Mita mielta

eli aikalailla pohjoisessa. Ja kummallista on, etta perhe ei ole tyovaenluokkaa, isa tyoskentelee isossa yrityksessa jossa han on myos osaomistajana (en tieda yrityksesta mitaan) ja rahaa on talo taynna ( 2 uutta autoa, iso upea talo) ja perheen aiti on jaanyt kotiin koska hanen ei tarvitse tyoskennella kun on rahat asiat kuulemma hyvin. Nayttavat vain olevan hyvin kitsaita ja tama arsyttaa niin kovasti kun perheen aiti saattaa tulla 3 louis vuittonin veskaa kadessa ostoksilta ja saattaa sitten valittaa mun 20 punnan paitaostoksesta. Tosin oon aikalailla palvelijan asemassa taalla talossa, en oo mikaan perheenjasen tosiaan mutta siedan tata henkilokohtaisista syista.

..... kirjoitti:

eli aikalailla pohjoisessa. Ja kummallista on, etta perhe ei ole tyovaenluokkaa, isa tyoskentelee isossa yrityksessa jossa han on myos osaomistajana (en tieda yrityksesta mitaan) ja rahaa on talo taynna ( 2 uutta autoa, iso upea talo) ja perheen aiti on jaanyt kotiin koska hanen ei tarvitse tyoskennella kun on rahat asiat kuulemma hyvin. Nayttavat vain olevan hyvin kitsaita ja tama arsyttaa niin kovasti kun perheen aiti saattaa tulla 3 louis vuittonin veskaa kadessa ostoksilta ja saattaa sitten valittaa mun 20 punnan paitaostoksesta. Tosin oon aikalailla palvelijan asemassa taalla talossa, en oo mikaan perheenjasen tosiaan mutta siedan tata henkilokohtaisista syista.

miun entinen au pair perheeni kanssa. olivat varattomia ja au pairin pito oli kuulemma tosi kallista. Perheen kakarat olivat tosi kateellisia kun sain paljon rahaa ja sitten valittivat vanhemmileen et mie olen kerskunut rahoillani ja ja uusilla tavaroillani (en ollut). He sitten sanoivat et miun on lopetettava hienojen tavaroiden osto tai jos ostan jotain niin niiden on oltava piilossa. Ja puhuivat koko ajan miun holtittomasta rahan tuhlauksesta. Joka ei muuten ollut holtitonta.

melkein sama ongelma kirjoitti:

miun entinen au pair perheeni kanssa. olivat varattomia ja au pairin pito oli kuulemma tosi kallista. Perheen kakarat olivat tosi kateellisia kun sain paljon rahaa ja sitten valittivat vanhemmileen et mie olen kerskunut rahoillani ja ja uusilla tavaroillani (en ollut). He sitten sanoivat et miun on lopetettava hienojen tavaroiden osto tai jos ostan jotain niin niiden on oltava piilossa. Ja puhuivat koko ajan miun holtittomasta rahan tuhlauksesta. Joka ei muuten ollut holtitonta.

Mikä oikeus perheillä on mielestään kontrolloida tai arvostella täysi-ikäisen ihmisen rahankäyttöä! Eri asiahan on, jos valitetaan ääneen sitä, miten rahat on aina loppu tai pyydetään ennakkoa, mutta itse ansaituilla rahoilla saa mielestäni tehdä mitä haluaa!
Huomauta ystävällisesti, ettet halua rahankäyttöösi puututtavan- taskuraha on kuitenkin vielä kohtuullinen rahamäärä, jonka sen kuluttaminen tee kenestäkään patologista shopholistia! Kuulostaa lisäksi siltä, että huomauttelut ovat olleet aiheettomia, ja huomauttelija etenkin sinun tapauksessasi edes jäävi kommentoimaan asiaa. Pidä matalaa profiilia ostoksistasi, mutta tee myös selväksi, ettet halua osaksesi aiheetonta arvostelua. Miten äiti voi edes pitää mitään kalliina, kun hinta ei selkeästikään ratkaise hänellä mitään- mahtaakohan itse edes vilkaista hintalappua?!
Tsemppiä, pitäkää puolenne! :)

..... kirjoitti:

eli aikalailla pohjoisessa. Ja kummallista on, etta perhe ei ole tyovaenluokkaa, isa tyoskentelee isossa yrityksessa jossa han on myos osaomistajana (en tieda yrityksesta mitaan) ja rahaa on talo taynna ( 2 uutta autoa, iso upea talo) ja perheen aiti on jaanyt kotiin koska hanen ei tarvitse tyoskennella kun on rahat asiat kuulemma hyvin. Nayttavat vain olevan hyvin kitsaita ja tama arsyttaa niin kovasti kun perheen aiti saattaa tulla 3 louis vuittonin veskaa kadessa ostoksilta ja saattaa sitten valittaa mun 20 punnan paitaostoksesta. Tosin oon aikalailla palvelijan asemassa taalla talossa, en oo mikaan perheenjasen tosiaan mutta siedan tata henkilokohtaisista syista.

mulla muuten ihan sama tarina ku sulla, siis perhe todella samanlainen. ne aina hirvitteli mihin käytin rahani ja jos ostin taas jotain halvempaa ni sit kauisteltiin niten voin ostaa tollasta roskaa...
jos kävin selfridgellä ne se oli huono, mut jos ne ei sekään ollu hyvä :)
et aina ei voi voittaa!
lopetin vaan kertomasta niille mihin rahani laitoin ja piilotin kaikki uudet vaatteeni, ni tarvinu kiukutella!

manchesterissa kirjoitti:

mulla muuten ihan sama tarina ku sulla, siis perhe todella samanlainen. ne aina hirvitteli mihin käytin rahani ja jos ostin taas jotain halvempaa ni sit kauisteltiin niten voin ostaa tollasta roskaa...
jos kävin selfridgellä ne se oli huono, mut jos ne ei sekään ollu hyvä :)
et aina ei voi voittaa!
lopetin vaan kertomasta niille mihin rahani laitoin ja piilotin kaikki uudet vaatteeni, ni tarvinu kiukutella!

unohin vielä mainita, että meillä ei se "kontrolli" loppunu aina noihin raha asioihin vaan perheen emäntä oli myös hyvin halukas päättäämään millanen dietti mulla pitäs olla, millasia kavereita voin käydä näkemässä ja mihin vapaa-aikani kulutan... kun kuulemma ties aina mikä mulle on parasta :)

että kyllä sitä kaikkeen törmään tuolla maailmalla!