keskeytys

......

Kuinka perheet ovat ottaneet au pairin keskeytyksen? Kuinka moni on ymmärtänyt, kuinka moni ei?

16

2895

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äiti

      Itse aupairi äitinä ymmärtäisin kyllä keskeytyksen, oli se syy sitten mikä tahansa. Itse olen meinaan ollut nuorena aupairina muutamissa erimaissa ja olen myöskin keskyttänyt aupair vuoteni.
      Sitä en ymmärrä, että vaikka perhe vaistoaisi, että tyttö ei viihdy, oli se syy mikä tahansa ja keskusteluista tytön kanssa huolimatta, tyttö ei myönnä ja kivenkovaa vakuuttaa että viihtyy jne.. vaikka perhe tietää että asia toisin.

      Rehellisyys, sitä arvostaa niin moni ja se kannattaa.

      • .........

        Olisi kiva kuulla miksi keskeytit? Olen samaa mieltä tuosta rehellisyydestä. Olen vielä mietintä kannalla, perhe on oikein mukava, mutta koko ajan tulee enemmän sellainen olo että haluaisin lähteä jo aiemmin. En tiedä onko perhe vaistonnut mitään, mutta jos kysyisivät, kertoisin kyllä.


      • äiti
        ......... kirjoitti:

        Olisi kiva kuulla miksi keskeytit? Olen samaa mieltä tuosta rehellisyydestä. Olen vielä mietintä kannalla, perhe on oikein mukava, mutta koko ajan tulee enemmän sellainen olo että haluaisin lähteä jo aiemmin. En tiedä onko perhe vaistonnut mitään, mutta jos kysyisivät, kertoisin kyllä.

        silloin ollessani 20vuotias kun lähdin aupairiksi ensimmäistä kertaa, keskeytin oloni puhtaasi syistä; kamala koti-ikävä ja todella huono perhe.

        Siksi, olenkin aina yrittänyt arvostaa ja ottaa aupairin meille vastaan kuten oman perheenjäsenen kun silloin itse aupairina ollessani, tunsin kaikkea muuta olevani mutta en perheenjäsen. Tiedän itse kokemuksesta mitä on koti-ikävä ja ymmärrän hyvin paljon ja siedän asioita pitkälle, mutta ilmeisesti nykyaikana on vaikeaa löytää tyttö joka olisi kuin perheenjäsen.

        Jos sinusta tuntuu, että haluat lähteä kotiin aikaisemmin, ilmoita ihmeessä asiasta aikaisemmin. Sillä kaiken vaistoaa senkin että jostakin syystä et ehkä sittenkään viihdy. Ja varsinkin lapset vaistoavat kaiken.
        Ole rohkea ja kerro mitä olet ajatellut.
        Jos niin teet, ilmoitatko tänne. Olisi kiva sitten käydä lukemassa, löytyikö sitä ns rohkeutta sittenkin. Kyllä vain, uskon niin.

        Tsemppiä sinulle!


      • .........
        äiti kirjoitti:

        silloin ollessani 20vuotias kun lähdin aupairiksi ensimmäistä kertaa, keskeytin oloni puhtaasi syistä; kamala koti-ikävä ja todella huono perhe.

        Siksi, olenkin aina yrittänyt arvostaa ja ottaa aupairin meille vastaan kuten oman perheenjäsenen kun silloin itse aupairina ollessani, tunsin kaikkea muuta olevani mutta en perheenjäsen. Tiedän itse kokemuksesta mitä on koti-ikävä ja ymmärrän hyvin paljon ja siedän asioita pitkälle, mutta ilmeisesti nykyaikana on vaikeaa löytää tyttö joka olisi kuin perheenjäsen.

        Jos sinusta tuntuu, että haluat lähteä kotiin aikaisemmin, ilmoita ihmeessä asiasta aikaisemmin. Sillä kaiken vaistoaa senkin että jostakin syystä et ehkä sittenkään viihdy. Ja varsinkin lapset vaistoavat kaiken.
        Ole rohkea ja kerro mitä olet ajatellut.
        Jos niin teet, ilmoitatko tänne. Olisi kiva sitten käydä lukemassa, löytyikö sitä ns rohkeutta sittenkin. Kyllä vain, uskon niin.

        Tsemppiä sinulle!

        Hei jälleen!

