Entisessä Neuvostoliitossa valtio omisti pääoman, maan...kaiken. Se tarjosi ihmisille "kaikki" ihmisen tarvitsemat palvelut sekä työtä, jota vastaan jokainen sai myös käyttörahaa niiden tarpeiden hankintaan, jota yhteiskunta ei antanut ihmiselle. Lähinnä siis ruokaan ja vaatteisiin.
Sosialistisessa Suomessa yksityisomistus on kyllä sallittu, mutta valtio omistaa työn. Tämä tarkoittaa sitä, että työn tekijä, tekipä hän sitä toisen palveluksessa tai yrittäjänä, saa tekemästään työstä välittömien ja välillisten verojen, muiden välillisten ja välittömien kustannusten sekä erilaisten yhteiskunnan perimien maksujen jälkeen käteensä kulutusta varten vain murto-osan tuottavuudestaan. Yhteiskunnan erilaiset elimet, ei yksin verottaja, vievät leijonan osan.
Mitä tämä merkitsee? Se merkitsee sitä, että julkinen talous ja valta hallitsevat liian suurta osaa ihmisten elämään liittyvää taloudellista valtaa. Yhteiskunta omistaa työn ja sen tekijälle annetaan vain murto-osa hänen tuottamansa työn arvosta ostovoimana takaisin, käytettäväksi hänen oman päätäntävaltansa mukaisesti. Kun huomioidaan myös yhteiskunnan kulutuksesta keräämät verot ym. maksut, on mahdollista, että työn tekijälle jää päätäntävaltaa vain 20-25%:lle tuottamastaan lisäarvosta.
Käytännössä tämä tulee johtamaan samaan kuin hiukan erilaisessa sosialismissa, jossa yhteiskunta omisti pääoman. Ihmisten motivaatio tehdä virallista työtä rapistuu, koska heidän päätäntävaltansa on rajattu murto-osaan heidän työnsä tuottavuudesta. Yhteiskunta kahmii valtaosan siitä ja päättää yksilön puolesta mitä hän tarvitsee ja mikä on hänelle hyväksi.
Pimeän työn määrä tulee lisääntymään aivan kuten Neuvostoliitossa, koska sen turvin jokainen saa päättää suuremmasta osasta omia tarpeitaan.
Sosialistisessa Suomessa yksityisomistus on kyllä sallittu, mutta valtio omistaa työn. Tämä tarkoittaa sitä, että työn tekijä, tekipä hän sitä toisen palveluksessa tai yrittäjänä, saa tekemästään työstä välittömien ja välillisten verojen, muiden välillisten ja välittömien kustannusten sekä erilaisten yhteiskunnan perimien maksujen jälkeen käteensä kulutusta varten vain murto-osan tuottavuudestaan. Yhteiskunnan erilaiset elimet, ei yksin verottaja, vievät leijonan osan.
Mitä tämä merkitsee? Se merkitsee sitä, että julkinen talous ja valta hallitsevat liian suurta osaa ihmisten elämään liittyvää taloudellista valtaa. Yhteiskunta omistaa työn ja sen tekijälle annetaan vain murto-osa hänen tuottamansa työn arvosta ostovoimana takaisin, käytettäväksi hänen oman päätäntävaltansa mukaisesti. Kun huomioidaan myös yhteiskunnan kulutuksesta keräämät verot ym. maksut, on mahdollista, että työn tekijälle jää päätäntävaltaa vain 20-25%:lle tuottamastaan lisäarvosta.
Käytännössä tämä tulee johtamaan samaan kuin hiukan erilaisessa sosialismissa, jossa yhteiskunta omisti pääoman. Ihmisten motivaatio tehdä virallista työtä rapistuu, koska heidän päätäntävaltansa on rajattu murto-osaan heidän työnsä tuottavuudesta. Yhteiskunta kahmii valtaosan siitä ja päättää yksilön puolesta mitä hän tarvitsee ja mikä on hänelle hyväksi.
Pimeän työn määrä tulee lisääntymään aivan kuten Neuvostoliitossa, koska sen turvin jokainen saa päättää suuremmasta osasta omia tarpeitaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nämä teidän "toimivat mallille" ei ota kantaa siihen kuinka hoitaisitte yhteiskunnan pakollisia kuluja: Kirjastoja, uimahalleja, vanhainkoteja, sairaaloita, teho-osastoja, hoitokoteja, tien kunnossapitoa jne jne
Itse ette kuitenkaan ole valmiita maksamaan näistä nykyisin veromarkoilla maksettavista "ilmaispalveluista".
