Erotiin vaimon kanssa noin 4 kuukautta sitten,mutta eri kodeissa olaan asuttu vasta kaksi - kolme kuukautta. Muuttohetkellä ja sitä ennenkin vaimo itki, parku, raapi ja potki, että olisin tullut takaisin,en suostunut. Nyt viikkko sitten tajusin mitä olin menettänyt , vaimon ja kaksi lasta. Pyysin että voitaisiin kokeilla uudestaan, jolloin kuulin, että vaimolla on tällähetkellä suhde ja ei halua yrittää uudestaan. Mä olen niin vitun hajonnut, et ei mitään rajaa !! Ehdotuksia tämän ylitykseen ?
tuli töpättyä
Jude
24
5155
Vastaukset
- petaa...
..joten turha tulla tänne itkemään. kannattaisko opetella ajattelun jaloa taitoa vihdoinkin? Vaimosi teki ihan oikein, eikä jäänyt ruikuttamaan itseään täynnä olevan machomörkin perään vaan jatkaa elämäänsä. hyvä hänelle!!
- itse virheensä
Teillä parisuhdehommat nyt sen verran atomeina, että:
anna sen vaimon nyt kattoo se uusi suhteensa ensin. Kerro sille tunteesi ja että koet tehneesi suuren virheen erotessasi perheestäsi ja että olet valmis alkamaan alusta jos vain hän haluaa. Kyllä se hänelläkin pistää ajattelemaan asioita, etenkin kun alkuhuuma on uuden suhteen kohdalla laantunut.
Mulla oli käydä kuten sulla kävi, vaimon käryttyä sivusuhteestaan. Olin lähdössä litomaan ja kämppääkin jo hain kuumeisesti. Siihen olis jääny 9-v tytär, joka on mun silmäterä ja elämäni tärkein ihminen, niin ja kuitenkin melko hyvä vaimokin olis jääny, joka varmasti olis ettiny uuden miehen alta aikayksikön, siihen mun paikalle. Päätin kuitenkin pitää perheeni ja saatiin vaimon kanssa asiat selvitettyä. Halutaan vielä olla kimpassa.
Mutta kovia tässä on joutunut kokemaan, kuten säkin. Älä luovuta, taistele!- Jude
No fiilarit on kerrottu, joten pallo on hänellä. Toivotaan että kun se alkuhuuma katoaa,niin päästään keskustelemaan asiasta. Tällä hetkellä se on ehdoton EI ja se mua pelottaa, niin varma se on, vaikka 8 vuotta avioliitossa oltiin.
en tiedä mitä vois tehdä. kaikki on sanottu mitä sanoa voi.
Mutta odetellaan ja toivossa on hyvä elää...
...vituttaa kun tuli ryssittyä.
- monia...
Yleensä sen arvokkaan huomaa vasta menetettyään. Ei voi kuin sääliä tai tekee mieli sanoa sitä saa mitä tilaa. Kokoa itsesi ja alkaa elään omaa elämää. Turhaan enää itket...
Minunkin mieheni muutti kotoa vajaa viikko sitten, ja odotan kun se hetki tulee kun kaikki oikeesti vasta kolahtaa sille. Se hetki kun se tajuaa, mitä se menetti...
On kiva elää ns. poikamieselämää ukkomiehen oikeudella, kun pikkuvaimo odottaa kotona ja antaa kaiken aina anteeksi. Se kuitenkin muuttuu, kun sitä sinkkuelämää saa elää ihan oikeesti, ei se olekaan kivaa, ja sitten huomataan, että se oma vaimo kelpaakin taas...- Jude
Pitää paikkaansa koko juttu, mutta onneksi mulla ei ole ollut mitään juttuja. eli toi poikamies/sinkkuelämä jäi kokematta. Tajus vaan tehnees virheen...
- mate11
Mikä oli syy, miksi erosit vaimostasi? Olitko miettinyt eroa jo kauan?
- Jude
No en mä halua mennä yksityiskohtiin, mutta vitun sika olin. Mitään väkivaltaa ei ollut ym. sellaista.
Kaikki tapahtui 4 kuukaudessa, eli nopeesti. Ja suurin syy oli se , että riideltiin paljon koko alkuvuosi ja viimeisessä riidassa molemmat totesi yhteen ääneen "erotaan" ja sitä rataa. Vaimo olis halunnut perua mut mä vain sen loppuun. - kun itse päätit
Jude kirjoitti:
No en mä halua mennä yksityiskohtiin, mutta vitun sika olin. Mitään väkivaltaa ei ollut ym. sellaista.
