Lääketieteellisen Pääsykoe?

"Yliopistomaailman vaikein", tuskin sentään. Mutta se on totta, ettei pääsykoe vastaa läheskään lääkisopiskelua. Itse pääsin toisella yrityksellä sisään, ja ainakin noissa kahdessa osa-alueiden painotus oli erilainen. Ensimmäisessä(2004) oli melko paljon laskuja, jälkimmäisessä taas oli jo enemmän teoriaa. YO-todistuksella ei ollut sisäänpääsyn kannalta kovin suurta merkitystä, ellei sitten ollut arvosana-akselia L-L-E/L, pääsykoekiintiössä sisään mentiin.

Fysiikka saattaa olla tärkein noista kolmesta, siihen kannattaa lukiossa panostaa. Tämä siis pääsykokeen kannalta, itse luin kaikki lukion fysiikan kurssit. Mutta taas lääkiksessä opiskelun kannalta on hyödyllistä osata biologiaa, saa vähän helpomman lähdön. Lukiossa minulla ei ollut lainkaan valinnaista biologiaa, mistä johtuen olen välillä ollut hieman hukassa(geeniasioissa tuo näkyy eniten, mutta niitähän ei käsittääkseni ole uudessakaan Galenoksessa, joten pääsykokeen kannalta ylim. biologian opiskelu ei ole välttämätöntä).

On hyvä jos jaksaa biologiaan panostaa lukiossa, mutta biologian opiskelu nyt on oikeastaan ulkoaopettelua, ei siihen tarvita opettajaa. Galenoksen biologiaosuuden ehtii lukea yo-kirjotusten jälkeenkin, se vaatii vain vähän enemmän panostusta. Kemia ja fysiikka vaativat ymmärrystä, niiden kurssit oikeasti kannattaa käydä tosissaan. Siitä saa kaiken lisäksi laskurutiinia, jota tarvitaan pääsykokeessa.

Kyllä se vaan on niin, että pääsykokeessa on menestyttävä hyvin, jos mielii sisään. HYvällä yo-todistuksella, et hirveesti saa pojoja. Jos haluaa päästä sisään on pääsykokeeseen panostettava täysillä, eikä vaan kuvitella pääsevänsä yo-kokeen L:n perusteella sisään. Kannattaa tietysti pyrkiä yo-kokeessakin saamaan mahdollisimman hyvät arvosanat, koska hakuprosessissa kaikki pisteet ovat tärkeitä. Muistakaa pitkästä matematiikasta,. kun kirjoittaa saa plus 2 pojoa aina lisää.

koo kirjoitti:

"Yliopistomaailman vaikein", tuskin sentään. Mutta se on totta, ettei pääsykoe vastaa läheskään lääkisopiskelua. Itse pääsin toisella yrityksellä sisään, ja ainakin noissa kahdessa osa-alueiden painotus oli erilainen. Ensimmäisessä(2004) oli melko paljon laskuja, jälkimmäisessä taas oli jo enemmän teoriaa. YO-todistuksella ei ollut sisäänpääsyn kannalta kovin suurta merkitystä, ellei sitten ollut arvosana-akselia L-L-E/L, pääsykoekiintiössä sisään mentiin.

Fysiikka saattaa olla tärkein noista kolmesta, siihen kannattaa lukiossa panostaa. Tämä siis pääsykokeen kannalta, itse luin kaikki lukion fysiikan kurssit. Mutta taas lääkiksessä opiskelun kannalta on hyödyllistä osata biologiaa, saa vähän helpomman lähdön. Lukiossa minulla ei ollut lainkaan valinnaista biologiaa, mistä johtuen olen välillä ollut hieman hukassa(geeniasioissa tuo näkyy eniten, mutta niitähän ei käsittääkseni ole uudessakaan Galenoksessa, joten pääsykokeen kannalta ylim. biologian opiskelu ei ole välttämätöntä).

