötä sitten hän yritti saada eläinlääkäriä kiinni.
Yritin selvittää exälle, että ei se selviä vaikka mitä tekisi. Ja niin siinä kävi, että rotta löytyi vähän ajan päästä kuolleena hyllyn takaa.
Suru oli kauhea. Onhan se totta että eläimeen kiintyy ja rotta oli seurallinen (söi aamupalaa sylissä ja tuli aamulla sänkyyn herättämään,
mutta kaikesta huolimatta se on vain eläin. Jolla on valitettavasti lyhyempi elämä kuin meillä.
Ei kannata musertua, lemmikkinne ei vain elänyt pidempään.
Exäni kanssa haettiin jo seuraavalla viikolla uusi pieni rotan poikanen. Ja kyllä sitä hoivaillessa suru unohtui pikkuhiljalleen.
Eilen mökillä huomasimme, että kalaverkkoomme oli joutunut sorsa.
vielä irrottaessa se eli ja rannalla se näytti hieman piristyvän ja luulimme jo hetken, että se selviäisi.
Mutta valitettavasti tämä pieni sorsanpoika ei jaksanut, vaan kuoli pois.
Eipä tee mieli laittaa verkkoja järveen enää uudestaan.
Kyllä siinä sai pistää kaiken peliin, kun lohdutteli lasta, vaikka itselläkin meinasi silmät vetistää.
Luonto ja elämä kiertää omaa rataansa.
Muistetaan myös, että pidetään huolta toisistamme ja eläinystävistämme.
Toivottavasti surunne aikanaan helpottaa.