Kaikki tapahtui 4 kuukaudessa, eli nopeesti. Ja suurin syy oli se , että riideltiin paljon koko alkuvuosi ja viimeisessä riidassa molemmat totesi yhteen ääneen "erotaan" ja sitä rataa. Vaimo olis halunnut perua mut mä vain sen loppuun.Miksi sitten itket vaimosi perään, kun päätös on ollut Sinun. Mitä vaimosi voisi muuta tehdä kuin näyttää Sinulle taivaan merkit. Lohduttajia löytyy. Myös sinulle.
- nainen32
kun itse päätit kirjoitti:
Miksi sitten itket vaimosi perään, kun päätös on ollut Sinun. Mitä vaimosi voisi muuta tehdä kuin näyttää Sinulle taivaan merkit. Lohduttajia löytyy. Myös sinulle.
Ensin erositte, ja nyt sitten kaduttaa.
Oletko nyt varma ettei pieni etäisyys ole saanut vain hetkiseksi asioita näyttämään paremmilta? Jos arjen tultua palaisitte jälleen samaan riitelyyn?
Olkaa ensin rauhassa erillänne, ja totutelkaa yksinoloon, vasta sitten voi ajan kuluessa selvitä, onko se toinen sitä mitä haluaa, eikä nyt ikävän tultua rynnätä heti takaisin. - ihme mahtipeliä liitoissaan
nainen32 kirjoitti:
Ensin erositte, ja nyt sitten kaduttaa.
Oletko nyt varma ettei pieni etäisyys ole saanut vain hetkiseksi asioita näyttämään paremmilta? Jos arjen tultua palaisitte jälleen samaan riitelyyn?
Olkaa ensin rauhassa erillänne, ja totutelkaa yksinoloon, vasta sitten voi ajan kuluessa selvitä, onko se toinen sitä mitä haluaa, eikä nyt ikävän tultua rynnätä heti takaisin.Mullakin oli yksi eksä sellainen.
Uhosi ja oli lähtemässä. Kävi välillä jakamassa tavaraa vähän muillekin, mutta en minä nyt siitä niin jaksanut ärsyyntyä. Minä kävin kiksauttamassa kans muita naisia aina välillä, jottei ehtinyt kyllästymään :-)
No jossain vaiheessa tää naikkonen sitten keksi, että hältä oli jäänyt nuoruus elämättä...rupes oleen jatkuvasti menossa ja öitäkin poissa. Lopulta kyllästyin, kun minä olisin jo mielelläni vähän vakiintunutkin, 30 vuotta lähestyi ja perhettäkin olisi ollut mukava jo saada. Koitin kai vähän puhuakin, minä se olin meistä se joka ylipäänsä jotain yritti joskus sanoiksikin pukea suhteessamme. Yritin riidellä rakentavasti, niin että niistä jotain opittaisiin. Kumppanilleni riita näytti olevan lähinnä mahdollisuus kaataa kerta toisensa jälkeen kaikki vanha paska niskaan, syytökset jne joista oli jo kertaalleen sovittu, että ne piti olla valmiiksi puhuttuja asioita. Ikävä piirre ihmisessä sekin, ettei voi lopettaa vanhojen märehtimistä. Silloin ei voi aloittaa uudestaankaan ikinä. Ei kumpikaan.