On hyvä jos jaksaa biologiaan panostaa lukiossa, mutta biologian opiskelu nyt on oikeastaan ulkoaopettelua, ei siihen tarvita opettajaa. Galenoksen biologiaosuuden ehtii lukea yo-kirjotusten jälkeenkin, se vaatii vain vähän enemmän panostusta. Kemia ja fysiikka vaativat ymmärrystä, niiden kurssit oikeasti kannattaa käydä tosissaan. Siitä saa kaiken lisäksi laskurutiinia, jota tarvitaan pääsykokeessa.

Lue lisää

Näköjään tuolla kannattaa treenata kokeisiin. On muuten PIRUN HYVÄ SIVUSTO!

http://laaketiede.netrainer.org

Käytännön vihje: ota vanha ja uusi kirja käteen ja katso onko eroa. Varmasti on eroa, ehkä vähän ja harvoissa asioissa, mutta ne voivat olla tärkeitä asioita pääsykokeessa. Voit toki opetella eroavaisuudet uudesta kirjasta. Helpommalla ja riskittömämmin pääsee ostamalla uusimman painoksen.

Itse suosittelisin uutta painosta, siinä saattaa olla korjattu ainakin ne muutama virhe mitkä vanhassa oli

Minulla oli sama ongelma. Tajusin vastaa 22-vuotiaana että haluan lääkikseen. Olin lukenut lukiossa yhden kemian ja yhden fysiikan kurssin. Mutta koska mikään muu ala ei enää kinnostanut päätin että opiskelen kemian ja fysiikan kurssit Etelä-Pohjamaan opistossa. Voit myös opiskella fysiikkaa aikuislukiossa. Itseopiskelu on aika hankalaa koska hyviä fysiikan kirjoja ei varmaan ole olemassa, ainakaan minä en ole löytänyt. Yksi hyvä kirja on Noste, missä on tehtäviä ja ratkaisut. Myös fysiikan itseopiskelumateriaalit kannattaa hankkia joltain valmennuskurssifirmalta koska lukiossa opiskellaan osittain eri asioita kuin Galenoksessa.

....... kirjoitti:

Minulla oli sama ongelma. Tajusin vastaa 22-vuotiaana että haluan lääkikseen. Olin lukenut lukiossa yhden kemian ja yhden fysiikan kurssin. Mutta koska mikään muu ala ei enää kinnostanut päätin että opiskelen kemian ja fysiikan kurssit Etelä-Pohjamaan opistossa. Voit myös opiskella fysiikkaa aikuislukiossa. Itseopiskelu on aika hankalaa koska hyviä fysiikan kirjoja ei varmaan ole olemassa, ainakaan minä en ole löytänyt. Yksi hyvä kirja on Noste, missä on tehtäviä ja ratkaisut. Myös fysiikan itseopiskelumateriaalit kannattaa hankkia joltain valmennuskurssifirmalta koska lukiossa opiskellaan osittain eri asioita kuin Galenoksessa.

Lue lisää

Tai jos olet jo jossain yliopistossa kirjoilla, käy joku fysiikan peruskokonaisuus luonnontietetiden/ tekniikan puolella. Siellä asiat tietenkin käydään vähän vielä tarkemmin läpi, mutta perusjutut jää kyllä hihaan ihan varmasti. Tai sitten käyt vaan niiden laskuharjoituksissa, siellä vielä ihan ilmaiseksi neuvotaan jos et osaa ;)

älä puhu paskaa.fysiikka on suhteessa tärkeämpi kuin bilsa niin kuin itse kuulit sellaisen suusta joka ON LÄÄKIKSESSÄ.

Tärkeitä ovat fysiikka, kemia , bilsa ja tilastomatematiikka. Miksi hylkäät haaveen? Miksi et mieluummin tavoita haavettasi?

Mä luin jostain et Kuopion ja Oulun lääketieteellisen sisäänpääsyprosentti on n. 30 %, mut joku sano täällä et se olis vaan 5-7 %.
Oon ihan pihalla.. Olis kiva kuulla jonku sinne päässeen mielipide siellä opiskelusta ja siitä pääsykokeesta.

