Naisille tällainen kysymys:

mutta naisten kommentteja, pliis!

tuohon minun ihmettelyyni, miksi niitä miesten profiileja sitten on enemmän. Siis he ovat epätoivoisempia! ja siten laittavat herkemmin profiilin esille kuin naiset.

Miksi miehet ovat epätoivoisempia? Onko se joku statuskysymys tuttavapiirissä, onko nainen kainalossa vai ei?

Kertokaa kun minä en naisena ymmärrä.

kuvittelin että oikeasta maailmasta on tavallisen ihmisen helpompi löytää seuraa kun taas netistä löytyisi erikoisempia ihmisiä. olin väärässä koska netissä on ne samat tavalliset naamat mutta lisänä on kasvottoman median tuoma epäluuloisuus. todella ruma yhdistelmä.

uskalla lähestyä kirjoitti:

kuvittelin että oikeasta maailmasta on tavallisen ihmisen helpompi löytää seuraa kun taas netistä löytyisi erikoisempia ihmisiä. olin väärässä koska netissä on ne samat tavalliset naamat mutta lisänä on kasvottoman median tuoma epäluuloisuus. todella ruma yhdistelmä.

olen nainen ja profiilini on ollut täällä kesästä. Alusta alkaen lähdin mukaan sillä mentaliteetilla, että ei auta hiljaa kurkkia ja toivoa, että joku ottaisi yhteyttä, vaan otan itse reilusti yhteyttä mukavan tuntuisiin profiileihin, mutta pidän talonpoikaijärjen mukana (en esim. lähetä kuvaa, enkä (mielelläni) anna puhelinnumeroa ennen tapaamista). Näin olen toiminutkin. En ole pitänyt tarkkaa laskua, mutta veikkaan, että useammin olen ottanut johonkuhun mieheen kuin vastaavasti minuun on otettu yhteyttä. Sillä en aio vaivata päätäni.
Se mikä vaivaa on, että vastauksen saaminen on 50/50, vaikka mielestään vastaisi toisen ihannekumppania joltisesti. Ja tuntuu olevan helpompaa saada aikaiseksi yhdet treffit kuin pidempää tuttavuutta... Onko meidän helpompi sännätä aina eteenpäin kuvitelleen että se joku "täydellinen" odottaa jossain, kuin pysähtyä tutustumaan johonkin mahdolliseen? Tältä välistä tuntuu ja että pelisääntökeskustelut olsisvat tarpeen väärinkäsitysten välttämiseksi.

n@inen kirjoitti:

olen nainen ja profiilini on ollut täällä kesästä. Alusta alkaen lähdin mukaan sillä mentaliteetilla, että ei auta hiljaa kurkkia ja toivoa, että joku ottaisi yhteyttä, vaan otan itse reilusti yhteyttä mukavan tuntuisiin profiileihin, mutta pidän talonpoikaijärjen mukana (en esim. lähetä kuvaa, enkä (mielelläni) anna puhelinnumeroa ennen tapaamista). Näin olen toiminutkin. En ole pitänyt tarkkaa laskua, mutta veikkaan, että useammin olen ottanut johonkuhun mieheen kuin vastaavasti minuun on otettu yhteyttä. Sillä en aio vaivata päätäni.
Se mikä vaivaa on, että vastauksen saaminen on 50/50, vaikka mielestään vastaisi toisen ihannekumppania joltisesti. Ja tuntuu olevan helpompaa saada aikaiseksi yhdet treffit kuin pidempää tuttavuutta... Onko meidän helpompi sännätä aina eteenpäin kuvitelleen että se joku "täydellinen" odottaa jossain, kuin pysähtyä tutustumaan johonkin mahdolliseen? Tältä välistä tuntuu ja että pelisääntökeskustelut olsisvat tarpeen väärinkäsitysten välttämiseksi.