Lopulta kyllästyin siihen riitelemiseenkin, kun eihän se narttu muistanut enää edes mitä oli itse sanonut tai tehnyt aiemmin suhteessamme. Kun ei muita puutteita minusta enää löytynyt, niin hän rupesi keksimään niitä. Olemattomia asioita tai liioittelemaan mitättömyyksiä. Hauskinta oli, kun minä olin kuulemma lyönyt häntä. Tosiasiassa se tilanne oli sellainen, että kun oikein kovaksi riita äityi, niin hänellä oli tarvetta käydä minuun käsiksi (ei pärjännyt mulle verbaalisesti, mikä on kai poikkeuksellista mies-nais-suhteessa). No saattuuhan se mieheenkin kun nainen potkii ja lyö ja välillä käy kimppuun mitä kädessä sattuu olemaan, leipäveitsestä vasaraan asti. Yleensä sain käsistä kiinni, mutta kerran jouduin kämmenillä voimakkaasti työntämään eukon poispäin niin että tämä lensi kumoon. Tämä puhdas itsepuolustusliike oli kuulemma lyömistä. Sitä sitten kailotettiin totuutena kaikille ystäville ja tutuille, kuinka minä olen lyönyt häntä. Onhan se mahtava mielikuva, minä kun olen liki 2 metrinen atleettinen kolossi ja silloinen nainen hoikka hoitsu. Tosiasia kyllä on,että jos olisin aikuisten oikeasti häntä vahingoittamismielessä lyönyt, nyrkillä enkä kämmenellä työntämällä, niin Meilahti olisi ollut likalle seuraava pysäkki. Sen verran ruutia mulla on hihassa, etten lähde edes kenenkään kokeilemaan muuten kuin hädässä. Kyllä mun kaverit on nauraneet tätä juttua, että naiset osaa olla naiiveja. Olen joutunut parille yhteiselle naistutullekin selittämään, miten asiat oikeasti olivat. Ja kaikkihan ne myöntelivät, että yllättävän vähän näkyy mustelmia likassa, jos tosisaan häntä lyömällä lyön. Senkin myönsivät, että ottaen huomioon aiemmat urheiluharrastukseni, oikean selkäsaunan jälkeen paikkailtaisiin todennäköisesti luunmurtumia kasaan lähimmällä ea-asemalla...
Minä kun olin aina ollut aika ylpeä siitä, etten lyö ensimmäisenä enkä edes vielä toisenakaan vaan selvitän asiat sanan säilällä. Vielä mitä, tietysti mun kiusaksi lähetetään tommoien kiusanhenki joka käy ensin lyöden ja potkien päälle itse raivohullun lailla ja kun jossain vaihessa on pakko suorittaa käsillä lievempiä loitollapitoyrityksiä, niin tästä kehitetään tarina väkivallasta. Arvatkaapa vituttiko.
Kyllä, se vitutti niin paljon, että tuo ja se "nuoruuden" uudelleenaktivoituminen saivat minut kuvannollisesti potkaisemaan neidin ulos asunnostani. Hauskaa oli muuten sekin lähtö. Vaikka se olin minä joka toistuvasti vaadin häntä lähtemään (asunto oli minun) ja lopulta sainkin, niin hän käänsi asian väkisin niin, että hän JÄTTÄÄ minut. No minä en jaksanut siihen mitään kommentoida, olin vain hiljaa tyytyväinen siihen, että akka lopultakin kaiken uhkailun ja suostuttelun jälkeen lähtee. Muistaakseni lähtöpäivänä yritin näytellä hivenen apeaa ja nyökytellä vaan, että nyt sinä sitten JÄTÄT minut. Ja lähdön jälkeen heti stereot lujempaa ja villi intiaanitanssi päälle. Parin kolmen viikon päästä autoin häntä kamojen poismuutossa. No eikä mitä, ei mene kuin muutama viikko, joku 12 viikkoa ehkä ja oven takana on tää exä melkoisen hermoraunion näköisenä itkua vääntäen, että "hän aikoo tulla takaisin ja alkaa mun kans uudestaan". Johon minun oli pakko sanoa, että asia oli kyllä niin, että minä potkaisin hänet pihalle, mutta jostain syystä viesti piti kääntää toisinpäin ja minullehan se oli ihan se sama millä maanvaiva saatiin kämpästä suurinpiirtein sivistyneesti pihalle.
Koko sen epäonnistuneen liiton aika oli jotain ihme mahtipeliä hänen taholtaan. Varmasti mullakin oli jotain , mutta loppujen lopuksi en jaksa uskoa noihin tommoisiin peleihin. Musta ne on vaarallisia, ei ketään voi manipuloida eikä kannata yrittää kusettaa jos haluaa pitkään pysyä yhdessä. Kyllä homman pitää perustua avoimeen yhteispeliin, puhumiseen ja luottamukseen. Joiden kanssa sellainen yhteys vaan näyttää olevan tosi mahdoton saavuttaa, ne ei ole sinut itsensä kanssa tai ovat oppineet jotain huonoja malleja lapsuudenkodistaan tai jotain vastaavaa.