Ei naamalla saa kyllä missään lukiossa numeroita. Kuitenkin opettajillakin on tarkat määräykset numeroitten antamisesta ja muusta. Todella harkiten varmaan perustat omat meilipiteesi!

takapajulainen kirjoitti:

Ei naamalla saa kyllä missään lukiossa numeroita. Kuitenkin opettajillakin on tarkat määräykset numeroitten antamisesta ja muusta. Todella harkiten varmaan perustat omat meilipiteesi!

Lue lisää

Mitä ihmiset kyselee täältä esim. mitä galenos kirjaa tentataan pääsykokeissa tai mitkä on pääsykoeprosentit? Mitä jos ihan ITSE soittelisitte esim. opintotoimistoihin ja tutkisitte netistä mistä löydätte kaikki mahdolliset statistiikat hakijoista ja päässeistä ja pisterajoista sun muista. EI tosiaan kannata hakea lääkikseen jos ei oo sen verran älyä että hoksaa ite tutkiskella asioita vaa tulee jonneki suoli24 kyselee "hihi kannattaako hakee lääkiksee tykkään matikast ja bilsast mut fysiikka on tylsäää :(:(:("

jokuvaan. kirjoitti:

Mä luin jostain et Kuopion ja Oulun lääketieteellisen sisäänpääsyprosentti on n. 30 %, mut joku sano täällä et se olis vaan 5-7 %.
Oon ihan pihalla.. Olis kiva kuulla jonku sinne päässeen mielipide siellä opiskelusta ja siitä pääsykokeesta.

Lue lisää

5-7% on jonkun pahantahtoisen egomaanikon haaveunesta napattu...

Todelliset prosentit heiluvat 25-30% kieppeillä.

Helsinkiin on vaikein päästä, toisella sijalla Turku ja Tampere, sitten Oulu ja Kuopio. Kaikista valmistuu ihan yhtä hyviä lääkäreitä, ja laadukkaisiin tutkimusryhmiinkin pääsee kaikilla paikkakunnilla.

Päästötodistus tai yo-todistus eivät ratkaise mitään. Jos pääsykoe menee ns.vituiksi, et pääse sisään. Toisaalta huonollakin todistuksella pääset sisään, jos pääsykoe menee nappiin.

Pääsykoe vaatii lukiofysiikan ja -kemian hallintaa. Siis pitkän kemian ja pitkän fysiikan. Lukion biologiasta ei pääsykokeessa ole juurikaan hyötyä, lukion psykologiasta ei lainkaan.

Matemaattisesti lahjakas ei tarvitse olla, vaikka yo-kirjoitettua pitkää matikkaa arvostetaankin hakuperusteissa. Plus, miinus, jako, kertolasku = niillä pärjää pääsykokeessa ja itse opinnoissa lähes poikkeuksetta.

webcamboy_94 kirjoitti:

Mitä ihmiset kyselee täältä esim. mitä galenos kirjaa tentataan pääsykokeissa tai mitkä on pääsykoeprosentit? Mitä jos ihan ITSE soittelisitte esim. opintotoimistoihin ja tutkisitte netistä mistä löydätte kaikki mahdolliset statistiikat hakijoista ja päässeistä ja pisterajoista sun muista. EI tosiaan kannata hakea lääkikseen jos ei oo sen verran älyä että hoksaa ite tutkiskella asioita vaa tulee jonneki suoli24 kyselee "hihi kannattaako hakee lääkiksee tykkään matikast ja bilsast mut fysiikka on tylsäää :(:(:("

Lue lisää

No joo aikanakin tuolla näyttää olevan jotain Galenos-kysymyksiä, ilmeisesti pääsykokseen: http://laaketiede.netrainer.org Tosin en saanut kaikkia aiheita avautumaan...

Jasmindee kirjoitti:

No joo aikanakin tuolla näyttää olevan jotain Galenos-kysymyksiä, ilmeisesti pääsykokseen: http://laaketiede.netrainer.org Tosin en saanut kaikkia aiheita avautumaan...

