Miten selvitä ?

Huolia ja murheita

Yksi perheemme jäsen on sairastunut vakavasti. Nyt minulle on tullut kauhea menettämisen pelko. En tiedä miten selviän, jos tämä ihminen kuolee. Kaikki muuttuisi kerralla. Olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa, mutta se vaan on mielessä joka päivä. Nyt olemme tulleet toimeen ihan hyvin ja lääkitys on auttanut. Illalla pistän aina kädet ristiin ja rukoilen. Kertokaa joku samassa tilanteessa oleva/ollut miten ja mistä olette saaneet voimia jaksaa eteenpäin.

8

2979

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tatti

      Isälläni on syöpä.Kukaan eí tiedä aikaa.Mietteet vaihtelevat paljon, välillä iskee kamala menetyksen pelko, välillä toivoo ettei hän joutuisi kovin kärsimään sitten kun tilanne pahenee.Aika on vienyt pahimman terän, vähitellen alkaa sopeutua ajatukseen hänen kuolemastaan.Sanoisin että ei kannata tukahduttaa omia tunteiaan ja ajatuksiaan, jos pelottaa niin pelkää rauhassa ja käsittele asiaa reilusti.Voitko kenenkään kanssa jakaa asiaa? Minulla on mies tukena jolle purkaa tätä asiaa.
      Nyt ei varmasti siltä tunnu mutta se muokkautuu siitä sitä mukaa kun asian kanssa joutuu elämään.

    • sisko

      hei!

      sain viime vuonna pari pv joulun jälkeen kuulla, että ainoan siskoni paha olo ei ollutkaan pelkkää flunssaa. Se oli jotain paljon pahempaa; syöpä.
      Olemme sisareni kanssa kuin paita ja peppu, parhaat ystävät, teimme kaikkea yhdessä.
      Tieto syövästä pysäytti kaiken. En tiennyt miten suhtautua häneen, en tiennyt miten tukea siskoani ja pelkäsin joka pv menettäväni hänet.
      Hoidot on tosi rankkoja, hiuksia lähtee ja hän kärsii tosi paljo niist..
      On vaikeaa nähdä läheinen heikkona. Kumpa vain voisin tehdä jotain..

      Pelko menettämisestä, kuolemasta elää joka hetki. Se ei lähde, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Kun puhut asioista sen oikeilla sanoilla jolle kulle tai kirjoittamalla päiväkirjaa, kirjettä tsm. se auttaa. Itse olen kokeillut jälkimmäistä ja se on auttanut.
      Voimia olen saanut työstäni ja luonnosta, muistelemalla hyviä hetkiä.
      Mikä tärkeintä olemalla siskoni lähellä.

      Voimia teille kaikille!

      • ahdistus

        Isälläni todettiin keuhkosyöpä elokuussa.Eläteltiin toivoa,että jospa sen voisi leikata,kunnes kävi ilmi,että on levinnyt sisäelimiin:(Sädehoitoa annettiin ja stytot aloitettiin.Stytoa ehdittiin antaa vain kerran,kunnes tuli sappiteiden tukos ja nyt hän on sairaalassa sen vuoksi.Yhtä odottamisen tuskaa tämä nyt on,että mitä tapahtuu.Operaatio ei onnistunut ja nyt suunnitellaan leikkausta,jossa lasiputki viedään maksan läpi sappirakkoon.Leikkausta ei vain ole voitu aloittaa,koska isällä on niin ohutta verta,että se olisi iso riski.Nyt yritetään verta hyydytellä ja odotetaan vain.Että tämäkin piti vielä tulla,kun isä olisi muuten voinut kotona vielä viimeiset päivänsä olla!Hän ei yhtään viihdy sairaalasa ja on masentunut,kun mitään ei tehdä.Äitikin on väsynyt,mutta silti yrittää joka päivä siellä kulkea.Ja me lapset käymme isää katsomassa aina kun mahdollista.Minulla onoma perhe,mies ja kaksi tyttöä(3,5v.ja 8kk).Se auttaa jaksamaan.Vaikka välillä tuntuu,että itsekin painuisi masennukseen..Tämä tavallinen arki pitää kuitenkin kiinni elämässä.Olen yrittänyt ajatella,että isän elämä päättyy,kun tuska päättyy ja sitten,kun sen aika on.Onhan se surku,että joutuu kestämään tälläista ennen lähtöään,mutta mikä lie tarkoitus...Pahaa tekee katsoa,kun toinen yrittää taistella viimeiseen asti..Voimia kaikille läheisen sairauden rinnalla kulkijoille!Kirjoittaminenkin helpottaa...


    • surutyö

      Olin 30v naimisissa hyvän ja rakkaan miehen kanssa. Hän sairastui syöpään 53 vuotiaana ja taistelimme 1,5v kaikin lääketieteellisin ja omin henkisin voimin sitä vastaan. Hän menehtyi leikkaukseen, jolla yritettiin syövän etäpesäkkeitä poistaa. Siitä on nyt 2 kk. Pakko on selvitä ja jatkaa elämää, päivä ja hetki kerrallaan. En tiedä huomisesta en muista kaikkea mennyttä sairauden ajalta ja kuoleman jälkeen. JOtenkin voimia on kuitenkin jokaiselle päivälle riittänyt. Ystävät ja työ auttavat, mutta lopulta kaiken kohtaa yksin jokainen aamu. Viikonloppuni suurin tapahtuma nykyisin on hänen haudallaan käynti ja kynttilän sytyttäminen. Sattuu kovasti, mutta joskus se helpottaa. Myös minä rukoilin ja rukoilen yhä. En syytä Jumalaa en ihmisiä. Hänet otettiin pois ja minun on pakko jatkaa yksin. Hyväksyn sen ja uskon, että jonakin päivänä tuska helpottaa ja voin taas nähdä auringon. Viime joulu oli viimeisemme, tiesimme sen. Nyt en vietä joulua, en pysty siihen ilman häntä. Perheellesi toivon lämminta ja läheistä yhdessäoloa. Nauttikaa siitä mitä teillä on nyt tällä hetkellä. Muu ei ole tärkeää. Huomisen murheet tulevat aikanaan, voimia tähän päivään.

