Olen toiminut työnantajana ainakin parille tuhannelle suomalaiselle miehelle ja naiselle ja uskon omaavani aikamoisen kokemusken ja näkemyksen työpaikkojen kiusaamisongelmista..
Huvittuneena seuraan kiusaamiskeskustelun nurinkurisuutta.
Usein näen julkisuudessa ruikuttamassa kiusatuksi tulemistaan juuri sen tyypin edustajian, jotka ITSE ovat tonnäköisesti olleet firman hankalimpia työntekijöitä. Kun muut sitten jossakin vaiheessa ryhtyvät laittamaan tällaisia riitapukareita ja joka-asiaan-puuttujia ojennukseen, he heittäytyvätkin marttyyreiksi.
Kahdenkymmenen vuoden aikana ole törmännyt näihin tapauksiin useita kertoja. Kyseessä on yleensä pakkomielteisen tarkasti työpaikan asioita seuraava neurootikko, jolla on ohje joka asiaan.
Jos asioita ei kuitenkaan tehdä hänen tavallaan hän jankuttaa ja jauhaa siitä kuukaudesta toiseen.
Pian joku kyllästynyt työtoveri tai esimies tokaisee hänelle jotakin, ja silloin helvetti on irti.
Tämä "kiusatuksi" heittäytynyt kulkee työpisteestä toiseen valittamssa kovaa osaansa ja vihjailemassa firman sekasotkuisesta ja epäinhimillisestä toimintatavasta. Hän vaatii palavereita pikkuasioista, täyttää palautelaatikon vihamielisillä lappuillaan.
Aina hän saa aluksi avukseen muutaman hyväuskoisen hölmön, jotka eivät näe ongelman todellista laatua, eli kyseisen ihmisen vinksahtanutta luonnetta. Sitten näiden hölmöjekin silmät avautuvat, kun he näkevät neurootikon naamion läpi ja he jättävät tämän taistelemaan yksin kuvittelemiaan vääryyksiä vastaan.
Seuraavaksi neurootikko hakee sairauslomia työuupumuksen takia vain todistaaakseen, kuinka tiukalle hänen on yrityksessä laitettu, vaikka kaikki itse asiassa pyrkivät antamaan hänen olla rauhassa, jotta hän ei häiritsisi kielteisyydellään muiden töitä. Hän on joutunut tiukalle vain oman kiukkunsa edessä, joka ei laannu millään työnantajan toimenpiteellä.
(Sivumennen sanoen kuka tahansa saa nykyisin koska tahansa työuupuksen takia kuukauden sairausloman pari kertaa vuodessa oli uupunut tai ei. Testasimme asian kerran: lähetimme kolme esimiestehtävissä toimivaa työstään innostunutta ja motivoitunutta nuorta työpaikkalääkäriin vihjailemaan työuupumuksesta: kaikki saivat kuukauden sairausloman! Vaihdoimme työterveyshuollon yksityiselle lääkäriasemalle välittömästi tekemämme testin jälkeen)
Jos vielä palataan tähän itsensä kiusatuksi kokevaan neurootikkoon, niin heitä on yllättävän paljon työpaikkojen riesana ja jostakin syystä suurin osa heistä on naisia. Ja jos tuota vielä tarkentaa, niin iältään siinä 40 ja 60 välissä.
Työyhteisön jäseniä neuvon hankkiutumaan mahdollisimman nopeasti eroon tällaiseksi osoittautuvvasta tyypistä. Hän sotkee koko työpaikan työilmapiirin ja tulehduttaa sen usein vuosiksi.
Kuka kiusaa ketä?
59
8035
Vastaukset
- EI PIDÄ PAIKKAANSA
TÄMÄ ON PERÄTÖNTA JUTTUA, EIHÄN KIUSATULLA OLE PUOLUSTAJIA NIINKUIN TÄSSÄ VÄITETÄÄN.
NÄINHÄN SIINÄ KÄY, KUTEN ON USEASTI TODETTU, ETTÄ LEIMATAAN NEUROOTIKOKSI, HÖLMÖKSI JA VIKNSAHTANEEKSI.