- venla
no niin, mun mies lähti ovet paukkuen ja perään huusin ettei takaisin ole tulemista! Pidemmän aikaa oli riidelty ja eropäätös tehtiin samaan malliin että erotaan sitten! Aluksi olin valmis ottamaan miehen takaisin, odottelin oikein että koska tulee ovelle ja pyytää päästä takaisin. Kävi juuri niin että mieleen muistui vaan niitä hyviä hetkiä. Sitten kuitenkin ystäväni käskivät vielä miettimään ja oikeastaan antoivat asioille perspektiiviä ja tällä hetkellä eropäätöksemme tuntuu oikealta. Etäisyys ja yksinolo auttaa näkemään asioita uudessa valossa. Toki jos siltä tuntuu että miettimisen jälkeenkin haluat vielä vaimosi, taistele. Mutta anna ajan kulua ja tee, harrasta itsellesi tärkeitä asioita ja rakasta itseäsi. Jokainen töppää mutta kuopan pohjalta pääsee vain ylöspäin.
- urvabra
Ensinnä, saatat olla hajonnut vain siksi että vaimollasi on jo uusi suhde.
Vaikka se ei kestäisi pyhätöntä viikkoa, silti sinun on annettava asian mennä niinkuin se menee: itse äkäpäissäsi pidit kiinni sellaisesta, mitä et ehkä edes kerennyt harkita. Tiedän miten se käy, mun exäni lähti ovet paukkuen, ja ennen kuin oli kaivanut autonsa jäistä ja lumihangesta teki mieli jo tulla takaisin, kuulema,kertoi jälkeen päin, mutta sisuuksissaan ei tullut. Omalla kohdallani se oli siinä, koska luulin viimeinkin tulleen hänellekin rajan vastaan. Sen rajan, jolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nöyrtyä, myöntää olleensa väärässä, tehneensä liian pikaisen ratkaisun.
Mutta kun ei. Jos kerran pitää aina pitää päänsä, olla oikeassa, tai ei ainakaan myöntää, ettei ollutkaan, niin ei voi mitään.
Ihan turha on ollut itkeä perään.
Ei vais, ollaan me yritetty edellisen eron jälkeen elää yhdessä, mutta ei siitä tullut mitään. Samat jutut kaiversi mitkä eroa ennenkin, ja kokeilu päättyi niinkuin kerroin.
Joskus tulee mitta lopullisesti täyteen.
Epäilen että vaimollesi se tuli itkiessä ja kerjätessä.
Sinä näytit kovuutesi.
Nyt sinun ehkä on aika katsella itseäsi silmiin ja miettiä, mitenkä kova oikeastaan oletkaan nyt kun on tosi kyseessä, ja vain sinä itse jolle voit uhota.
Sorry, mutta sitä saa mitä tilaa.- Heli
kokemusta on minullakin. Erosin miehestäni ja olimmekin 6 kk erossa. Mieheni pyyti kauniilla sanoillaan takasin, suostuin sanat tuntuivat niin mahtavilta. Täytyy sanoa että kun muutettiin takasin yhteen asumaan niin kaikki tuntui taivaalliselta. Harmi sitä hienoa oloa kesti vain muutaman kuukauden. Riitaa tuli milloin mistäkin oikeastaan ihan tyhjästäkin. Erosimme taas ja toisen eron aikaan riitamme olivat vieläkin rajumpia. Omalta kohdaltani voin sanoa että eka ero olisi riittänyt, toinen ero siitä miehestä jätti minulle ikuiset arvet niin sanoissa kuin teoissakin. Jos kerran eroaa niin pysykää erossa. Jokainen löytää omankullan myös eron jälkeen, kunhan ensin suree surunsa kunnolla läpi.
- Jude
Olisko se jumalauta noin sit ? Mut mitä tässä pitäisi käytännössä tehdä , et pääsis tän kaiken yli ? Hienoja sanoja kaikki sanoo, mutta mitä ne käytännössa tarkoittaa ? Nyt on apu todella tarpeen ?
- ei ole muuta
Jude kirjoitti:
Olisko se jumalauta noin sit ? Mut mitä tässä pitäisi käytännössä tehdä , et pääsis tän kaiken yli ? Hienoja sanoja kaikki sanoo, mutta mitä ne käytännössa tarkoittaa ? Nyt on apu todella tarpeen ?
mahdollisuutta, kun noin koville ottaa, niin tilata aika ammattiauttajalta!
- Ha-ra
Jude kirjoitti:
Olisko se jumalauta noin sit ? Mut mitä tässä pitäisi käytännössä tehdä , et pääsis tän kaiken yli ? Hienoja sanoja kaikki sanoo, mutta mitä ne käytännössa tarkoittaa ? Nyt on apu todella tarpeen ?
Vähän samankaltanen tilanne täällä, puoli vuotta oltu erossa.