Lue lisää

Huomasin saman kun kävin saitilla viimekuussa, mutta nyt kun kokeilin uudestaan niin sivusto toimi jo paremmin. Ne "Lue lisää" -Wikipedia linkit sivustolla oli tosi hyödyllisiä kans

hei smartass, "kurjaako": miten 'rimaa' 'vähennetään'? mun käsitykseni mukaan kun vaatimuksia vähennetään ja rimaa lasketaan. jotkut kun vaan tuntuvat tietävän kaiken....

itse en ollut edes harkinnut lääketiedettä, biologia, kemia ja fysiikka jäivät lukiossa yhteen kurssiin. turussa valinnassa 70% otetaan yhteispisteiden perusteella - näiden laskemisessa otetaan huomioon äidinkieli, vieras kieli, matematiikka ja mikä tahansa reaali, siis muukin kuin bilsa/kemma/fyssa. (tämä muuttuu 2011 haussa, jossa edellä mainitut ovat ainoat reaalit josta saa pisteitä)

pointtina on siis se, että jos päätä löytyy ja motivaatiota, ei missään nimessä kannata hylätä toiveita lukiomenestyksen/-kokemuksen perusteella. jos et pärjännyt yokokeissa erinomaisesti, kovalla työllä pääset pääsykoekiintiöllä sisään. (ei sillä että ällän papereilla se kävisi helposti!:) ). jos et lukenut kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa lukiossa, kuten en minäkään, voit opiskella näitä monissa eri paikoissa, esim. iltalukiossa. joka tapauksessa sisälle pääsyyn vaaditaan paljon kovaa työtä. toivoa ei kannata menettää.

Joo ensin sairaanhoitajakoulutus ja muutaman vuoden hoitotyön jälkeen etevimmät voisivat jatkaa lääkäreiksi.

jjjj3 kirjoitti:

Joo ensin sairaanhoitajakoulutus ja muutaman vuoden hoitotyön jälkeen etevimmät voisivat jatkaa lääkäreiksi.

Löytyyköhän noita vanhoja pääsykokeita jostain päin nettiä?

emmeee kirjoitti:

Löytyyköhän noita vanhoja pääsykokeita jostain päin nettiä?

Hei,

olisi tarjolla huippuvalmennuksen täydellinen itseopiskelupaketti. Paketti on koottu uuden Gallen mukaan ja pari viikkoa sitten tipahti postiluukusta vihkonen, jossa mm. korjaukset uuden Gallen virheisiin.

http://tori.suomi24.fi/myydään/sekalaista/muut ilmoitukset/uusi, kÄyttÄmÄtÖn lääkispaket...

Itse yritin ensimmäistä kertaa nyt 2010 ja ei se hyvin mennyt. Lukemisen aloitin vasta maaliskuussa, joten eipä siinä paljoa sitten tultu muutenkaan luettua. Nyt olen aikeissa aloittaa huomenna lukemisen, lukea yhteensä 3x vanhan ja 3x uuden(tuleeko uutta?) galenoksen. Lisäksi osallistun valmennuskurssille ja pitää harjoitella niin vimmatusti laskuja, sillä siihen kaatui viimeksi. Oli yllättävän fysiikkapainotteinen koe minulle.

edes raakapisteet eivät ole vertailukelpoisia tiedekuntien välillä, et siis voi tietää olisitko päässyt helsinkiin.

fghrrt kirjoitti:

edes raakapisteet eivät ole vertailukelpoisia tiedekuntien välillä, et siis voi tietää olisitko päässyt helsinkiin.

Joo kyllähän eri sensorit arvostelee eri tiedekuntien kokeet, mutta se minkä yliopiston sensoreiden arvostelu on tiettynä vuonna tiukinta on arpapeliä.
Mutta totean että yleensä jos saa 80% maksimipisteistä niin se on varma pääsy ihan mihin kaupunkiin tahansa.

Hohoo! Lääkiksessä kirjoitti:

Joo kyllähän eri sensorit arvostelee eri tiedekuntien kokeet, mutta se minkä yliopiston sensoreiden arvostelu on tiettynä vuonna tiukinta on arpapeliä.
Mutta totean että yleensä jos saa 80% maksimipisteistä niin se on varma pääsy ihan mihin kaupunkiin tahansa.