Älkää valittako -meillä on kaikki hyvin.
Meillä puolueita, joiden tavoite on yksityistää nämä luettelemasi palvelut. Siinä vain kävisi niin, että pienituloisimmat jäisivät joidenkin palveluiden ulkopuolelle. Ja tietysti vakuutusyhtiöillä menisi "lujaa", niiden hinnoittelu vain muuttuisi hiukan toisenlaiseksi, jolloin se olisi varakkaille edullisempi, kuin nykyinen sos.turvajärjestelmä, köyhemmille taas kalliimpi kuin tämä nykyinen systeemi, penituloisimmille aivan liian kallis. Elikä, onhan tuossa aiemmassa kirjoituksessa oma outo logiikkansa;)
Wise Man kirjoitti asiaa ja vaikka kärjistikin, se sallittakoon. Kaltaistesi "meillä on kaikki hyvin" -tyyppien vuoksi epäkohdat tässä maassa korjaantuvat hitaasti tai eivät lainkaan.
Suomella ja Pohjois-Korealla on paljon yhteistä. Molemmissa valtioissa kun virallinen totuus on, että "meillä on kaikki hyvin". Pohjois-Korea sentään on viime aikoina antanut ymmärtää, että jotkin asiat voisivat olla paremminkin.
Asioiden korjaamisen ei myöskään tarvitse tarkoittaa sitä, että tilanne heilahtaisi äärilaidasta toiseen. Yhteiskunnan pakolliset kulut tulee toki edelleen kattaa (vero)tuloilla, mutta työn verotus on kiireesti saatava järkevälle tasolle tai olemme pian yksin koko maailmassa virallisen totuutemme kanssa.
Kansanedustajat ja virkamiehet nostavat hyvää palkkaa asioidemme hoitamisesta. Eiköhän jo olisi korkea aika korottaa äänemme ja vaatia vastinetta rahoillemme!
Luepa kirjoitukseni uudestaan.
Kysyt hyviä kysymyksiä; "millä rahoitettaisiin kaikki yhteiskunnalliset palvelut, kuten kirjastot..."
Kannatan itsekin yhteiskunnallisia palveluita määrättyyn rajaan asti. Nyt kuitenkin valtio/kunnat/muut rahaa kuppaavat laitokset = yhteiskunta on ottanut työn omistukseensa lähes sataprosenttisesti (ehkä n. 75-80%) kuten aiemmassa kirjoituksessani kirjoitin. Tässä ei ole enää kyse sivistysvaltion mittapuun täyttävien yhteiskunnallisten tuki- ja peruspalveluiden sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeellisen infrastruktuurin ja muiden toimintojen ylläpitämisestä vaan lukemattomasta määrästä muita toimintoja ja ihmisen tarpeita, joista yhteiskunta katsoo olevansa kykenevämpi ja viisaampi tekemään valintoja ihmisten puolesta kuin ihmiset itse.
Kyse ei ole monissa asioissa välttämättä edes tulontasauksesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että yksilöihmisen valinnanvapaus on riistetty oman työnsä tuloksista sekä pistetty hänet arviointikyvyttömän asemaan valintojen tekemisessä. Kyse on siitä, että ihmisten yhteenlaskettu työn tuottama lisäarvo otetaan 75-80%:sti pois ja sitten ihmiset pääsevät itse päättämään taloudellisista valinnoistaan poliittisen järjestelmän kautta sen sijaan, että saisivat tehdä päätöksiä markkinamekanismin kautta l. tekemällä osto- ja kulutuspäätöksiä.
Tilanne on yhtä epäonnistunut myös pienituloisen näkökannalta kuin suurempituloisen. Nythän pienituloisenkin työn arvosta valtaosa menee työnantajamaksujen, välillisten ja välittömien verojen ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden kautta pois hänen hallinnastaan jopa niin, että hänellä ei riitä rahat kunnolla omaan kulutukseensa. Toki vastapainoksi pennin venyttämiselle ruoka-, vaate- ja asumismenoissa hänelle tarjoutuu poliitikkojen hänelle hyväksi katsomien vaikkapa kulttuuri- ja urheilupalveluiden ilmainen tai edullinen käyttö.
