Miten voi hellästi jättää toisen, kun ei häntä enää rakasta? Ja toinen vain vannoo rakkauttansa ja yrittää kovasti saada suhdetta toimimaan.
Vaan kun itse on kyllästynyt toisen toilailuihin jotka vain toistuvat ja toistuvat. Aina lupaa, ettei enää ikinä mokaa. Sittenkun asiat alkaa taas mennä suhteessa hyvin ja vapaus hetkeksi koittaa, niin sama kännissä sekoilu alkaa.
En jaksa enää, vaan on niin raskasta saada toista pois elämästään, kun asutaankin yhdessä.
Tosin itse omistan asunnon ja toisella ei ole mitään. Sekin vielä rasittaa, kun itse olen aikoinani hankkinut kaiken ja sittemmin jakanut taloni tuon naisen kanssa. Ja nyt pitäisi se jättää ja ajaa pois.
Kertokaa hyviä neuvoja pls.
Vaan kun itse on kyllästynyt toisen toilailuihin jotka vain toistuvat ja toistuvat. Aina lupaa, ettei enää ikinä mokaa. Sittenkun asiat alkaa taas mennä suhteessa hyvin ja vapaus hetkeksi koittaa, niin sama kännissä sekoilu alkaa.
En jaksa enää, vaan on niin raskasta saada toista pois elämästään, kun asutaankin yhdessä.
Tosin itse omistan asunnon ja toisella ei ole mitään. Sekin vielä rasittaa, kun itse olen aikoinani hankkinut kaiken ja sittemmin jakanut taloni tuon naisen kanssa. Ja nyt pitäisi se jättää ja ajaa pois.
Kertokaa hyviä neuvoja pls.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen itse aivan samassa tilanteessa. Itsellä alkaa usko suhteeseen loppumaan, kun asiat tuntuvat sotkeutuvan aina vain enemmän. Tasan sama tilanne tuon mokailun kanssa. Toinen tekee kännissä jotain erittäin tyhmää, ikään kuin olis joku kapinahenki päällä. Lisäksi on epärehellisyys joka ainakin tähän asti on ollut melko yksipuoleista. Kun tästä sitten tulee kriisi, niin toinen itkee ja vannoo, ettei mitään vastaavaa koskaan enää tapahdu. Mutta aina tapahtuu kuitenkin. Joko pidemmän tai lyhemmän ajan jälkeen.
Neuvoja tuohon on vaikea antaa. Itse olen monta kertaa vannonut, että tämä oli viimeinen pisara. Että enää en niele mitään. Vaan kun taas jotain tulee, niin uskoo vakuuttelut ja antaa vielä sen yhden mahdollisuuden.
Jossain vaiheessa sen rajan on kuitenkin tultava vastaan. Ja parempi kuitenkin kai ajoissa, kuin myöhään.
Niin se vain taitaa olla, että on olemassa naisia, joille tuollainen käyttäytyminen on verissä. En tiedä syytä, eikä tuo osaa itsekään kertoa. Asiat vain kuulemma menevät niin, eikä ole ollut tarkoitus, jotenkin vain se kuulemma menee niin, eikä se siinä hetkessä tunnu edes väärältä.
Itsellä on onneksi kokemusta "paremmista" naisista, joiden kanssa on ollut pitkiäkin suhteita eikä tällaista ongelmaa ole ollut.
Joten tsemppiä sulle, ei se vika ole sinussa, vaan sillä tytölläsi on kait itsetunto-ongelma tai jotain.
Haluan takaisin vapauteni. Onneksi en asu miehn kanssa yhdessä, mutta vaikea sanoa toiselle, että haluan jatkaa eteenpäin yksin . Kun on vain yksi elämä, niin haluan käyttää sen parhaalla mahdollisella tavalla.
Sanoin, että sorry, mutta en halua asua sun kans enää. Annoin pari viikkoa aikaa etsiä jonkin paikan mihin mennä. Häipy suunilleen saman tien ja haki kamansa vasta myöhemmin. Parempi niin. Ei kylläkään erottu ihan sovussa... päinvastoin, mutta pointti oli se, että ole ainakin rehellinen. Sano, ettet sä enää tunne niin kuin haluisit ja annat sitten aikaa muuttaa. Ens alkuun varmaankin menee jonkin tyttökaverinsa luo tms. Voi olla, että yrittää saada sun päätä käännettyä ihan vain rakkauden takia, mutta ole luja, itsesi takia. Se on loppujen lopuksi paras ratkaisu myös hänelle. Hän varmasti löytää jonkun, joka rakastaa ja jota hän rakastaa ja samoin myös sinä.