Lue lisää

Fysiikka on elämän suola. En tajua, miten joku ei siitä tykkäisi! :) tv. pitkän fysiikan jamppa (kaikki maholliset kurssit) Tosiaan sit sanoisin tosta lääkiksen pääsykokeesta, että fysiikkahan siinä taitaa tärkein olla. Onko kemiassa edes kunnon laskuja? :o Kuitenkin fysiikalla saat paremmat eväät tonne jos et molempii jaksa opiskella, mutta kaveri pääs sisään käymällä muutaman fysiikan huonoilla arvosanoilla, mutta osasi toki kemiaa sitten biologian kera.

alberddi kirjoitti:

Fysiikka on elämän suola. En tajua, miten joku ei siitä tykkäisi! :) tv. pitkän fysiikan jamppa (kaikki maholliset kurssit) Tosiaan sit sanoisin tosta lääkiksen pääsykokeesta, että fysiikkahan siinä taitaa tärkein olla. Onko kemiassa edes kunnon laskuja? :o Kuitenkin fysiikalla saat paremmat eväät tonne jos et molempii jaksa opiskella, mutta kaveri pääs sisään käymällä muutaman fysiikan huonoilla arvosanoilla, mutta osasi toki kemiaa sitten biologian kera.

Lue lisää

Eikö se koe ymmärtääkseni painotu 70 prosenttisesti fysiikkaan.
Ja jostain luin että 10% hakijoista oli päässy helsinkiin ja 15% turkuun.

Onkos siinä pääsykokeessa muuten aina ollut 15 tehtävää vai kuinka monta yleensä?
Kuinka monta pistettä keskimäärin saa per tehtävä? 10-15?

Jostain kun olin lukevinani että, viime vuonnakohan se oli, että 75 pisteellä olis päässy jo sisään??

Sehän meinaa että ei siinä kokeessa tarvi osata puoliakaan..??

I@fyssa kirjoitti:

Eikö se koe ymmärtääkseni painotu 70 prosenttisesti fysiikkaan.
Ja jostain luin että 10% hakijoista oli päässy helsinkiin ja 15% turkuun.

Onkos siinä pääsykokeessa muuten aina ollut 15 tehtävää vai kuinka monta yleensä?
Kuinka monta pistettä keskimäärin saa per tehtävä? 10-15?

Jostain kun olin lukevinani että, viime vuonnakohan se oli, että 75 pisteellä olis päässy jo sisään??

Sehän meinaa että ei siinä kokeessa tarvi osata puoliakaan..??

Lue lisää

75 pistettä tarkottaa kahta kolmasosaa pisteistä...

buahahhaa sanoisinko tähän näin, että "viisas pääsee vähemmällä"

Paitsi, et pääsykoe ensi keväästä lähtien koostuu LUKION fyssan, kemman ja biologian kaikista lukiokursseista eli jos lukios on saanut huonoja arvosanoja näistä aineista, puhumattakaan siitä, ettei oo ees lukenut niit kaikkia kurssei, niin kyl siin tulee pikkunen kiire alkaa kerrata/opetella kaikki pääsykokeeseen ;P

blaa ittelles ;) kirjoitti:

Paitsi, et pääsykoe ensi keväästä lähtien koostuu LUKION fyssan, kemman ja biologian kaikista lukiokursseista eli jos lukios on saanut huonoja arvosanoja näistä aineista, puhumattakaan siitä, ettei oo ees lukenut niit kaikkia kurssei, niin kyl siin tulee pikkunen kiire alkaa kerrata/opetella kaikki pääsykokeeseen ;P

Lue lisää

Ei muuta sitä faktaa, että arvosanoilla ei ole mitään väliä.

12+13 kirjoitti:

Ei muuta sitä faktaa, että arvosanoilla ei ole mitään väliä.