Jos tutustutte valtion ja kuntien budjettiin, huomaatte, että sinne on pesiytynyt valtava määrä menokohteita, joilla ei ole mitään tekemistä perussosiaaliturvan, terveydenhuollon, koulutuksen tai muiden yhteiskunnan toiminnan ja ihmisarvon kannalta oleellisten asioiden rahoittamista.
Oikea ja kannustava tapa olisi se, että ihmisille jätettäisiin edellä mainittujen jälkeen mahdollisimman paljon työnsä tuloksista käytettäväksi omien valintojensa mukaan. Epäilempä, että moni pienituloinenkin ottaisi mieluummin vaikkapa 500 euroa/kk käytettäväkseen oman valintanasa mukaan ruokaan, vaatteisiin, huvituksiin ja harrastuksiin tai mihin tahansa parhaaksi katsomallaan tavalla, kuin hyödyntäisi poliitikkojen hänelle hyväksi katsomia "ilmaisia" yhteiskunnallisia kulutusmahdollisuuksia.
Tuollaiset "asiat on hyvin ja oikein" kommentit voi jättää omaan arvoonsa. Niitä on eniten hoettu juuri sosialistisissa järjestelmissä. Suomi on sosialistinen järjestelmä, koska täällä on sosialisoitu ihmisen työn tulokset yhteiskunnallisen päätöksentekokoneiston valtaan valtaosaltaan. Ihmisillä ei ole valtaa oman työnsä tuloksista päättämiseen suoraan, vaan se on alistettu toteutettavaksi kollektiivisesti yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. Siitä juuri sosialismissa on kyse ja se tappaa lopulta työn tekemisen innon ja johtaa harmaaseen talouteen kuten muissakin sosialismin malleissa.
Pätkän Risto Isomäen kirjasta: Kohti vuotta 1929?
"Kun hyvivointivaltiota puretaan, varallisuuserot kasvavat ja osa väestöstä kurjistuu toimeentulon rajamaille, rikollisuudesta tulee yleensä yhä voimakkaammin yhteiskunnallista todellisuutta hallitseva tekijä. Samalla rikollisen toiminnan ja laillisen liiketoiminnan raja muuttuu usein yhä häilyvämmäksi ja erilaisten harmaiden alueiden osuus kansantaloudesta kasvaa". Siis tarkoittaa, että kapitalismin eriarvoistava ja köyhdyttävä vaikutus on se joka aiheuttaa harmaata taloutta;)
Luepa uudestaan kaksi kirjoitustani. Niissä en esitä hyvinvointivaltion purkamista, vaan hyvinvointivaltion kehittämistä siten, että ihmisille annetaan enemmän päätäntävaltaa oman työnsä tuloksista, kuitenkin yhteiskunnan ja inhimillisyyden kannalta olennaiset palvelut sekä kunnollisen työlainsäädännön säilyttäen.
Tuollaiset Risto Ihamäen kirjoitukset ovat tyypillistä vasemmistolaisten pelottelupolitiikkaa, jossa ihmisiä pelotellaan aivan eri asioilla, mihin kukaan on yhteiskuntaa viemässä. Kuten totesin, en esitä aiemmissa kirjoituksissani hyvinvointivaltion purkamista, en varallisuuserojen kasvattamista ja varsinkaan en mitään sellaista, jossa osa väestöstä kurjistuisi, päinvastoin esitän mallia, jossa esim. pienituloisen työn tuloksesta suurempi osa (viittasin esimerkkinä vaikkapa 500euroa) jää hänen oman päätäntävaltansa mukaiseen käyttöön sen sijaan, että nykyisenkaltaisella sosialismilla otetaan myös hänen työnsä tuotto yhteiskunnan omistukseen ja hän pääsee päättämään kulutuksestaan vain poliittisen järjestelmän kautta. Nykyinen systeemi on kurjistanut hänetkin toimeentuloluukulle, vaikka hänen työnsä tuottavuus riittäisi itsestään huolehtimiseen. Vastapainoksi hän saa toisten päättämiä palveluita, joista osalla ei ole mitään tekemistä hänen perusturvansa tai hyvinvointinsa kanssa.
