raskaus

Miksi raskausarvista pitäisi kantaa murhetta? Nehän ovat ylensä miehenkin omien lasten tekemisestä syntyneitä. Ja vaikka oltaisiin toisella kierroksella, niin heikoissa kantimissa on suhde, jos se ei raskausarpia kestä.

Paljon kielteisemmin suhtaudun itseaiheutettuihin negatiisiin ulkonäkömuutoksiin. Reilu ylipaino, lyhyeksi nyrhitty tukka, hompsuinen ulkoasu... Niille kun voisi tehdä jotain jos vain on tahdonvoimaa.

eihän ne mitään kauniita ole, mutta niinkuin edellinenkin sanoi, ne eivät ole itse aiheutettuja, vaan ne on tulos yhteisestä lapsesta. Kyllähän sitä joskus kaiholla muistelee vaimon sileää ja hoikkaa masua silloin joskus, mutta sitte voi kattoa vaiks valokuvia :) on elämässä suurempiakin huolenaiheita kuin raskausarvet. tietty miehen suhtautuminen voi vaikuttaa siihen itsetuntoon. mutta saa aika pässi olla jos alkaa valittamaan tommoisesta asiasta, jolle ei itse mitään voi.

Minulla on raskausarpia ja leikkausarpia,ja joskus olen ujostellut näyttää itseäni miehelle,ainakin aina uuden suhteen alussa hirvitti,ja itsetuntoa se nakersi kyllä.Miehen kommentti siihen kun surin menetettyä ,oli että onpa tuossa vielä kaikkea mukavaa katsottavaa yllinkyllin,helpotti kummasti.Eivät ole arvet menoa haitanneet sen koommin.

Onhan miehilläkin "raskausarpia".Eli kun on tullut muutama kilo painoa nopeasti lisää,niin iho on repeillyt venytyksen takia.Että ei kai ne miehet niistä kauheesti voi sanoa,kun ajattelee vielä minkä takia naiset niitä yleensä saa.Ja tuskin mies niihin arpiin huomionsa kiinnittää.Kyllä se katse jossain muualla harhailee =)

Siis lantion ja reisien sisäpinnan raskausarvethan eivät johdu raskaudesta vaan lihomisesta tai teini-iässä tapahtuneesta nopeasta kasvuvaiheesta jolloin tytölle kasvaa naisen muodot :)

Lihomalla hankittuja arpia sietää hävetäkin, mutta nämä muut kannattaa kantaa ylpeydellä häpeilemättä.