TÄMÄN TEKSTIN KIRJOITTAJA ESITTÄÄ ITSESTÄÄN TÄLLÄ TEKSTILLÄ OMAN HENKISEN TASONSA.
ALA-ARVOISTA. KIUSAAJAT OVAT TÄLLAISIA!- taistelija
Tuo on tyypillistä puhetta työnantajalta.
He eivät halua tehdä mitään ongelmien ratkaisemiseksi.
Kiusatut ihmiset ovat kärsineet jopa vuosikymmeniä jonkun luonnehäiröisen työtoverin takia.
Ei pidä mennä halpaan mukaan.
- riivitty
Ainakin vastauksia tulet varmaan saamaan. Ihan kiva tietty, että joku edes herättelee keskustelua.
"Women are from Venus, men from Mars, workplace bullies come from Uranus"
:) - Kipupiste
Työpaikan konfliktitilanteet pitäisi aina selvittää avoimella keskustelulla. Sopimalla asioista keskustelemalla voidaan kuitenkin ratkoa pahojakin erimielisyyksiä. Eikä avoimessa ilmapiirissä pääse edes syntymään pahoja konflikteja. Asiat riitelevät, eivät ihmiset.
Mutta mitenkäs teidän yrityksessä; onko avoin keskustelu sallittu vai lakaistaanko ongelmat maton alle tyyliin Elektrobit? Kommenttisi "neurootikosta jolla on ohje joka asiaan" on ainakin hyvä esimerkki epäonnistuneesta esimiestyöskentelystä; miksi tämän "neurootikon" kanssa ei ole käyty asioita läpi? Vaikuttaisi hieman siltä, kuin neurootikoksi leimaamasi henkilö ei olisi täysin selvillä työnkuvastaan. Olisikohan vika kuitenkin esimiestyöskentelyssä? Lisäksi tietyn ihmisryhmän (tässä tapauksessa 40-60 vuotiaat naiset) leimaaminen jo ennakolta hankaliksi on myös aika kyspymätöntä puhetta "työnantajan" edustajalta.- Työnantajana 20 v
Etkö oikeasti ole koskaan työpaikoilla aivan mahdottomiin kiukuttelijoihin ja joka-asiaan-sotkeutujiin?
Ikävä kyllä sellaisia ihmisiä löytyy jokaiselta isommalta työpaikalta. Näitä on sekä esimiehissä että työntekijäportaassa. Ja ihan loogisesti voit päätellä, että näitä kiukuttelijoita ja kielteisen ilmapiirin lietsojia on työntekijäportaassa huomattavasti enemmän ihan siitä syystä,että työntekijäportaaseen lukeutuu n. 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin esimiesportaaseen.
Kun törmäät tällaiseen kiukuttelevaan ja riitaa haastavaan neurootikkoon, niin huomaat, että mikään asiallinen puhe ei auta. Jos saat hänen kanssaan ratkaistua yhden häntä vaivaavan ongelman, hän sisoo edessäsi uuden ongelmansa kanssa jo seuraavalla viikolla. Jos kyllästyt häneen ja et suostu enää sadannennen turhan kerran jälkeen reagoimaan hänen ruikutukseensa, saat hänet silmillesi.
Jos et ole varovainen ja hän syyttää sinua ennen pitkää työpaikkakiusaajaksi.
Jokainen tunnistaa tämän tyypin, jos vain lopettaa poliittisen korrektin paskan jauhamisen ja sanooa asiat niin kuin ne ovat.
Tällainen työpaikkaterroristi, joka kääntää lopulta itse lietsomansa ärsytyksen itseään vastaan ja sitten ruikuttaa marttiyruuttaan on huomattavasti yleisempi tapaus kuin sellainen, jota työkaverit tai esimiehet oikeasti kusaavat.
Sanoin, että 20 vuoden työurani aikana olen törmännyt tyyppiin useita kertoja ja sanoin vielä, että lähes aina kyseessä on ollut nainen ja ikähaarukassa 40-60.