Risto Ihamäki kirjoittaa, että samalla laillisen ja rikollisen toiminnan raja muuttuu häilyvämmäksi. Harmaata taloutta ei yleensä yhdistetä automaattisesti rikolliseen toimintaan eikä voidakaan. Kyseessä on usein työtä, jonka tulokset ihminen pitää suuremmalta osin itsellään eli ei anna "laillisen" oikeuden varastaa oman työnsä tuloksia.
Eli isomäki kirjoituksessaan ensin viittaa harmaaseen alueeseen, jolloin hän puhuu rikollisuudesta. Sitten hän yhdistää tämän taitavasti harmaaseen talouteen, jolloin lukijan kyky erottaa rikollinen toiminta muusta harmaasta taloudesta hämärtyy. Sitten hän tekee toisen karkean virheen väittäessään, että kapitalismi aiheuttaa harmaata taloutta. Väite on naurettava ja helposti kumottavissa, kun puhutaan harmaasta taloudesta siinä mielessä, että kyseessä on kirjanpidon ulkopuolelle jäävä, muutoin ei-rikollinen toiminta. Harmaa talous on ollut ja on kaikkein kukoistavinta kommunistisissa ja sosialistisissa maissa ja kaikkein vähäisintä USA:ssa (vaikken sitä muutoin minään esimerkkimaana pidäkään). Syykin on selvä ja ymmärrettäv; on loogisesti helposti pääteltävissä, että harmaata taloutta syntyy eniten siellä, jossa työn tulokset tai omistus on sosialisoitu. Neukuissa se oli omistus, meillä työn tulokset. Harmaa talous on tietysti pienitä siellä, missä tulojen piilottamisesta on vähiten hyötyä.
Lainasit suurta kunnioitusta osoittaen risto isomäen kirjoitusta, aivan kuin se olisi ollut ehdotonta totuutta, jumalan sanaa. Äijä puhuu kuitenkin jo sinun esittämissäsi lauseissa asioita, joiden todenperäisyys on kumottavissa välittömästi, kuten tein osoittaessani mikä todellisuudessa synnyttää harmaata taloutta.
Se on toki totta, että kurjuus aiheuttaa rikollisuutta. Mutta sekin on totta, ja olen sen osoittanut, että sosialismi aiheuttaa heikkoa työhalukkuutta ja kurjuutta, olipa sosialisoinnin kohteena sitten omistus tai työn tulokset (kuten meillä).
Isomäellä on kirjassaan kokonainen luku, tosin huomautuksia ja esimerkkejä muuallakin kirjassa. Kumoavat muuten nuo kumousyrityksesi suhteellisen helposti;) Siteeeraan taas (ihan pikku pätkän), en voi välttyä kiusaukselta..."Hyvinvointivaltion purkutalkoiden yhteydessä on toistuvasti korostettu, että juuri ylimitoitettu ja passivoiva sosiaaliturva on sekä työttömyyden että köyhyyden syy. Jos työttömyysturvaa heikennetään, ihmisten on pakko keksiä jotain elättääkseen itsensä ja perheensä. Tämä puolestaan vapauttaa niin paljon inhimillistä luovaa energiaa, että talouskasvu kiihtyy, työllisyys paranee ja köyhyys vähenee.
On todella mahdollista löytää alueita, joilla työpaikkojen määrä näyttää lisääntyvän merkittävästi jos varallisuuseroja kasvatetaan riittävästi ja jos pitkäaikaistyöttömyyden annetaan kasvaa tarpeeksi suureksi. Tälläisiä luovaa energiaa sykkiviä tulevaisuuden kasvualoja ovat ainakin huumekauppa, prostituutio ja muu laiton liiketoiminta";)
No jätetään siteeraamiset, järkihän tuon sanoisi muutenkin, että näin se käy. Suomessahan homma on vielä "nappikauppaa" globalisaation tässä vaiheessa, vaan kun tuo globalisaatio nyt kuitenkin etenee, ja väitteistäsi huolimatta aiheuttaa hyvinvointivaltiossa radikaaleja negatiivisiä muutoksia, voisi melkein sanoa jotain hyvinvointivaltion alasajosta.