        Tänäänkin olen koko päivän miettinyt asiaa. Tunnen itseni todella huonoksi ihmiseksi jos lähden, koska perhe ei voisi olla ihanampi! Mutta se ei taida enää riittää kun koti, mies, sukulaiset ja ystävät painavat vaa'assa niin paljon. En kadu lähtöäni tänne, mutta on niin hankala edes ajatella ottaa asia puheeksi. Katson joulun yli, toivottavasti silloin olen täysin varma että haluan lähteä ja rohkeutta riittää ottaa vaikea asia puheeksi. Olisi niin paljon helpompi jos perhe olisi kamala ja epäoikeudenmukainen. Tai ehkä se lievittäisi syyllisyyttä. Kuinka parhaiten voisin ottaa asian puheeksi?


      • äiti
        ......... kirjoitti:

        Hei jälleen!

        Tänäänkin olen koko päivän miettinyt asiaa. Tunnen itseni todella huonoksi ihmiseksi jos lähden, koska perhe ei voisi olla ihanampi! Mutta se ei taida enää riittää kun koti, mies, sukulaiset ja ystävät painavat vaa'assa niin paljon. En kadu lähtöäni tänne, mutta on niin hankala edes ajatella ottaa asia puheeksi. Katson joulun yli, toivottavasti silloin olen täysin varma että haluan lähteä ja rohkeutta riittää ottaa vaikea asia puheeksi. Olisi niin paljon helpompi jos perhe olisi kamala ja epäoikeudenmukainen. Tai ehkä se lievittäisi syyllisyyttä. Kuinka parhaiten voisin ottaa asian puheeksi?

        Ei muuta kuin katso parhaan, sopivan hetken jossa molemmat vanhemmat paikalla ja kerrot tuntemuksistasi ja että olet harkinnut kotiin palaamista. Kerrot rehellisesti syyt ja myös sen että pidät heistä ja että lähtösi ei johdu perheestä jossa olet vaan aivan muusta. Kerro asia tarpeeksi aikaisin, jotta perheellä olisi aikaa etsiä uusi tilallesi ja sen voit mainita että olet niin kauan kunnes saavat uuden tytön.

        Kyllä sinä rohkeutta itsestäsi sen verran löydät että pystyt asian kertomaan!!!!


      • .........
        äiti kirjoitti:

        Ei muuta kuin katso parhaan, sopivan hetken jossa molemmat vanhemmat paikalla ja kerrot tuntemuksistasi ja että olet harkinnut kotiin palaamista. Kerrot rehellisesti syyt ja myös sen että pidät heistä ja että lähtösi ei johdu perheestä jossa olet vaan aivan muusta. Kerro asia tarpeeksi aikaisin, jotta perheellä olisi aikaa etsiä uusi tilallesi ja sen voit mainita että olet niin kauan kunnes saavat uuden tytön.

        Kyllä sinä rohkeutta itsestäsi sen verran löydät että pystyt asian kertomaan!!!!

        Kiitos paljon avusta!

        Olen tämän päivän miettinyt taas asiaa. Ottaisin jo asian puheeksi, mutta molemmat vanhemmat ovat vasta ensi viikolla paikalla. Joten odotellaan sinne asti...


      • .....
        äiti kirjoitti:

        Ei muuta kuin katso parhaan, sopivan hetken jossa molemmat vanhemmat paikalla ja kerrot tuntemuksistasi ja että olet harkinnut kotiin palaamista. Kerrot rehellisesti syyt ja myös sen että pidät heistä ja että lähtösi ei johdu perheestä jossa olet vaan aivan muusta. Kerro asia tarpeeksi aikaisin, jotta perheellä olisi aikaa etsiä uusi tilallesi ja sen voit mainita että olet niin kauan kunnes saavat uuden tytön.

        Kyllä sinä rohkeutta itsestäsi sen verran löydät että pystyt asian kertomaan!!!!

        Kerroin perheelle. Äiti otti asian ihan hyvin, isä todella pettynyt ja sai vielä enemmän tuntemaan syyllisyyttä jo vaikeasta asiasta. Aivan kuin olisin heken mielijohteesta päättänyt. Jouluna pois, saa nähdä miten nämä pari viikkoa menevät perheen parissa.


      • äiti
        ..... kirjoitti:

        Kerroin perheelle. Äiti otti asian ihan hyvin, isä todella pettynyt ja sai vielä enemmän tuntemaan syyllisyyttä jo vaikeasta asiasta. Aivan kuin olisin heken mielijohteesta päättänyt. Jouluna pois, saa nähdä miten nämä pari viikkoa menevät perheen parissa.