On niillä välillinen vaikutus, sillä hyvät arvosanat korreloivat jonkun verran sen kanssa, että asiat osataan ja todennäköisempää on, että kympin ihmiset pääsevät sisään kuin viitosen, mutta totta on, ettei arvosanoilla suoraan sisään päästä, voihan joku osata kaiken täydellisesti ja sitten jostain syystä halunnut kirjoittaa itselleen viitoset kokeista ;)

Jokaisella lääkiksen kurssilla on joku sairaanhoitajaksi valmistunut tai ainakin lähes valmistunut. Ja sairaanhoitajan työkokemuksesta ja koulutuksesta ei käytännössä hyötyä ole.

"SH:sta LLksi"
Olen itse valmistumassa fysioterapeutiksi tänä vuonna ja ensi keväänä olisi tarkoitus hakea lääkikseen. Itselläni on L:n paperit taskussa mutta uskon kyllä että täytyy ihan uudestaan lukea kaikki lukion kemian ja fysiikan kurssit ja kertailla biologiaakin, ei AMK:n opinnoista varmaan ole hyötyä kuin niihin biologian kysymyksiin, meilläkin esim. anatomia, elinbiologia, sairaudet, patofysiologia ym. käyty opinnoissa tarkasti.
Mutta siitä voi olla varma että käytännön kokemus jota terveysalan AMK opinnoissa ja erityisesti harjoitteluissa, saati sitten työelämässä on saanut, on aivan korvaamatonta kun lähdetään ajattelemaan käytännön työn lääkäri-potilasvuorovaikutusta, kirjaamista, tutkimista, johtopäätösten tekoa, terminologiaa ja lääke-oppia ym. Tsemppiä hakuun :)

Tee tehtävät nopeusjärjestyksessä: silmäile ensin kaikki tehtävät läpi, ja aloita niistä, jotka tuntuvat aukeavan helpoiten. Jos joku tehtävä tökkii, tee muut tehtävät ennen sitä. Yllättävää kyllä, mutta aluksi mahdottomalta tuntunut tehtävä saattaakin selvitä myöhemmin, kun on välillä tehnyt jotain muuta. Tehtävät ovat ainakin viime vuosina olleet sen tyylisiä, ettei kovinkaan pitkiä sepustuksia tarvita, kunhan saa ne oikeat asiat mainittua napakasti ja selkeästi.

Itsellänikin ajan riittävyys oli suurin huolenaihe ennen koetta, mutta loppujen lopuksi teinkin kokeen niin vauhdikkaasti, että olin valmis noin 45 min ennen täyttä aikaa. Tämän ajan käytin sitten tarkisteluun - ei kannata lähteä etuajassa ja muistaa sitten, mitä olisi voinut lisätä johonkin vastaukseen.

Sen verran vielä etten ole osallistunut millekään valmennuskurssille (ei ole varaa)

eivät mielestäni voi kysyä kovin kummoisia syövästä... pitää ottaa huomioon eri kirjasarjat ja eri vuosien painokset, kaverillaki sama kirja, mutta vahempi painos ja syöpä ja sen synty löytyy sieltä tooooooodella suppeasti, hormoneissakin suuria eroja (minun uudemmassa kirjassani muutama hormoni enemmän) juuri tuon biologian osuuden opiskelu raivostuttaa tnä vuonna, ei nimittäin mitään hajua mitä sieltä kysytään, ei luultavasti mitään kovin yksityiskohtaista, koska ei ne siellä yliopistolla voi olettaa että kaikki lukee juuri uusimman painoksen tietystä kirjasarjasta ja jos pääsykokeessa kysytään jotain mikä ei löydy kaikkien biologian kirjasta, niin voin kuvitella sitä valitusten määrää ja sotkua mikä siitä syntyy... tämä aiheuttaa varmasti päänvaivaa kokeen laatijoillekkin.

ensimmäinenyritys kirjoitti:

eivät mielestäni voi kysyä kovin kummoisia syövästä... pitää ottaa huomioon eri kirjasarjat ja eri vuosien painokset, kaverillaki sama kirja, mutta vahempi painos ja syöpä ja sen synty löytyy sieltä tooooooodella suppeasti, hormoneissakin suuria eroja (minun uudemmassa kirjassani muutama hormoni enemmän) juuri tuon biologian osuuden opiskelu raivostuttaa tnä vuonna, ei nimittäin mitään hajua mitä sieltä kysytään, ei luultavasti mitään kovin yksityiskohtaista, koska ei ne siellä yliopistolla voi olettaa että kaikki lukee juuri uusimman painoksen tietystä kirjasarjasta ja jos pääsykokeessa kysytään jotain mikä ei löydy kaikkien biologian kirjasta, niin voin kuvitella sitä valitusten määrää ja sotkua mikä siitä syntyy... tämä aiheuttaa varmasti päänvaivaa kokeen laatijoillekkin.