YK:n kehitysohjelman UNDP:n v.1999 julkaiseman raportin mukaan, rikolliset ovat ylikansallisten yritysten kanssa oikeistaan ainoita, jotka todella hyötyvät globalisaatiosta...
Luin tottakai nuo sinun aiemmatkin kirjoituksesi, ja ymmärsin toki mitä tahdoit sanoa, vaan pidän sitä tässä vaiheessa "pikkusormen antamisena pirulle";) Kirjoitapa Googleen tuon Isomäen nimi, niin näet missäpäin tuota kirjaa on luettu yms.;) Suosittelen sinnekin päin, lukaise, jos et saa helposti "herneitä nenään";))
Esität, että Isomäen kirjoitukset kumoavat vasta-argumenttini helposti. Toistan uudestaan, koska se ei näyttänyt menevän jakeluun edellisessä viestissäni, että et ole viellä edes esittänyt, miltä osin alkuperäinen kirjoitukseni ristiriidassa viittaamaasi Isomäen näkemyksiin. Esittämäsi vasta-argumentit Isomäen kirjasta, eivät edes käsittele asioita, joista olen kirjoittanut??? Miten ne silloin voivat kumota mitään. Etkö ymmärrä luettua tekstiä, vai onko sinulla jokin pakkomielle sen suhteen, että vedät eriävästä mielipiteestä valtavan määrän johtopäätöksiä mielipiteen esittäjän oletetuiksi näkemyksiksi.
Käsittelen asioita nyt samassa järjestyksessä, joissa viittasit Isomäen kirjoituksiin.
Isomäki; "Hyvinvointivaltion purkutalkoiden jne.". En ole esittänyt hyvinvointivaltion purkamista, vaan itseasiassa yhteiskunnan kehittämistä suuntaan, jossa hyvinvointi voidaan paremmin turvata! En ole väittänyt, että sosiaaliturva olisi ylimitoitettu, enkä ole väittänyt, että se passivoisi?? En ole käsitellyt koko sosiaaliturvaa, muuta kuin viittaamalla, että sivistysvaltion ja järjestäytyneen yhteiskunnan kannalta tarpeellisten palveluiden olemassaolo pitää turvata, mutta liiallinen yhteiskunnan rooli kulutuksesta päätettäessä purkaa! Eli, en ole ollut heikentämässä sosiaaliturvaa, en työttömyysturvaa!? Väität siis Isomäen sanoin jotain muuta vastaan, mitä olen esittänyt.
En ole ollut esittämässä tuloerojen kasvattamista, vaan tarjoamassa jopa sille pienituloisimmalle enemmän valtaa oman työnsä tuottaman lisäarvon käytöstä päätettäessä.
Argumenttisi ovat kumotut ja yksikään Isomäen esittämistä argumenteista ei todellakaan edes käsittele esittämiäni näkemyksiä. Miten voi olla pikkusormen antamista pirulle, jos ihmisille annetaan enemmän valtaa omiin tuloihinsa, kuitenkin ylläpitäen ja kehittäen ihmisen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä peruspalveluita sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeellisia elementtejä kuten infrastruktuuria jne.
Koska et ole ymmärtänyt aiemmin lukemastasi kirjoituksistani juuri mitään, yksinkertaistan.