Kirjoitat todellakin asiaa.On hassua,että ihmiset ryntäilevät treffeille nettituttujen kanssa ja kummallisesti aina kommentti "ihan kiva","ihan mukavaa oli",eli oikeastaan ei kovin kummoista ja odotellaankin jo seuraavia deittejä,eikä anneta kenellekkään oikeasti mahdollisuutta ihastua saatikka paremmin tutustua.Itse olen nihkeästi lähtenyt treffeille tai puhelinnumeroita vaihdellut.ja syykin aivan selkeä,pitää oikeasti tuntua jollekkin!Pystyn itse hyvin herkästi huomaamaan,olenko jonkun kanssa samalla linjoilla,jo aivan pelkän viestittelyn kautta.Mutta luulen todellakin,että ihmisillä hirveä kiire deittaamaan ja toteavat"ei mun tyyppiä".Ja sitten seuraaville treffeille...et joskohan jo tärppäis,koska eihän sitä tiedä mikä unelmien daami tai mies on kulman takana odottamassa.

yksinäisyyttä enemmän,kuin miehet.ehkä naisilla enemmän ystäviä,harrastuksia,menoja,eikä siksi koe olevansa kovin yksin.naiset on sosiaalisempia,tai ei voi yleistää,mutta kyllä se vain näin on.
siitä jo huomaa,kun saa postia netissä tapaamaltaan mieheltä.mies heti kysyy,jos ei ehdi vastaamaan samana päivänä postiin,eikä seuraavanakaan,että "mitäs olet puuhannut kun et ole yhtään ehtinyt kirjoitella".en millään jaksa istua,enkä ehdikkään istua koneella joka päivä,pari kertaa viikossa vain.monet miehet näköjään päivystää joka päivä koneen ääressä ja odottaa,odottaa,odottaa...postia,se jo kertoo,että ihmisellä ei elämässään paljon muuta ole,kuin kone,seuranaan.

joulun odotusta ja postienkin,kaikille,kyllä ne kummatkin sieltä tulee :)

Kommentit olivat hyviä vaikka kysymys ei.
Olen vaan saanut ihmettelyjä, että miksi en vaan mene ja tapaa ihmisiä. Eipä se niin helposti käy.

myöskin nainen kirjoitti:

Kirjoitat todellakin asiaa.On hassua,että ihmiset ryntäilevät treffeille nettituttujen kanssa ja kummallisesti aina kommentti "ihan kiva","ihan mukavaa oli",eli oikeastaan ei kovin kummoista ja odotellaankin jo seuraavia deittejä,eikä anneta kenellekkään oikeasti mahdollisuutta ihastua saatikka paremmin tutustua.Itse olen nihkeästi lähtenyt treffeille tai puhelinnumeroita vaihdellut.ja syykin aivan selkeä,pitää oikeasti tuntua jollekkin!Pystyn itse hyvin herkästi huomaamaan,olenko jonkun kanssa samalla linjoilla,jo aivan pelkän viestittelyn kautta.Mutta luulen todellakin,että ihmisillä hirveä kiire deittaamaan ja toteavat"ei mun tyyppiä".Ja sitten seuraaville treffeille...et joskohan jo tärppäis,koska eihän sitä tiedä mikä unelmien daami tai mies on kulman takana odottamassa.

Juuri noin. Itse olen aktiivisesti ottanut yhteyttä, laittanut aloitusviestiä sopivalle tuntuville miehille. Joidenkin kanssa on kirjoittelu lähtenyt käyntiin ja muutaman olen tavannut livenä. Yhden ainoan kanssa olisin ollut halukas tapaamaan uudelleenkin. Mutta hän ei tainnutkaan olla sitten aivan vapaa, päättelin monestakin seikasta... No, hyvä jos jäi sitten siihen yhteen tapaamiseen.

Suomi24 Treffien "ongelma" on kai liika "tarjonta". On niin helppoa aloitella vaikka viiden kanssa samalla viikolla jotain viestittelyä, helposti siinä sitten se oikeasti itselle sopivin jääkin unholaan...

Se on kumma juttu, että ainoatakaan suomi24:n kautta tutustumaani miestä en ole tavannut toista kertaa. Mutta heti kun käytän muita nettideittisysteemeitä, alkaa tapahtua. Itse syyksi tähän totean tuon "ylisuuren tarjonnan" Suomi24:ssä. Valitettavasti.

Ja täytyy myöntää, että parhaat oikeat keskustelut olen käynyt kaukana asuvien miesten kanssa. Sattumaa varmasti. Mutta harmittavaa sattumaa, että kun joku tuntuu samanhenkiseltä, mukavalta ihmiseltä, juuri hänen täytyy asua satojen km päässä. Mut hei, ei luovuteta!! Kyllä se mun mussukka mieheni vielä eteeni astuu ;)))