Lue lisää

Haha! Elä tuossa harhassa. Kokeenlaatijoiden ei täydy ottaa huomioon mitään. Ei varsinkaan eri kirjasarjoja tai eri painoksia. Kokeen alueet ovat opetussuunnitelman mukaiset eli jos siellä opetussuunnitelmassa lukisi esim, että opiskelija kurssin jälkeen osaa syövän ja jossain kirjasarjassa syöpä olisi huonosti selitetty, niin ei tämä ole kokeentekijöiden päänvaiva.

Elämän opetus: Psykan pääsykoekirja oli vielä viime vuonna (ja monta vuotta ehtikin olla) Nummenmaan tilastotieteenkirja. Tässä kirjassa oli isona typona, että monessa kohtaa oli käytetty väärää hajonnan kaavaa (piti olla otoshajonnan kaava olikin populaation). Teidän logiikkanne mukaan pääsykokeidentekijöiden olisi pitänyt hyväksyä kokeessa, jos joku käyttäisi tuota populaatio-kaavaa, vaikka olisi pitänyt käyttää otos-kaavaa, koska pääsykoekirjassakin oli käytetty. No menikö asia näin? Ei mennyt! Kokeentekijät kuittasivat itse valitsemansa kirjan virheen niin, että pääsykokeen alussa oli teksti, että "Nummenmaassa otos- ja populaatio-hajontakaavaa on käytetty välillä väärin, mutta oletuksena on, että kokelas osaa käyttää oikeaa kaavaa eli väärän kaavan käytöstä seuraa pisteiden menetys".

Luuletteko tosiaan, että pääsykokeentekijöitä kiinnostaa eri painokset, mitkä LUKIO (eivät he) on valinneet, kun ei heitä kiinnosta edes omien painostensa valinta. Ja paras harha on, että he muka uusisivat pääsykoe rumban xD Ylppäreissäkin on ollut suuria virheitä joinakin vuosina, oletko koskaan nähnyt, että niitä uusittaisiin :D

Todennäköisesti he eivät kysy asioita, joita olisi harvassa painoksessa käsitelty hyvin, mutta heillä on oikeus siihen, koska ovat määritelleet osaamisalueeksi erittäin löyhän opetussuunnitelman. Lukion ongelma on valita tarpeeksi hyvä kirja, joka vastaa opetussuunnitelmaa. Ei ole kokeentekijöiden ongelma, jos lukiosi on mokannut tässä.

voittajanonhyväollaomahyväinenkusipää ;)

voittajakusipää kirjoitti:

Elämän opetus: Psykan pääsykoekirja oli vielä viime vuonna (ja monta vuotta ehtikin olla) Nummenmaan tilastotieteenkirja. Tässä kirjassa oli isona typona, että monessa kohtaa oli käytetty väärää hajonnan kaavaa (piti olla otoshajonnan kaava olikin populaation). Teidän logiikkanne mukaan pääsykokeidentekijöiden olisi pitänyt hyväksyä kokeessa, jos joku käyttäisi tuota populaatio-kaavaa, vaikka olisi pitänyt käyttää otos-kaavaa, koska pääsykoekirjassakin oli käytetty. No menikö asia näin? Ei mennyt! Kokeentekijät kuittasivat itse valitsemansa kirjan virheen niin, että pääsykokeen alussa oli teksti, että "Nummenmaassa otos- ja populaatio-hajontakaavaa on käytetty välillä väärin, mutta oletuksena on, että kokelas osaa käyttää oikeaa kaavaa eli väärän kaavan käytöstä seuraa pisteiden menetys".

