Menetin rakkaimman ihmiseni kuolemalle 2kk sitten. Terveen, elämänhaluisen, positiivisen ja vahvan. Kysymys - miksi - ei saane koskaan vastausta. Yritän jatkaa, mutta joka aamu kysyn, miksi? Miksi hänet otettiin pois kesken kaiken, miksei minua? Hänellä olisi ollut paljon enemmän antaa läheisilleen ja elämälle kuin koskaan minulla. Mitä elämä yrittää minulle opettaa? Miksi minä elän edelleen, yritän ja pakosta jatkan? Kuolema on osa elämää sanotaan, mutta se ei ole vastaus? Kysyn siis edelleen miksi?
Voiko kuolema erottaa
11
1775
Vastaukset
- Scale
Elämä ei ole oikeudenmukaista, kuolema ei tule oikeudenmukaisesti.
Asioita tapahtuu, useimmiten hyvin julmasti ja epäoikeudenmukaisesti.
Oikeudenmukaisuus on ihmisen keksimä, sitä ei elämän ja kuoleman tarvitse noudattaa.
Elämä ei opeta sinulle mitään.
Voit itse koittaa oppia jotain jos haluat, mutta elämä ei sitä sinulle itsekseen tee.
Ihminen syntyy, kasvaa, vanhenee ja kuolee.
Voi myöskin olla syntymättä.
Kuolemalla on aina etuoikeus valita paikkansa tässä janassa.
Tänään tässä, huomenna poissa. - Ninni
Ensinnäkin kaikkein syvimmät osanottoni menetyksesi johdosta ja toivotan sinulle kovasti voimia kestää tämä vaikea aika. Mutta usko tai älä:sinä pärjäät! Olen itsekin joutunut päästämään rakkaan ihmisen elämän luonnolliseen kiertokulkuun,ja nyt 10v myöhemmin pystyn jopa kiittämään elämää siitä mitä olen saanut oppia:rakkauden merkitystä,luopumista ja ennen kaikkea ILOA!Opin arvostamaan sitä,kuinka fantastista ja ihmeellistä on se että yleensä hengitän tämän maailman ilmaa.Ja kukaan ei voi sinua korvata!Jokaisen elämä on yhtä arvokas! Anteeksi kun nämä sanat kuulostavat niin latteilta ja kliseisiltä,mutta tekstisi liikutti minua enkä osaa nyt muuta. Halaus sinulle!
- why
Kiitos Ninni lämpimistä sanoistasi. Ihminen, joka on kokenut jotakin samaa ymmärtää nekin sanat ja tunteet, joita ei edes lausuta ääneen. Sanasi ja halauksesi lämmittävät. Hyvää Joulua Sinulle!
- aika mennä
Ajattele niin, että meille jokaiselle on annettu oma aikamme. Hänen aika tuli täyteen.
Mahdollisesti hän meni hoitaan jotain tärkeämpää.
Aika ei ole oikeastaan mikään mitta.
Itse olen kiitollinen että sain pitää lapseni sentään 17 vuotta. Haustamaalla tajusin, että on vanhempia jotka ovatsaaneet pitää lapsensa paljon lyhyemmän aikaa. - Heta_
Koen samaa. Itselläni tapahtumasta on 3 viikkoa. En jaksa ymmärtää enkä halua ymmärtää, miksi pitäisi? Ei sitä voi tajuta mikä merkitys tällä on! Ihminen, joka oli kokenut kovia ja nyt vasta löytänyt onnen ja elämän, rakkauden. Ja sitten hänet viedään pois raa'alla ja julmalla tavalla. Miten tämä voi olla niin epäoikeudenmukaista? Vai onko tällaisilla asioilla joku tarkoitus? Vaihdetaan ajatuksia, jos haluat..
- Why
Emme kumpikaan pysty nyt ymmärtämään menetystemme merkitystä. Elämä on epäoikeudenmukaista. Oikeudenmukaisuus lienee ihmisten omaa keksintöä. Joskus elämä antaa paljon, mutta kun se ottaa, ottaa se korkojen kanssa. Nyt on vain kysymyksiä jäljellä, niin ja kipeää tekevät muistot. Ikävä ja suru on kohdattava joka aamu uudestaan. Nyt pystyy elämään vain hetken kerrallaan, huomista tai tulevaisuutta ei ole näkyvissä. Meidän pitää kuitenkin uskoa omaan jaksamiseen ja luottaa, että jonakin päivänä kaiken merkityskin aukenee? Voimia sinulle, jaksamista ja lämpöä Jouluusi! Itse en vietä Joulua millään tavalla, en pysty kohtaamaan Jouluun liittyviä muistoja ilman rakastani.
- Heta_
Why kirjoitti:
Emme kumpikaan pysty nyt ymmärtämään menetystemme merkitystä. Elämä on epäoikeudenmukaista. Oikeudenmukaisuus lienee ihmisten omaa keksintöä. Joskus elämä antaa paljon, mutta kun se ottaa, ottaa se korkojen kanssa. Nyt on vain kysymyksiä jäljellä, niin ja kipeää tekevät muistot. Ikävä ja suru on kohdattava joka aamu uudestaan. Nyt pystyy elämään vain hetken kerrallaan, huomista tai tulevaisuutta ei ole näkyvissä. Meidän pitää kuitenkin uskoa omaan jaksamiseen ja luottaa, että jonakin päivänä kaiken merkityskin aukenee? Voimia sinulle, jaksamista ja lämpöä Jouluusi! Itse en vietä Joulua millään tavalla, en pysty kohtaamaan Jouluun liittyviä muistoja ilman rakastani.
