Voiko kuolema erottaa

WHY?

Menetin rakkaimman ihmiseni kuolemalle 2kk sitten. Terveen, elämänhaluisen, positiivisen ja vahvan. Kysymys - miksi - ei saane koskaan vastausta. Yritän jatkaa, mutta joka aamu kysyn, miksi? Miksi hänet otettiin pois kesken kaiken, miksei minua? Hänellä olisi ollut paljon enemmän antaa läheisilleen ja elämälle kuin koskaan minulla. Mitä elämä yrittää minulle opettaa? Miksi minä elän edelleen, yritän ja pakosta jatkan? Kuolema on osa elämää sanotaan, mutta se ei ole vastaus? Kysyn siis edelleen miksi?

11

1775

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Scale

      Elämä ei ole oikeudenmukaista, kuolema ei tule oikeudenmukaisesti.

      Asioita tapahtuu, useimmiten hyvin julmasti ja epäoikeudenmukaisesti.

      Oikeudenmukaisuus on ihmisen keksimä, sitä ei elämän ja kuoleman tarvitse noudattaa.

      Elämä ei opeta sinulle mitään.
      Voit itse koittaa oppia jotain jos haluat, mutta elämä ei sitä sinulle itsekseen tee.

      Ihminen syntyy, kasvaa, vanhenee ja kuolee.
      Voi myöskin olla syntymättä.

      Kuolemalla on aina etuoikeus valita paikkansa tässä janassa.

      Tänään tässä, huomenna poissa.

    • Ninni

      Ensinnäkin kaikkein syvimmät osanottoni menetyksesi johdosta ja toivotan sinulle kovasti voimia kestää tämä vaikea aika. Mutta usko tai älä:sinä pärjäät! Olen itsekin joutunut päästämään rakkaan ihmisen elämän luonnolliseen kiertokulkuun,ja nyt 10v myöhemmin pystyn jopa kiittämään elämää siitä mitä olen saanut oppia:rakkauden merkitystä,luopumista ja ennen kaikkea ILOA!Opin arvostamaan sitä,kuinka fantastista ja ihmeellistä on se että yleensä hengitän tämän maailman ilmaa.Ja kukaan ei voi sinua korvata!Jokaisen elämä on yhtä arvokas! Anteeksi kun nämä sanat kuulostavat niin latteilta ja kliseisiltä,mutta tekstisi liikutti minua enkä osaa nyt muuta. Halaus sinulle!

      • why

        Kiitos Ninni lämpimistä sanoistasi. Ihminen, joka on kokenut jotakin samaa ymmärtää nekin sanat ja tunteet, joita ei edes lausuta ääneen. Sanasi ja halauksesi lämmittävät. Hyvää Joulua Sinulle!


    • aika mennä

      Ajattele niin, että meille jokaiselle on annettu oma aikamme. Hänen aika tuli täyteen.
      Mahdollisesti hän meni hoitaan jotain tärkeämpää.
      Aika ei ole oikeastaan mikään mitta.
      Itse olen kiitollinen että sain pitää lapseni sentään 17 vuotta. Haustamaalla tajusin, että on vanhempia jotka ovatsaaneet pitää lapsensa paljon lyhyemmän aikaa.

    • Heta_

      Koen samaa. Itselläni tapahtumasta on 3 viikkoa. En jaksa ymmärtää enkä halua ymmärtää, miksi pitäisi? Ei sitä voi tajuta mikä merkitys tällä on! Ihminen, joka oli kokenut kovia ja nyt vasta löytänyt onnen ja elämän, rakkauden. Ja sitten hänet viedään pois raa'alla ja julmalla tavalla. Miten tämä voi olla niin epäoikeudenmukaista? Vai onko tällaisilla asioilla joku tarkoitus? Vaihdetaan ajatuksia, jos haluat..

      • Why

        Emme kumpikaan pysty nyt ymmärtämään menetystemme merkitystä. Elämä on epäoikeudenmukaista. Oikeudenmukaisuus lienee ihmisten omaa keksintöä. Joskus elämä antaa paljon, mutta kun se ottaa, ottaa se korkojen kanssa. Nyt on vain kysymyksiä jäljellä, niin ja kipeää tekevät muistot. Ikävä ja suru on kohdattava joka aamu uudestaan. Nyt pystyy elämään vain hetken kerrallaan, huomista tai tulevaisuutta ei ole näkyvissä. Meidän pitää kuitenkin uskoa omaan jaksamiseen ja luottaa, että jonakin päivänä kaiken merkityskin aukenee? Voimia sinulle, jaksamista ja lämpöä Jouluusi! Itse en vietä Joulua millään tavalla, en pysty kohtaamaan Jouluun liittyviä muistoja ilman rakastani.


      • Heta_
        Why kirjoitti:

        Emme kumpikaan pysty nyt ymmärtämään menetystemme merkitystä. Elämä on epäoikeudenmukaista. Oikeudenmukaisuus lienee ihmisten omaa keksintöä. Joskus elämä antaa paljon, mutta kun se ottaa, ottaa se korkojen kanssa. Nyt on vain kysymyksiä jäljellä, niin ja kipeää tekevät muistot. Ikävä ja suru on kohdattava joka aamu uudestaan. Nyt pystyy elämään vain hetken kerrallaan, huomista tai tulevaisuutta ei ole näkyvissä. Meidän pitää kuitenkin uskoa omaan jaksamiseen ja luottaa, että jonakin päivänä kaiken merkityskin aukenee? Voimia sinulle, jaksamista ja lämpöä Jouluusi! Itse en vietä Joulua millään tavalla, en pysty kohtaamaan Jouluun liittyviä muistoja ilman rakastani.