Luuletteko tosiaan, että pääsykokeentekijöitä kiinnostaa eri painokset, mitkä LUKIO (eivät he) on valinneet, kun ei heitä kiinnosta edes omien painostensa valinta. Ja paras harha on, että he muka uusisivat pääsykoe rumban xD Ylppäreissäkin on ollut suuria virheitä joinakin vuosina, oletko koskaan nähnyt, että niitä uusittaisiin :D

Todennäköisesti he eivät kysy asioita, joita olisi harvassa painoksessa käsitelty hyvin, mutta heillä on oikeus siihen, koska ovat määritelleet osaamisalueeksi erittäin löyhän opetussuunnitelman. Lukion ongelma on valita tarpeeksi hyvä kirja, joka vastaa opetussuunnitelmaa. Ei ole kokeentekijöiden ongelma, jos lukiosi on mokannut tässä.

voittajanonhyväollaomahyväinenkusipää ;)

Lue lisää

tässä ei taidettu keskustella typoista (niitäkin varmasti löytyy lukion kirjoista) vaan eroavista sisällöistä...

onkolääketieteenaloillavainomahyväisiäkusipäitä?

ftykfty5 kirjoitti:

tässä ei taidettu keskustella typoista (niitäkin varmasti löytyy lukion kirjoista) vaan eroavista sisällöistä...

onkolääketieteenaloillavainomahyväisiäkusipäitä?

Lue lisää

Vastaus kysymykseen: on, pelkkiä kusipäitä kaikki, sillä he eivät ole uskoneet pääsykokeentekijöiden hyvyyteen, vaan ovat opiskelleet laajasti, jolloin sisäänpääsykin on auennut.

Valmennuskurssilla sanottua (ja uskon, että monta vuotta sitä työtä tehnyt ja myös aikaisemmin pääsykokeentekijänä/korjaajana toiminut tietää paremmin kuin hyvä uskoiset sisäänpyrkijät): tänä vuonna ei ole määritelty pääsykoekirjaa, joten on turha olettaa, että lukion kirjat edes riittäisivät. Siis koealue on opetussuunnitelma, mutta missään ei lue, että mikä kirjasarja riittäisi kattamaan sen. Oletushan on, että lukion maikat valitsevat tarpeeksi hyvän kirjasarjan, että opiskelijat pärjäisivät ylppäreissä, mutta ei se ytl(kään) katso, mitä löytyy mistäkin kirjasta.

Ei niitä siellä yliopistossa kiinnosta, että oletko lukenut vanhan kirjasarjan ja kuinka epäreilua se on, että siellä kerrottiin asiat huonommin/suppeammin kuin muussa painoksessa. Jos opetussuunnitelmassa lukee, että opiskelija osaa kurssin jälkeen syövän, niin heillä on oikeus vaikka kysyä syövästä sellaista asiaa, jota ei missään lukion kirjassa kerrota (tuskinpa näin tekisivät, mutta tämä oikeus heillä on, koska ovat määritelleet koealueen löyhästi).

Kertokaa yksikin HYVÄ perustelu, miksi pääsykokeenlaatijat ottaisivat huomioon eri kirjasarjat ja eri painokset?

Kokeessa oletettiin hakijan lukeneen kaikki kirjasarjat, siis jokaisesta kirjasarjasta jotain, nimenomaan biologiassa..

lääkikseen 2013 :) kirjoitti:

Kokeessa oletettiin hakijan lukeneen kaikki kirjasarjat, siis jokaisesta kirjasarjasta jotain, nimenomaan biologiassa..

Kiitos! Vihdoinkin joku tuli myöntämään tämän. Yritin keväällä selittää, kuinka kokeentekijät eivät välitä eri kirjasarjoista, mutta sain vain kusipään-leiman. Onhan se tyhmää, että lääkikseen pyrkiessä ei voi tietää, onko lukenut vieläkään tarpeeksi, kun tiettyä yhtä kirjaa ei ole enää käytössä :p

Vielä kommentti nimimerkille ....,.,.
milloinkas tämä pääsykoerumba nyt uusitaankaan? ;)