Olenko..

niin...pistä pihalle se!!

Samanlainen ongelma ollut meilläkin,varsinkin siitä lähtien kun ensimmäinen lapsi syntyi.Mun vanhemmat on molemmat alkoholisteja....olen myös n.10-vuotiaasta seurannut sitä touhua,että ei mikään ihme kun ei pysty suhtautumaan alkoholiin ihan normaalisti...Minäkin kyllä juon,mutta aika harvoin (kun on lapsiakin) ja vaan sillon kun mennään johonkin.Eli ongelma on ollut lähinnä se,että mies kun haluaisi juoda kotona.Mutta se kotona lipittäminen juuri aiheuttaa niitä riitoja,koska pelkään että sama alkaa mitä lapsena jouduin katselemaan...Ja meillä myös luottamus pulaa,koska lähes poikkeuksetta,mieheni on aina tappiin asti baarissa kun on kavereiden kanssa liikenteessä.Ja monen monta kertaa on sanonut menevänsä yhdelle,ja tuleekin sitten aamuyöllä taksilla kotiin.Ja se tuntuu tosi kurjalle...Itse pyrin tekemään selväksi minne olen menossa,kenen kanssa ja koska tulen.Eikä ole tarvinnut "huijata" menevänsä yhdelle ja sitten tulla vasta aamulla...mikähän siinä on,että miehen tarttee sillain valehdella,vaikka tietää toisen menneisyyden....?
Mulla on myös yks kaveri,jonka toinen vanhempi on alkoholisti.Hänellä on myös ongelmia miesten juomisen suhteen.Ei osaa suhtautua siihen normaalisti,vaikka olisi ihan tuore suhde jonkun kivan miehen kanssa =( Eli ilmeisesti sillä on paljonkin vaikutusta mitä lapsuudessa on joutunut näkemään ja kokemaan...
Ehkä kannattaisi puhua jollekin ammattilaiselle,olen itsekin sitä harkinnut...Mutta tsemppiä sulle!

ja suosittelen, että älä jää siihen. Anna itsellesi mahdollisuus löytää mies, jonka kanssa näitä ongelmia ei ole, koska olet kohta pahassa umpikujassa.

Sinun EI tarvitse tyytyä odottamaan ja ymmärtämään, kun miehesi saa inspiksen lähteä "jatkamaan juhlia", vaikka on luvannut tulla kotiin.

Tiedätkö, se ei koskaan parane, pahenee vaan.
Kohta olet lähes joka päivä murheellinen.
Älä uhraa elämääsi.

Kun näille tyypeille tulee "into" lähteä baariin, he eivät uhraa ajatustakaan sille joka heitä odottaa tai muille lähimmäisilleen.

Sinusta on hyvää vauhtia tulossa "läheisriippuvainen", jonka unelmat tuhoutuvat, jos et ota irtiottoa riittävän ajoissa.

Ansaitset varmasti paljon parempaa. Kirjoituksestasi voi rivien välistä lukea,
että olet normaali hyväsydäminen, hyvään uskova nuori nainen.
Juuri he ovat helpoimpia uhreja alkutaipaleella oleville "viinamäen miehille".

Olen itse ollut samassa jamassa, samaisella "alkkisvanhemmat"-taustalla, taoin monesti päätäni seinään ennenkuin uskoin ja aloin oppia.
Koskaan ei tule täysinoppineeksi ja onneksi sitä ei tarvitse itseltään vaatiakaan

Korvaamattoman suuri apu itselleni oli Tommi Hellstenin kirja "Virtahepo olohuoneessa" (maksaa n. 10 euroa)
Se auttoi minua ymmärtämään, miksi käyttäydyn niinkuin teen, miksi teen itseni onnettomaksi väärillä ratkaisuilla, miksi teen vääriä ratkaisuja, miksi selittelen itselleni asioita parhain päin, vaikka sisimmässäni tiedän että tosiasiassa valehtelen itselleni.
Ihminen, joka joka ei ole voinut elää normaalia lapsuutta, on menettänyt itsetuntonsa, minuutensa. Syy voi olla vanhempien alkoholisimi, tiukan uskonnollinen koti tai muu sellainen.
Tällaisen ihmisen on löydettävä aikuisena itsetuntonsa ja oma minänsä ettei hänestä tule muitten ihmisten syyllistämä uhri ja "marttyyri"-tyyppi, josta kukaan ei pidä, uhri vähiten itse.

Lue kirjaa ajatuksella, vaikka pieni kappale päivässä, ole sitä lukiessasi rehellinen itsellesi, uskon se auttaa sinua paljon - arvostamaan itseäsi ja tekemään parempia päätöksiä tulevan elämäsi suhteen.

Ystävyydellä sinulle Maisa