        Todella hienoa, että sait asian puhuttua, sillä parempi asioista on keskustella ja ajoissa ja hienoa, että rohkeutta riitti. Sitä kun ei kaikilla tytöillä ole!

        Saanko kysyä että minkä ikäinen olet?

        Teet parhaasi kuten tähänkin asti perheessä ja ole ylpeä että sait asian sanottua!!!!!


      • .....
        äiti kirjoitti:

        Todella hienoa, että sait asian puhuttua, sillä parempi asioista on keskustella ja ajoissa ja hienoa, että rohkeutta riitti. Sitä kun ei kaikilla tytöillä ole!

        Saanko kysyä että minkä ikäinen olet?

        Teet parhaasi kuten tähänkin asti perheessä ja ole ylpeä että sait asian sanottua!!!!!

        Hei äiti,

        olen 24, joten senkin puoleen oli hieman tunnontuskia kun ajattelin että kyllä sitä tämän ikäisenä jo pitäisi selvitä mistä tahansa 9 kuukautta.

        Välillä on vähän hankalaa olla, lasken kyllä päiviä lähtöön, mutta aion kyllä työni hoitaa kunnolla ja yrittää nauttia vielä kaksi viikkoa maasta.


    • eini

      luin keskustelunne, koska se koskee myos minua silla itse keskeytan tammikuun lopussa. Olen silloin ollut puoli vuotta USAssa.
      Syyni keskeytykseen ovat siskoni joka saa alkuvuodesta esikoisensa ja poikaystavani joka muuttaa itse Yhdysvaltoihin ensi kesan jalkeen...
      Oma perheeni otti asian rauhallisesti, ja he ymmarsivat tilanteeni taysin. Kerroin aikeistani lahtea n.1kk sitten ja sanoin odottavani taalla niin kauan kunnes uusi, haluttu au pairi on taalla - en voisi jattaa perhettani lastenvahti pulaan takiani, olin kaiken lisaksi ensimmainen au pairi perheellani ja kaikki oli ja on uutta heille ja uutta minulle. Osasinkin varautua parin kk odotukseen ja uusi au pairi on tulossa tammikuun lopussa. Perhe viela pyysi minua olemaan viikon verran uuden au pairin tukena ja nayttaa vahan naita arjen askareita, mika passaa minulle.

      En mina tata suunnitellut kun matkaan lahdin! Suunnitelmat ja tilanteet vain sattuivat muuttumaan kohdallani ja sain kuulla muutamia paivia ennen lahtoani siskoni raskaudesta...

      Kaiken taman keskella voin sanoa etta paattaa kertoa isantaperheelle keskeytyksesta on ISOMPI paatos kuin lahtea matkaan! Olen potenut vaikka minka asteisia omantunnontuskia monen ihmisen kannalta suuntaan ja toiseen... mutta en mina taalla voi olla vain, koska en halua tuottaa toisille pettymysta - silloin pettaisin paitsi muita, eniten itseani.

      • Xena

        En täysin ymmärrä miten siskosi lapsi ja poikaystäväsi muutto liittyvät keskeytykseesi.. Minulla ne eivät liittyisi mitenkään, siskoni puolesta en voi synnyttää ja hän on itse lapsensa äiti, enkä lopettaisi töitä miehen elämänmuutosten takia.. ?!
        Ajatusmaailmamme eivät näillä kohdin selkeästikään kohtaa, mutta selvästi olet päätöstäsi miettinyt ja vastuullisesti toiminut :)


      • ajattelin mina
        Xena kirjoitti:

        En täysin ymmärrä miten siskosi lapsi ja poikaystäväsi muutto liittyvät keskeytykseesi.. Minulla ne eivät liittyisi mitenkään, siskoni puolesta en voi synnyttää ja hän on itse lapsensa äiti, enkä lopettaisi töitä miehen elämänmuutosten takia.. ?!
        Ajatusmaailmamme eivät näillä kohdin selkeästikään kohtaa, mutta selvästi olet päätöstäsi miettinyt ja vastuullisesti toiminut :)

        Taytyyhan siita poikaystavasta ottaa Suomessa viela kaikki irti ennen kuin ero tulee ensi kesana ?


      • eini
        ajattelin mina kirjoitti:

        Taytyyhan siita poikaystavasta ottaa Suomessa viela kaikki irti ennen kuin ero tulee ensi kesana ?

        ei ero tule ensi kesana..muutamme molemmat Yhdysvaltoihin, aikataulu nyt vain muuttui ja jostain se hinta on maksettava - mina maksan sen au pair vuodestani...