Kato ne fibat tuntuu menevän aika vuoristorataa. Aluksi sattu, sitten oli tosi helpottunut ja just nyt on niin helvetin haikee olo, ja kato kaikki tää kun on menty vasta puoli vuotta.
En silti usko että tämä meidän juttu enää toimisi mikäli yrittäisimme vielä kerran, tosin ei sellaista yritystä nyt ole näköpiirissäkään.
Kivahan on ollut huomata että naismaailmassa vanhalla vielä käy flaksi, mutta totuuden nimissä kyllä toi ero tossa aika pinnalla kuitenkin kummittelee, ei sillälailla edes ihan oikeesti mukavat naikkoset edes säväytä kuin sen yhden tai max. pari kertaa, sitten huutaa kuula elintilaa.
Kovii hommii, eiks vaan.
Mutta mitäs me niistä, tsiigasin just tossa tuntemattoman sotilaan, sehän on täynnä niitä elämän viisauksia, yritetään me vaikka soveltaa sitä "heikot sortuu elon tieltä, jätkä senkun porskuttaa".
Tsemppiä vaan, älä välitä noista "sitä saa mitä tilaa" kommenteista, sä teit silloin just niin kuin susta silloin tuntu, moga ehkä, ehkä taas savun hälvettyä toteet että hyvä näin. - Jude
Ha-ra kirjoitti:
Vähän samankaltanen tilanne täällä, puoli vuotta oltu erossa.
Kato ne fibat tuntuu menevän aika vuoristorataa. Aluksi sattu, sitten oli tosi helpottunut ja just nyt on niin helvetin haikee olo, ja kato kaikki tää kun on menty vasta puoli vuotta.
En silti usko että tämä meidän juttu enää toimisi mikäli yrittäisimme vielä kerran, tosin ei sellaista yritystä nyt ole näköpiirissäkään.
Kivahan on ollut huomata että naismaailmassa vanhalla vielä käy flaksi, mutta totuuden nimissä kyllä toi ero tossa aika pinnalla kuitenkin kummittelee, ei sillälailla edes ihan oikeesti mukavat naikkoset edes säväytä kuin sen yhden tai max. pari kertaa, sitten huutaa kuula elintilaa.
Kovii hommii, eiks vaan.
Mutta mitäs me niistä, tsiigasin just tossa tuntemattoman sotilaan, sehän on täynnä niitä elämän viisauksia, yritetään me vaikka soveltaa sitä "heikot sortuu elon tieltä, jätkä senkun porskuttaa".
Tsemppiä vaan, älä välitä noista "sitä saa mitä tilaa" kommenteista, sä teit silloin just niin kuin susta silloin tuntu, moga ehkä, ehkä taas savun hälvettyä toteet että hyvä näin.Paljon ! Toi rohkasi !!!
- mietintämyssy päässä
Jude kirjoitti:
Olisko se jumalauta noin sit ? Mut mitä tässä pitäisi käytännössä tehdä , et pääsis tän kaiken yli ? Hienoja sanoja kaikki sanoo, mutta mitä ne käytännössa tarkoittaa ? Nyt on apu todella tarpeen ?
Minusta Sinun pitäisi nyt istua perseellesi. Ihan selvin päin. Mieti itseksesi, mitä Sinä todella haluat vaimoltasi ja mikä Sinä itse olet. Jos tiedät jonkun hyväksi kuuntelijaksi ja saat hänet keskustelemaan kanssasi niin aina parempi. Jos tarvitset pelkästään panopuun. No problems. Niitä löytyy jokapaikasta ja parempi pysyä irtonumeroissa: Jos tarvitset/kaipaat tarpeeksi parisuhdetta, on hyväksi punnita itsensä parisuhteen kannalta. Tiedät ainakin vastaako parisuhteen yrittäminen tarkoitustaan jos se on "niin vitun vaikeaa".
- Jude
mietintämyssy päässä kirjoitti:
Minusta Sinun pitäisi nyt istua perseellesi. Ihan selvin päin. Mieti itseksesi, mitä Sinä todella haluat vaimoltasi ja mikä Sinä itse olet. Jos tiedät jonkun hyväksi kuuntelijaksi ja saat hänet keskustelemaan kanssasi niin aina parempi. Jos tarvitset pelkästään panopuun. No problems. Niitä löytyy jokapaikasta ja parempi pysyä irtonumeroissa: Jos tarvitset/kaipaat tarpeeksi parisuhdetta, on hyväksi punnita itsensä parisuhteen kannalta. Tiedät ainakin vastaako parisuhteen yrittäminen tarkoitustaan jos se on "niin vitun vaikeaa".
