Kuinka nopeasti voi kyllästyä uuteen avokkiinsa. Luulin alussa häntä kovasti rakastavani, mutta miksi nyt paineet monista asioista ovat vieneet tunteet pohjalukemiin ja tyhjä tunne on alkanut vallata mieltä. Voikohan tunteet palata uudestaan ja kuka edes voi sanoa, mitä se todellinen rakkaus on? Kertoilkaa, miltä tuntuu, kun vuosia on rakastanut samaa kumppania? Kannattaako hakea uutta ja uutta ihmissuhdetta, kunnes löytäisi sen oikean ja mistä seuraavalla kerralla tietää, lopahduttaako arki kaikki taas. Hoh heijaa.
onko ketään
yhtä onnetonta
4735
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En voi sanoa tietäväni, miltä kyllästyminen tuntuu vuosien päästä, kun oma suhde on vielä kohtuullisen nuori, mutta samaan viittavaa olen kokenut. Yhteenmuuton jälkeen painaa arki päälle, kova stressi kärjistää pienetkin ongelmat ja ahdistukset valtavaksi kasaumaksi. Tuntuu, että toisesta ei enää huomaa kuin ne huonot puolet. Niin kovasti kun niitä hyviä asioita yrittää muistella, huomata ja arvostaa, ne tuntuvat jäävän "tätäkö tämä nyt sitten on" pohdiskelun alle.
Lienekö sitten hyvä vai huono, mutta kunnon riitojen jälkeen tämä tunne tuntuu jokseenkin hellittävän (enkä usko, että poikkeamme normipariskunnasta paljonkaan siinä suhteessa). Riidan aikana miettii kuitenkin eroa(kin), ja huomaa, miten ahdistavalta toisen menettäminen tuntuisi. Lienekö se sitten läheisriippuvaisuutta vai Sitä Oikeaa Rakkautta, sopimisen jälkeen on vain niin onnellinen, että toinen on vielä siinä.
Kun en haluaisi kehottaa väkisin riitelemäänkään, niin kannattaisi kokeilla muita tapoja löytää taas se rakkauden tunne. Yleisesti tunnettu keino on ikävöidä. Päivän, viikon tai kuukauden ero (parisuhteesta riippuen) kertoo kyllä, onko olo helpottunut vai tuskaisa. On oma asia tehdä johtopäätökset ja ratkaisut sen pohjalta. Toisaalta, jos elo on muuten vain hiipunut, ja mahdollisesti kaivattu hellyys puuttuu, kannattaa kenties kokeilla jotain yhteistä virkistävää. Kylpyläviikonloppu, patikkaretki tai lauantai-ilta vierekkäin kontaten. Mielikuvitus rajana.
Älä nyt vielä luovuta rakkaasi suhteen, niin monesti tuntuu kuulevan miten se ruoho olikin kulahtanutta aidan toisella puolella. Sen jälkeen, kun tunnet oikeasti yrittäneesi päätymättä mihinkään (edes hetkellisesti) harkitse asia uudelleen. Vain sinä voit tietää, missä pisteessä ero on oikea ratkaisu.
Kiitos, yritän vielä rauhassa tutustua sisimpääni ja katsoa, mitä itse voin tehdä asialle. Mikäli vastakaiku on kaikenaikaa hukassa kumppanilta, täytynee keskustella asiasta suoraan. Nostaa kissa pöydälle.
Eivät kaikki seurustelun alut ole tarkoitettu pysyväksi parisuhteeksi.
Onpas tarkoitettu kuolemhaan asti:))