      • eini
        Xena kirjoitti:

        En täysin ymmärrä miten siskosi lapsi ja poikaystäväsi muutto liittyvät keskeytykseesi.. Minulla ne eivät liittyisi mitenkään, siskoni puolesta en voi synnyttää ja hän on itse lapsensa äiti, enkä lopettaisi töitä miehen elämänmuutosten takia.. ?!
        Ajatusmaailmamme eivät näillä kohdin selkeästikään kohtaa, mutta selvästi olet päätöstäsi miettinyt ja vastuullisesti toiminut :)

        ...syynsa kullakin, ja nama ovat minun syyni nyt. Ymmarryksemme eivat nyt kohtaa kuten sanoit, mutta mina menen niiden asioiden perassa, jotka minulle merkitsevat, ja jotka tulevaisuudessa merkitsevat enemman.

        Molemmissa on puolensa, lahtemisessa ja jaamisessa... mutta oletko itse ollut au pair, tyttoystavana avoliitossa ja tuleva sylikummi samaan aikaan? Tama "taysin vieras" perhe ei aja oman perheeni eteen missaan tilanteessa..

        Ja mita syihini tulee, eivat ne ole ihan simppelit vaikka ensikertaa lukijan silmaan sille saattavat vaikuttaakkin, en ala kuitenkaan niita sen enempaa tarkennella, silla en halua edeta henkilokohtaisuuksiin asti. :)


      • ........
        eini kirjoitti:

        ...syynsa kullakin, ja nama ovat minun syyni nyt. Ymmarryksemme eivat nyt kohtaa kuten sanoit, mutta mina menen niiden asioiden perassa, jotka minulle merkitsevat, ja jotka tulevaisuudessa merkitsevat enemman.

        Molemmissa on puolensa, lahtemisessa ja jaamisessa... mutta oletko itse ollut au pair, tyttoystavana avoliitossa ja tuleva sylikummi samaan aikaan? Tama "taysin vieras" perhe ei aja oman perheeni eteen missaan tilanteessa..

        Ja mita syihini tulee, eivat ne ole ihan simppelit vaikka ensikertaa lukijan silmaan sille saattavat vaikuttaakkin, en ala kuitenkaan niita sen enempaa tarkennella, silla en halua edeta henkilokohtaisuuksiin asti. :)

        Olet aivan oikeassa. Kyllä sitä itse tietää mikä on parasta sillä hetkellä. En muutenkaan ymmärrä käsitystä että ollaan vaikka väkisin.

        Muuten, pyysit joskus jonkun kirjoituksen yhteydessä mailiosoitteeni, taisi olla samaa aihetta liippaava. Jos haluat mailailla ja jakaa ajatuksia niin laitahan postia muikkelin@luukku.com


      • Xena
        eini kirjoitti:

        ...syynsa kullakin, ja nama ovat minun syyni nyt. Ymmarryksemme eivat nyt kohtaa kuten sanoit, mutta mina menen niiden asioiden perassa, jotka minulle merkitsevat, ja jotka tulevaisuudessa merkitsevat enemman.

        Molemmissa on puolensa, lahtemisessa ja jaamisessa... mutta oletko itse ollut au pair, tyttoystavana avoliitossa ja tuleva sylikummi samaan aikaan? Tama "taysin vieras" perhe ei aja oman perheeni eteen missaan tilanteessa..

        Ja mita syihini tulee, eivat ne ole ihan simppelit vaikka ensikertaa lukijan silmaan sille saattavat vaikuttaakkin, en ala kuitenkaan niita sen enempaa tarkennella, silla en halua edeta henkilokohtaisuuksiin asti. :)

        Eihän maailma tietenkään ole mustavalkoinen, ensimmäinen kirjoituksesi ei vain indikoinut paljoakaan harmaan sävyjä ;)
        Selvästi sinulla on elämänarvot kohdallaan, ja tosiasia on, ettei kukaan voi kuvitella tietävänsä millaista on elää sinun elämääsi.. Nämä kirjoitukset vain antavat usein niin pinnallisen kuvan asioista, kun syy-seuraussuhteet tiivistetään parille riville ;)
        Tsemppiä!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1910
    2. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      834
    3. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      787
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      258
      717
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      698
    6. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      669
    7. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      653
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      633
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      633
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      626
    Aihe