Nykyisessä systeemissä pienipalkkaisen ihmisen tuottama lisäarvo on esim. 4000 euroa/kk. Valtio, kunnat, eläkevakuutusyhtiö ja muutamat muut tahot vievät siitä 3000 euroa ja 1000 euron osalta ihminen saa tehdä itse päätöksiä. Tilanne muistuttaa entistä Neuvostoliittoa, koska yhteiskunta on ottanut omistukseensa työn (sen tulokset). Tuosta 3000 eurosta 2000 euroa käytetään sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen, vanhusten huoltoon, työttömyysturvaa, lastenhoitoon sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeellisten asioiden ylläpitoon, kuten infrastruktuuriin, turvallisuuteen jne. 1000 euroa kuluu erilaisten, periaatteessa kulutukseen rinnastettavien "palveluiden" tuottamiseen. Niitä en ala erittelemään, koska ne ovat pirstaloidut kymmeniksi, jollei jopa sadoiksi asioiksi, joita on mahdollista ostaa myös yksityiseltä sektorilta. Vaikka pari esimerkkiä. Esim. aerobic -tunnit ja kuntosali, ehkä jokin musiikki konsertti, myös ooppera. Lisäksi yhteiskunta rahoittaa palveluiden lisäksi aiemmin listaamieni asioiden ulkopuolelle jääviä konkreettisia aine- ja tarvikehankintoja vaikkapa yhdistystoiminnan tukien kautta. Millään näillä ei ole mitään tekemistä sosiaaliturvan, tuloerojen tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Nykyisessä järjestelmässä kyseinen esimerkkihenkilö pääsee tekemään kulutusvalintoja poliittisen järjestelmän kautta. Lähes kaikki rahat kerätään yhteen kasaan ja hän voi vaikuttaa myös omaan kulutuskäyttäytymiseensä valitsemalla sopivan edustajan sekä osallistumalla kansalaistoimintaan, vaikuttamalla itse valitsemiinsa päättäjiin. Järjestelmä on ensinnäkin kankea, toiseksi se halveksii ihmisen omaa arviointikykyä; "isoveli" tietää paremmin mihin esimerkkihenkilön työn tuottavuus tulee käyttää, miten hänen ostovoimansa suunnata. Kolmanneksi se on tuhlaava, rahojen käytöstä päättäminen syö osan potista elättämällä turhaa virkamiesarmeijaa, joka ei osallistu tuottavaan työhön, vaan tekee valintoja toisten työn tuloksista.
Esittämässäin vaihtoehdossa tuo 1000 euroa (tai vaikka vain 500) tulisi pienipalkkaisen nettotuloihin lisää. Sen sijaan, että häntä ja muita ihmisiä nöyryytetään asettamalla heidät lapsen asemaan, muiden päätösten armoille, hän pääsisi tekemään itse valintoja kulutuksensa suhteen. Ehkä kaupungilla ei olsi punttisalia, mutta hän voisi itse valita, käyttääkö rahansa punttisaliin, vai kenties parempiin vaatteisiin tai parempaan ruokaan, johon hänen varansa eivät nykyisellään kenties riittäisi.
Että, vedän joistakin mielipiteistä "valtavan määrän johtopäätöksiä", on kyllä jotain perää. Vaan en pidä sitä kovin pahana, koska sillä tavoin usein näkee mielipiteiden seuraukset helposti, varsinkin kun asiat ovat kohtuullisen tuttuja ja usein kuultuja, monasti vain hieman eri versioina esitettyjä, suppeita, vailla kokonaisnäkökulmaa olevia ajatelmia.
..Koska ajatukseni ovat omiani, ja kuten huomasit vastineessani, niitä ei voi muotittaa perinteiseen kapitalismiin tai sosialismiin.
Sitäpaitsi olen raapaissut vain pintaa, kertonut olennaisinta. Kyseessähän on ajatusmalli, jossa ihmisen elämän kannalta välttämättömiä palveluita ja tarpeita voidaan kehittää paremmiksi, mutta samalla antaa ihmisille enemmän valtaa oman työnsä tuloksiin, joka taas synnyttää nykyistä vähemmän halua tehdä pimeää työtä ja bisnestä.
Jos haluat kritisoida ajatuksiani tai väittämiäni, kritisoi niitä, älä niitä joita luulet minun ajattelevan.
Miten perustelet esim. sen, että harmaata taloutta olisi vähemmän järjestelmässä, jossa siitä saatava hyöty on paljon suurempi. Se on kovin epäloogista. Harmaata taloutta syntyy sitä enemmän, mitä enemmän siitä on hyötyä tekijälleen.
Toinen kysymykseni sinulle on, että mikset luovuttaisi kaikkia tienistejäsikin, siis sitä loppuakin neljäsosaa, jonka työsi tuloksista saat käyttöösi, vaikkapa minun käyttöön. Voisit sitten anoa minulta rahaa erilaisiin tarpeisiisi ja minä "viisaampana" (vrt. poliittinen päätöksentekokoneisto tai virkamiestoiminta) antaisin sinulle sen, minkä katsoisin sinulle olevan hyväksi/tarpeen. Näinhän toimii valtion/kuntien/EU:n talous. Jätän tämän tarkastelun ulkopuolelle aiemmin mainitsemani hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaiset palvelut ja tarkoitan enemmän tavalliseen kulutukseen rinnastettavia palveluita.