    • myös surrut

      vaan kumma olento, kun sopeutuu menetykseen, ihmeen lailla ,vaikka suru on kovaa ,niin joka päivä on itse elettävä kuitenkin.
      olen menettänyt mieheni ja isäni, ihan niin että väliä oli pari kuukautta,mutta siitä on tosin jo aikaa vuosia,mut ovat kuitenkin lähellä minua,mut siskoni menetin 3vuotta sitten, ja se oli kova pala ja on vieläkin, viimeksi eilen ikävöin häntä ja jopa pienet kyyneeleet tuli,
      että voimia sinulle eteenpäin.

    • elämä jatkuu

      Minulla on kuolut molemmat vanhemmat.Isä sairasti syöpää vuoden.Kävin häntä katsomassa niin paljon kuin voin.Minua jotenkin lohdutti isän katse ja se ilo mitä hän tunsi kun olin hänen vierellään.Syövässä tuskat oli kovat ja sitä oli vaikea katsoa.Kävin välillä ulkona ja taas menin isän viereen ja juttelin kaikenlaisia asioita.Kun hänen lähtöilmoitus tuli se ei heti mennyt mulle perille.Sitten tuli kaaos ja itku.Muistot yhteisistä hetkistä lohdutti.Sitten äiti sairastui vakavasti.Se oli pitkä ja raskas aika.Äiti sairasti 3vuotta.Tuskat oli kovat ja lääkkeet ei auttanut.Eikä äiti osannut enää puhua.Oli kovaa seurata vierestä.Kerran olimme isän haudalla sisarusten kans.Ajattelin äitiä ja sanoin ääneen.Voi kun äiti pääsis isän luo niin loppu olis meidän murhe.No se murhe tuli vuoden päästä.Toisaalta olin äidin puolesta helpottunut.Mutta sisällä oli tuska ja suuri möykky.Minulle tuli mieleen äidin laittama värsy isän kukkalaitteeseen "yksi on tieto joka lohduttaa.Unesi ei ole enää tuskaisaa"Laitoin hautajaisia sumussa en muista niistä paljon mitään.Kun kaikki oli ohi,elämän piti jatkua.Vaikeaa se aluksi oli mutta minulla oli muistoja...paljon hyviä muistoja.Aina kun voin käyn hautaus maalla juttelemassa se helpottaa.Voi tuntuua kovilta sanoilta mutta en todellakaan halua heitä enää sairaalaan kärsimään.Heillä on nyt rauha ja meillä lapsilla muistot.Näin jälkeenpäin mietin että ihmeesti ihminen selviää kaikenlaisista tilanteista.Ei se kyllä helppoa ole eikä sitä unohda milloinkaan.Vieläkin juttelen heille mielessäni ja kertoilen asioita.Eli he jäivät elämään meidän mieliin.

    • vakavasti sairas

      hei
      olin itse vakavasti sairaana koko kesän, syksyn. Syöpä. Nyt näyttää että hoitojen jälkeen tauti on voitettu - seuraavat 5 vuotta kontrolleja.
      -
      Keväällä en tiennyt, olisinko syksyllä elossa. Mutta se mitä toivoin läheisiltäni, mieheltäni ja vanhemmiltani, sisaruksiltani, oli että he eivät kuitenkaan antaisi asian varjostaa jokaista päivää.

      Pyrin itse elämään mahdollisimman paljon tässä hetkessä,Nyt. Etten päästänyt ajatuksiani jossittelemaan tulevaisuudesta ja kehittelemään mörköjä, auttoi minua paljon. Mieheni myös jaksoi elää tässä päivässä minun kanssani. Tietenkin me puhuimme kuoleman mahdollisuudesta. Mutta kun siitä oli puhuttu, pyrimme taas elämään Nyt.

      Meistä monen rakkaat ihmiset temmataan pois luotamme hetkessä. Tulee jokin onnettomuus ja hän on mennyt. Jälkeenjääneet katuvat kaikkea tärkeää mikä jäi sanomatta, mitä jäi tekemättä.
      Toiset saavat aikaa, tiedämme kaikki että elämä loppuu itsekukasenkin kohdalla ennemmin tai myöhemmin. Jos elämän raja on näkyvissä, voi vielä tehdä paljon, elää vahvasti ja lähellä. Puhua ja kuunnella toisen ajatuksia elämästä ja kuolemisesta. Elää rohkeana, antamatta tuntemattoman tulevaisuuden varjostaa ja kutistaa käsilläolevaa hetkeä.

      Karkoita tulevaisuuden varjo mielestä, elä vahvasti nyt, en muuta osaa tueksenne sanoa. Jos sairaus mahdollisesti on voitettavissa, uskokaa siihen että se on mahdollista ja tapahtuu! Valakaa sitä rohkeutta toinen toisiinne.

      Voimahalaus sinne

    • Huolia ja murheita

      Kiitos lohduttavista sanoistanne.
      Päivä kerrallaan eteenpäin ja huomiseen uskoen.
      Hyvää Joulun odotusta kaikille !

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30893
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4215
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2735
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1901
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      591
      1670
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1596
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1570
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1506
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1250
    Aihe