Siis apua! En kertakaikkisesti jaksaisi enää etsiä miestä baarista tai netistä. Missä muualla voisi tavata kolmekymppisiä sinkkumiehiä pk-seudulla? Miehet, kertokaa! Ja naisetkin, jos teillä on jotain ideoita. Baarit ja nettitreffit eivät oikein toimi, koska tarvitsen aikaa ihastumiseen. Tuntuu, että nettideiteillä pitää tehdä tosi nopeasti päätös siitä, onko mies kiinnostava vai ei. Silloin helposti antaa pakit. Haluaisin tutustua toiseen ensin rauhassa ilman mitään paineita seurustelusta tai yhteensopivuudesta, vaikka jonkin harrastuksen merkeissä. Mikähän sellainen olisi?
Baarit ja netti tympii
Mistä seuraa?
142082
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Samaan pulmaan olen kans törmännyt, jostain kumman syystä nää netti jutut ei oikein toimi ku tuntuu kans siltä et päätöksiä pitäisi tehdä melkein siltä istumalta. Tärkeimmät seikat eli tutustuminen ja ihastuminen meinaa jäädä pois kokonaan.
Baarista ei kyllä ketään varteenotettavia ehdokkaita kyllä löydy vaan kaikilla on yksi asia melkein aina mielessä.
Itse olen tuskaisesti juuri miettinyt muita keinoja toisen löytämiseen mut ku ei oikein harrastuksienkaan parista meinaa löytyä !
Mistä sitten ?
Minä löysin kultani erään opiskelijaorganisaation lenkkiporukasta (juostessa tuli juteltua kaikki asiat halki), mutta onhan näitä muitakin. Kaikenlaisia kurssejahan voi alkaa keräilemään. Melonta, kiipeily, laskettelu, ...
Mulla on vähän samanlainen ongelma. Netti on mahtava juttu kaikenlaiseen kommunikaatioon, mutta kumppaninhakuun en sitä käytä. Ihmiset pitää kohdata livenä, jotta siitä mitään syntyy. Mutta baarit ja diskot ovat kyllä luonnollinen paikka tavata kaikenlaista tuttavuuksia, koska sinnehän ihmiset menevät nimenomaan katselemaan toisia ihmisiä. Jos harrastukseen lähtee etsimään kumppania, niin silloin se ei onnistu. En minäkään valikoi harrastuksia sen mukaan, paljonko siellä on naisia, vaan harrastan juuri sitä mistä nautin. Kevyt flirtti missä tahansa julkisissa tiloissa on aina hyvä asia. Se ei johda ekalla kerralla mihinkään, mutta jos samaa tyyppiä näkee toisen tai kolmannen kerran niin silloin voi jo heittää jotain läppää. Suomalaiset flirttailevat yleensäkin liian vähän ja usein naiset vain katsovat kylmästi ohi. Se voi olla ujoutta, mutta sitä ei kannata naamioida kylmyydeksi.
deittailua deittailuna, voihan ihmisiin muutenkin tutustua netissä kiireettä.
Jos netissä tutustuu, niin eihän sitä heti ole pakko mitään treffejä sopia. ei mitään kiirettä. Kirjoittelee vaan ja tutustuu rauhassa. Vaihtaa fotoja, puh.numeron...Siitä pikkuhiljaa eteenpäin.
Totta puhut, eikä tämä vuodenaika asiaa helpota.
Kesällä tilanteet olisivat luontevampia ja ihmisillä on pienempi kiire.
Sopivaa seuraa voisi silmäillä kaikkialla missä liikkuu esim. työpaikka, naapuri firmat, työmatka, asuinympäristön ulkoilupaikat, harrastuspaikat...
Kannattaa selvittää itselleen mitä haluaa ja kuinka paljon sopivia henkilöitä on olemassa. Liikkuuko heitä luonnostaan samoilla reiteillä ja samoissa paikoissa missä sinä liikut. Vai liikkuuko sinua kiinnostava tyyppi totaallisesti eri paikoissa kun sinä luonnostaan liikut?
Eihän se tarkoita, että kiinni pitäisi käydä jos sellaisen reitin varrella bongaa.
Mulla on vähän sama ongelma. Molemmissa harratuksissa on kaikki samaa sukupuolta. Lähes sama oli opiskellessa ja nyt töissä. Eli vain 10-20% on eri sukupuolta.