Niin. Kaikki puhuu, että pitää jatkaa. Mutta kuinka nopeasti? Itse ajattelen, että en voi alkaa pakoilla tai puuduttaa surua. En lääkkeillä enkä sillä että yhtäkkiä jatkaisin. Sama täällä, en vietä joulua, en jaksa. Se tekee liian kipeää ainakin tällä hetkellä. Meillä oli yhteinen suunnitelma joulusta ja sitä joulua ei koskaan tule.. Uusi vuosi, kihlajaispäivä, vuosipäivä, merkkipäivät, juhannus, kaikki tuo kipeitä muistoja ja katkeruuden. MIKSI!? Ja kuka voi tehdä näin? Ja millä oikeudella?
- why
Heta_ kirjoitti:
Niin. Kaikki puhuu, että pitää jatkaa. Mutta kuinka nopeasti? Itse ajattelen, että en voi alkaa pakoilla tai puuduttaa surua. En lääkkeillä enkä sillä että yhtäkkiä jatkaisin. Sama täällä, en vietä joulua, en jaksa. Se tekee liian kipeää ainakin tällä hetkellä. Meillä oli yhteinen suunnitelma joulusta ja sitä joulua ei koskaan tule.. Uusi vuosi, kihlajaispäivä, vuosipäivä, merkkipäivät, juhannus, kaikki tuo kipeitä muistoja ja katkeruuden. MIKSI!? Ja kuka voi tehdä näin? Ja millä oikeudella?
Kyselet samoja kysymyksiä kuin minäkin, enkä löydä niihin vastausta. Ehkä en koskaan. Ei meidän tarvitse kiirehtiä mihinkään tai suunnitella elämän jatkamista yhtään pidemmälle, kuin seuraavaan hetkeen tai ehkä huomiseen. Olen samaa mieltä, että surua ei pidä lähteä pakoon tai puuduttaa sitä lääkkeillä. Minullekin on tarjottu lääkkeitä, mutta en halua siirtää ja turruttaa tunteitani niiden avulla jonnekin tulevaisuuteen. Itken ja suren silloin kun suru saa vallan, annan sen tulla. Katkeruuden ja vihan tunteet ovat olemassa, eikä niitäkään pidä sulkea pois. Tärkeintä on, etteivät ne tunteet jää sydämeen pysyvästi asumaan, vaan vähitellen niistäkin vapautuu. Tässä meidän tilanteessamme ei ole aikaa, ei voi tietää kuinka kauan tämä kestää. Kuitenkin aika on ainoa lääke. Koetetaan jaksaa jokainen tuleva päivä kerrallaan niiden hyvien muistojen kanssa, joita meille jäi.
- Heta_
why kirjoitti:
Kyselet samoja kysymyksiä kuin minäkin, enkä löydä niihin vastausta. Ehkä en koskaan. Ei meidän tarvitse kiirehtiä mihinkään tai suunnitella elämän jatkamista yhtään pidemmälle, kuin seuraavaan hetkeen tai ehkä huomiseen. Olen samaa mieltä, että surua ei pidä lähteä pakoon tai puuduttaa sitä lääkkeillä. Minullekin on tarjottu lääkkeitä, mutta en halua siirtää ja turruttaa tunteitani niiden avulla jonnekin tulevaisuuteen. Itken ja suren silloin kun suru saa vallan, annan sen tulla. Katkeruuden ja vihan tunteet ovat olemassa, eikä niitäkään pidä sulkea pois. Tärkeintä on, etteivät ne tunteet jää sydämeen pysyvästi asumaan, vaan vähitellen niistäkin vapautuu. Tässä meidän tilanteessamme ei ole aikaa, ei voi tietää kuinka kauan tämä kestää. Kuitenkin aika on ainoa lääke. Koetetaan jaksaa jokainen tuleva päivä kerrallaan niiden hyvien muistojen kanssa, joita meille jäi.
Minulla on niin hulluja ajatuksia aina mielessä, että en osaa ymmärtää. Välillä huudan läheisilleni, minua alkaa joku heidän tekemä vaikka ilme ärsyttämään. Kun kaikki puolitutut tulee ottamaan osaa, niin kestän sitä aikani ja sitten räjähdän. Huudan jollekin läheiselle siinä hetkessä niin paljon kuin ikinä kurkusta lähtee. "Ei se tule takaisin!" Ja samalla, kun huudan, se tuntuu ihan hyvältä itsekin tosiaan kuulla se. Ei tule takaisin. Ei.
Toisaalta myös on hieman vaikeakin muistaa, koska jouduin vaihtaa paikkakuntaa ja tietysti muutui kaikki. Kaverit, kaikki. Nyt olen aika hämmentynyt myös siitä, mitä tapahtuu ja mitä tapahtui. 2 ihan eri maailmaa.
- Toinen surija
Muista, että Rakkaus on väkevämpi kuolemaa.Eikä ero ole lopullinen.
- Heta_
Miten rakkaus voi olla kuolemaa väkevämpi? Kuolema vain yhtäkkiä vei rakkaani, ketä minä nyt rakastan? Tottakai rakastan Häntä edelleen, mutta mihin sen rakkauden kohdistan? En voi enää saada häneltä sitä rakkautta mitä vielä hetki sitten sain. Rakkaani on haudassa, arkussa, mullan alla. Elottomana. Milloin hänet tapaan? En koskaan...(?)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti40330637Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi
Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J4764096Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?972697Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1321865Teille, Venäjällä pelottelijat
Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?5891643- 861579
Kakista se ulos nainen vihdoin viimein
Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.751555Ujostuttaa eräs aikuinen mies...
Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit591477Jos me käytäs nainen
Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?721228