"Jos tarvitset/kaipaat tarpeeksi parisuhdetta, on hyväksi punnita itsensä parisuhteen kannalta. Tiedät ainakin vastaako parisuhteen yrittäminen tarkoitustaan jos se on "niin vitun vaikeaa". "
Suomennas toi. :-) - mietintämyssy
Jude kirjoitti:
"Jos tarvitset/kaipaat tarpeeksi parisuhdetta, on hyväksi punnita itsensä parisuhteen kannalta. Tiedät ainakin vastaako parisuhteen yrittäminen tarkoitustaan jos se on "niin vitun vaikeaa". "
Suomennas toi. :-)Avaaja käytti tasoltaan samanlaista ilmaisua.
Jokainen meistä miettii ja ennenpitkää tietää, tarvitseeko/haluaako pysyvän parisuhteen vai vihelteleekö sinkkuna. Siinä tulee kokemusta kummastakin. Jos parisuhde on kerran mennyt poikki, niin ei siihen luulisi selvinpäin uudelleen päätyvän aivan heti kun ei ole mikään pakko.
Tilaan Hesarin ja ostan irtonumeroita jos siltä tuntuu. - Jude
mietintämyssy kirjoitti:
Avaaja käytti tasoltaan samanlaista ilmaisua.
Jokainen meistä miettii ja ennenpitkää tietää, tarvitseeko/haluaako pysyvän parisuhteen vai vihelteleekö sinkkuna. Siinä tulee kokemusta kummastakin. Jos parisuhde on kerran mennyt poikki, niin ei siihen luulisi selvinpäin uudelleen päätyvän aivan heti kun ei ole mikään pakko.
Tilaan Hesarin ja ostan irtonumeroita jos siltä tuntuu.jatkuu ! :-) Mul on treffit erään kisberin kanssa.
Fiilikset on kyllä aika sekavat. Nyt täytyy olla tarkkana ettei loukkaa tätä kyseistä naista... - naine28
Jude kirjoitti:
jatkuu ! :-) Mul on treffit erään kisberin kanssa.
Fiilikset on kyllä aika sekavat. Nyt täytyy olla tarkkana ettei loukkaa tätä kyseistä naista...Mä oon saman kokenut.
Halusin erota lasten isästä, liian myöhään tajusin tehneeni virheen...
Niin makaa, kun petaa.
Kyllä se elämä vielä alkaa hymyileen meillekkin;)) - Toisin päin kokenut
Jude kirjoitti:
jatkuu ! :-) Mul on treffit erään kisberin kanssa.
Fiilikset on kyllä aika sekavat. Nyt täytyy olla tarkkana ettei loukkaa tätä kyseistä naista...Please, älä syöksy mihinkään uuteen -tai ainakaa ota tota asennetta. Pyydän. Minun 5v. avioliittoni mies (10v. suhde), lähetin pois 1,5kk sitten (syyt iso A), no, palasi ex:n luo. Helppoa hänelle. Minä jäin riutumaan. Rakastin, rakastan. Mutta aion toipua - nyk uus vaan sattuu mun sydämeen. En itse halua pilata elämääni -aion harkita vakaasti. Nauti ja opi itsestäsi, muista aina vain oma hyvä olosi/tasapainosi. Minä opettelen, en yksin vaan lapseni kanssa. Aion ymmärtää vaikka kiehahdankin välillä. Aion kestää vaikka sattuu niin H:tisti.
- viikonloppuisä
kyllä ne tuntee siitä rauhottuu,se on just monille kova paikka kun kuulee että toisella on uus kaveri,mun exä rupes kiusaan mua kun huomas että mulla on naisten kans jotain tekeillä vaikka itellä oli kuukauden päästä erosta uus,mut hänen mielestä erottiin vaan hetkeksi jos "minä muuttuisin", on ollu jos monenlaista itku virttä,mutta itsehän sen tietää kun miettii hyviä ja huonoja asioita suhteessa,itse en ainakaan voi koskaan palata takaisin,ja on yhteisiä lapsiakin,itse oisin ainakin tullu hulluksi jos olisin jääny elämään vanhaa suhdetta ohi ennenkö voi katsoo uutta,eihän sitä tarvi heti rueta vakavaan suhteeseen mutta ei kyllä ihan yksinkään kannata jäädä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 724657
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h714449Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1112977Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv732873Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p222186Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.582008Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151699- 321513
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1121389- 1851298