        Niin. Kaikki puhuu, että pitää jatkaa. Mutta kuinka nopeasti? Itse ajattelen, että en voi alkaa pakoilla tai puuduttaa surua. En lääkkeillä enkä sillä että yhtäkkiä jatkaisin. Sama täällä, en vietä joulua, en jaksa. Se tekee liian kipeää ainakin tällä hetkellä. Meillä oli yhteinen suunnitelma joulusta ja sitä joulua ei koskaan tule.. Uusi vuosi, kihlajaispäivä, vuosipäivä, merkkipäivät, juhannus, kaikki tuo kipeitä muistoja ja katkeruuden. MIKSI!? Ja kuka voi tehdä näin? Ja millä oikeudella?


      • why
        Heta_ kirjoitti:

        Niin. Kaikki puhuu, että pitää jatkaa. Mutta kuinka nopeasti? Itse ajattelen, että en voi alkaa pakoilla tai puuduttaa surua. En lääkkeillä enkä sillä että yhtäkkiä jatkaisin. Sama täällä, en vietä joulua, en jaksa. Se tekee liian kipeää ainakin tällä hetkellä. Meillä oli yhteinen suunnitelma joulusta ja sitä joulua ei koskaan tule.. Uusi vuosi, kihlajaispäivä, vuosipäivä, merkkipäivät, juhannus, kaikki tuo kipeitä muistoja ja katkeruuden. MIKSI!? Ja kuka voi tehdä näin? Ja millä oikeudella?

        Kyselet samoja kysymyksiä kuin minäkin, enkä löydä niihin vastausta. Ehkä en koskaan. Ei meidän tarvitse kiirehtiä mihinkään tai suunnitella elämän jatkamista yhtään pidemmälle, kuin seuraavaan hetkeen tai ehkä huomiseen. Olen samaa mieltä, että surua ei pidä lähteä pakoon tai puuduttaa sitä lääkkeillä. Minullekin on tarjottu lääkkeitä, mutta en halua siirtää ja turruttaa tunteitani niiden avulla jonnekin tulevaisuuteen. Itken ja suren silloin kun suru saa vallan, annan sen tulla. Katkeruuden ja vihan tunteet ovat olemassa, eikä niitäkään pidä sulkea pois. Tärkeintä on, etteivät ne tunteet jää sydämeen pysyvästi asumaan, vaan vähitellen niistäkin vapautuu. Tässä meidän tilanteessamme ei ole aikaa, ei voi tietää kuinka kauan tämä kestää. Kuitenkin aika on ainoa lääke. Koetetaan jaksaa jokainen tuleva päivä kerrallaan niiden hyvien muistojen kanssa, joita meille jäi.


      • Heta_
        why kirjoitti:

        Kyselet samoja kysymyksiä kuin minäkin, enkä löydä niihin vastausta. Ehkä en koskaan. Ei meidän tarvitse kiirehtiä mihinkään tai suunnitella elämän jatkamista yhtään pidemmälle, kuin seuraavaan hetkeen tai ehkä huomiseen. Olen samaa mieltä, että surua ei pidä lähteä pakoon tai puuduttaa sitä lääkkeillä. Minullekin on tarjottu lääkkeitä, mutta en halua siirtää ja turruttaa tunteitani niiden avulla jonnekin tulevaisuuteen. Itken ja suren silloin kun suru saa vallan, annan sen tulla. Katkeruuden ja vihan tunteet ovat olemassa, eikä niitäkään pidä sulkea pois. Tärkeintä on, etteivät ne tunteet jää sydämeen pysyvästi asumaan, vaan vähitellen niistäkin vapautuu. Tässä meidän tilanteessamme ei ole aikaa, ei voi tietää kuinka kauan tämä kestää. Kuitenkin aika on ainoa lääke. Koetetaan jaksaa jokainen tuleva päivä kerrallaan niiden hyvien muistojen kanssa, joita meille jäi.

        Minulla on niin hulluja ajatuksia aina mielessä, että en osaa ymmärtää. Välillä huudan läheisilleni, minua alkaa joku heidän tekemä vaikka ilme ärsyttämään. Kun kaikki puolitutut tulee ottamaan osaa, niin kestän sitä aikani ja sitten räjähdän. Huudan jollekin läheiselle siinä hetkessä niin paljon kuin ikinä kurkusta lähtee. "Ei se tule takaisin!" Ja samalla, kun huudan, se tuntuu ihan hyvältä itsekin tosiaan kuulla se. Ei tule takaisin. Ei.
        Toisaalta myös on hieman vaikeakin muistaa, koska jouduin vaihtaa paikkakuntaa ja tietysti muutui kaikki. Kaverit, kaikki. Nyt olen aika hämmentynyt myös siitä, mitä tapahtuu ja mitä tapahtui. 2 ihan eri maailmaa.


    • Toinen surija

      Muista, että Rakkaus on väkevämpi kuolemaa.Eikä ero ole lopullinen.

      • Heta_

        Miten rakkaus voi olla kuolemaa väkevämpi? Kuolema vain yhtäkkiä vei rakkaani, ketä minä nyt rakastan? Tottakai rakastan Häntä edelleen, mutta mihin sen rakkauden kohdistan? En voi enää saada häneltä sitä rakkautta mitä vielä hetki sitten sain. Rakkaani on haudassa, arkussa, mullan alla. Elottomana. Milloin hänet tapaan? En koskaan...(?)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30637
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4096
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2697
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      1865
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      589
      1643
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1579
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1555
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1477
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1228
    Aihe