Vaikka kirjastosta:
Mene suosikkikirjailijasi hyllyn viereen palloilemaan ja kun siihen tulee joku muija hypistelemään sen kirjoja,niin yritä aloittaa keskustelu siitä kirjasta.
Sitten vaan pitää valmiiksi olla oppinut kestämään kommentit "Painu sika helvettiin!" tai "Sori, mulla on jo mies.", niin 10 ensimmäistä torjuu sinut ja 11. sanoo, että "Sä olet mun elämäni mies!".
Pitää vaan yrittää ahkerasti jokapuolella eikä saa liiaksi pelätä torjuvaa vastausta,varsinkin kun monet torjujatkin lienevät silti pohjimmiltaan tavallaan otettuja yrityksestäsi,vaikka olisit rumakin.
Mikä tarve nettitreffeillä on tehdä päätös sen nopeammin kuin muutenkaan? Mikä sen paineen luo?
No jos nettidettini vaikuttaa jo ekoilla treffeillä kiinnostuneelta, niin voinko miettiä viikkoja, olenko itse kiinnostunut? Entä jos kolmen viikon tapailun jälkeen totean, etten haluakaan mitään? Jotenkin tuntuu epäreilulta haaskata toisen aikaa. Nettideittailussa rasittaa nimenomaan se ennakko-oletus, että homman pitäisi edetä. Tutustuminen esimerkiksi työpaikalla on paljon luontevampaa, kun tällaisia oletuksia ei ole. Syy, miksi ihmiset ovat toistensa kanssa tekemisissä, on täysin toinen kuin deittailussa. Kaikki menee tällöin jotenkin omalla painollaan.
"No jos nettidettini vaikuttaa jo ekoilla treffeillä kiinnostuneelta, niin voinko miettiä viikkoja, olenko itse kiinnostunut? Entä jos kolmen viikon tapailun jälkeen totean, etten haluakaan mitään? Jotenkin tuntuu epäreilulta haaskata toisen aikaa. Nettideittailussa rasittaa nimenomaan se ennakko-oletus, että homman pitäisi edetä."
Sinänsä ymmärrettävää, että ajattelet noin, mutta olisin tuosta kuitenkin vähän eri mieltä. Sanoit itsekin, että kyseessä on "ennakko-oletus", joten sehän ei ole sama asia, kuin absolut totuus. Se, että koet "haaskaavasi" toisen aikaa, on myöskin olettamus perustuen todennäköisesti omaan käsitykseesi/kokemuksiisi nettideittailusta (tai ehkäpä deittailusta ylipäätään) vai olenko totaalisen hakoteillä?
Voihan olla, mikä ymmärtääkseni on kuitenkin aika yleistä, että deittailaan samaan aikaan useampia ihmisiä ja niistä monikin voi tuntua kiinnostavalta. Ei se ole mielestäni mitenkään epäreilua tai toisen ajan haaskausta, jos mietit rauhassa omia fiiliksiäs. Jos alkaa tuntumaan jossain vaiheessa siltä, että ei haluakkaan lähempää suhdetta tapailemaansa ihmiseen, se on ok sanoa myös myöhemmin. Vedättää ei saa eikä valehdella. Asia pitää kertoa totuudenmukaisesti, mutta asiallisesti. Se on reilua kumpaakin kohtaan. Rakkautta/ihastumista ei voi kiirehtiä eikä tunteista saa valehdella. Sitä kiinnostuu, jos kiinnostuu ja jos ei, niin sille ei voi mitään. Jos toinen "painostaa" tekemään jotain ratkaisuja vain muutaman tapaamisen perusteella, niin kenenkään ei ole mikään pakko sitä tehdä. Kun luottaa omiin fiiliksiinsä eikä anna kenenkään painostaa mihinkään, niin kaikki on ok.
jos haluaa ylipäätään tutustua johonkuhun, voihan sitä tutustua ikään kuin kaverina ensin, ilman ennakko-oletuksia. Mielelläni itse pidän mielenkiintoiset ihmiset tuttavapiirissäni.
pk-seutu pilaa monet ihmiset.
Liikaa suhteita ja huoraamista.
--ei löydy enää mitään, mikään ei tunnu jne...
Kertakäyttösuhteita ja hyväksikäyttäjiä 100%
En ole havainnut.