Jos siis poliitikot ja virkamiehet mielestäsi ovat etevämpiä tekemään päätöksiä rahojesi käytöstä kuin sinä, mikset halua sellaista järjestelmää, jossa kaikki tekevät työtä palkatta ja virkamiehet huolehtivat ihmisten tarpeista parhaaksi katsomallaan tavalla?
Tuolta muutama sivu ajatusmallia;)
http://www.globalisaatio.net/download/hyvinvoi.pdf
Nuo sinun kommenttisi kuulostavat turhan samankaltaisilta Kokoomuksen "etäispäätteen", Veronmaksajien liiton tarinoiden kanssa;))
Luin linkkisi mukaisen Risto Isomäen kirjoituksen. Se käsittelee eri asioita, joita minä olen käsitellyt. Yhdeltä osin siinä on yhteisiä intressejä kanssani. Nimittäin hyvinvointivaltion puolustaminen. Valitettavasti Isomäen keinot hyvinvointivaltion puolustamisessa ovat yhtä epätoivoisia ja epäonnistumiseen tuomittuja kuin entisen itäeuroopan pystyssä pitämisyritykset.
Isomäki katsoo, että hyvinvointivaltio pysyy pystyssä, kun ihmisten tuottamasta lisäarvosta valtaosa (75-80%), myös sen pienituloisen kohdalla, omitaan yhteiskunnan haltuun ja valta siirretään myös näin ollen yhteiskunnalle. Kuten koko keskustelun avauksessa totesin, siinä ei ole lopulta paljoakaan eroa epäonnistuneeseen sosialismikokeiluun, koska ihmisiltä riistetään tarpeettoman suuri osuus päätäntävallasta omiin aikaansaannoksiinsa. Isomäen malli ja ajatukset syöksevät yhteiskunnan harmaaseen talouteen, jossa yksilöt joutuvat pakon sanelemana, omaa etuaan turvatakseen, kehittämään "pimeitä" sivutuloja elääkseen. Tästä on näyttöä kaikkialla, missä yhteiskunta on ryhtynyt viemään leijonan osan joka ikisen kansalaisen työn tuloksista.
Minun kommenteissani ei ole juuri lainkaan samankaltaisuutta Veronmaksajien keskusliiton tarinoiden kanssa. Joka niin väittää, ei ymmärrä luettua tekstiä. Julkinen sektori voi olla ja usein onkin, tehokas peruspalveluiden, infrastruktuurin ja turvallisuuden tuottaja. Mutta julkisen sektorin virkamiehiä ja poliitikkoja ei tarvita varsinaiseen tavaroiden ja palveluiden kulutukseen liittyvässä päätöksenteossa. Sellaista ihmistä, joka ei itse kykene päättämään tuonkaltaisista asioista, kutsutaan holhouksenalaiseksi. Milloin annat loput rahasi, sen 20-25% työsi tuottavuudesta, jonka nyt saat käteesi, minun tililleni, jotta voin vapauttaa sinut päättämisen taakasta koskien kulutustottumuksiasi? Voiko joku palkansaaja olla niin huijattavissa, että taistelee työnantajaansa vastaan muutamasta rovosta vaikka palkankorotuksena, mutta antaa ilomielin leijonanosan kulutukseen käytettävistä varoistaan jonkun virkamiehen päätettäväksi.
Et löydä minua kokoomuksen riveistä, et heidän aatteidensa kannattajista. Mutta et todellakaan löydä minua vasemmistonkaan riveistä, heidän kannattajistaan. Kummankin ajatukset polkevat paikallaan ja mikään ei muutu. Poliittisessa valtataistelussa ajaudumme kohtaloomme kuin ajopuut. Eikä ihme, kun toisella puolella on Isomäen kaltaiset idealistit, jotka uskovat etukäteen tuhoon tuomittuun aatteeseensa kuin entiset kommunistit aikanaan ja toisella puolella vanha oikeisto, joka ei näe oman politiikkansa tuhoelementtejä. Vaikka juuri nykyaikana meillä olisi eväät ja voimavarat, sellainen tuottavuuden taso, että voisimme ylläpitää määrätyt perusasiat jopa parempina kuin tällä hetkellä ja silti mahdollistaa ihmisille enemmän valtaa oman työnsä tuloksiin.