Minä en ottanut kantaa siihen ovatko kyseisen ikähaitarin naiset sitten alttiimpia ryhtymään työpaikkaterroristeiksi, joista julkisuuteen putkahtaakin "vääryyksiä kärsinyt kiusattu", kerroin ainoastaan tosiasiat joihin itse olen törmännyt. Jos joku haluaa yleistää sanomani koskemaan kaikkia 40-60 -vuotiaita naisia, niin yleistys on hänen, ei minun. - HCD
Työnantajana 20 v kirjoitti:
Etkö oikeasti ole koskaan työpaikoilla aivan mahdottomiin kiukuttelijoihin ja joka-asiaan-sotkeutujiin?
Ikävä kyllä sellaisia ihmisiä löytyy jokaiselta isommalta työpaikalta. Näitä on sekä esimiehissä että työntekijäportaassa. Ja ihan loogisesti voit päätellä, että näitä kiukuttelijoita ja kielteisen ilmapiirin lietsojia on työntekijäportaassa huomattavasti enemmän ihan siitä syystä,että työntekijäportaaseen lukeutuu n. 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin esimiesportaaseen.
Kun törmäät tällaiseen kiukuttelevaan ja riitaa haastavaan neurootikkoon, niin huomaat, että mikään asiallinen puhe ei auta. Jos saat hänen kanssaan ratkaistua yhden häntä vaivaavan ongelman, hän sisoo edessäsi uuden ongelmansa kanssa jo seuraavalla viikolla. Jos kyllästyt häneen ja et suostu enää sadannennen turhan kerran jälkeen reagoimaan hänen ruikutukseensa, saat hänet silmillesi.
Jos et ole varovainen ja hän syyttää sinua ennen pitkää työpaikkakiusaajaksi.
Jokainen tunnistaa tämän tyypin, jos vain lopettaa poliittisen korrektin paskan jauhamisen ja sanooa asiat niin kuin ne ovat.
Tällainen työpaikkaterroristi, joka kääntää lopulta itse lietsomansa ärsytyksen itseään vastaan ja sitten ruikuttaa marttiyruuttaan on huomattavasti yleisempi tapaus kuin sellainen, jota työkaverit tai esimiehet oikeasti kusaavat.
Sanoin, että 20 vuoden työurani aikana olen törmännyt tyyppiin useita kertoja ja sanoin vielä, että lähes aina kyseessä on ollut nainen ja ikähaarukassa 40-60.
Minä en ottanut kantaa siihen ovatko kyseisen ikähaitarin naiset sitten alttiimpia ryhtymään työpaikkaterroristeiksi, joista julkisuuteen putkahtaakin "vääryyksiä kärsinyt kiusattu", kerroin ainoastaan tosiasiat joihin itse olen törmännyt. Jos joku haluaa yleistää sanomani koskemaan kaikkia 40-60 -vuotiaita naisia, niin yleistys on hänen, ei minun.Omista kirjoituksistasi.
"jostakin syystä suurin osa heistä on naisia. Ja jos tuota vielä tarkentaa, niin iältään siinä 40 ja 60 välissä. "
Pysy kirjoitustesi takana, jos tuo ei ole yleistys, niin mikä ihme on?
Lopetetaan poliittisen korrektin paskan jauhaminen ja sanotaan asiat niin kuin ne on, pomona et tiedä alaistesi tekemisistä mitään.
Kaikki ne näyttävät sinulle hymyilevää naamaa, kun plet paikalla tai jotain sanot, mutta kun selkäsi käännät, he näkevät pelkän perseen.
Siinä on sinulle totuutta... :) - jeppe
Työnantajana 20 v kirjoitti:
Etkö oikeasti ole koskaan työpaikoilla aivan mahdottomiin kiukuttelijoihin ja joka-asiaan-sotkeutujiin?
Ikävä kyllä sellaisia ihmisiä löytyy jokaiselta isommalta työpaikalta. Näitä on sekä esimiehissä että työntekijäportaassa. Ja ihan loogisesti voit päätellä, että näitä kiukuttelijoita ja kielteisen ilmapiirin lietsojia on työntekijäportaassa huomattavasti enemmän ihan siitä syystä,että työntekijäportaaseen lukeutuu n. 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin esimiesportaaseen.
Kun törmäät tällaiseen kiukuttelevaan ja riitaa haastavaan neurootikkoon, niin huomaat, että mikään asiallinen puhe ei auta. Jos saat hänen kanssaan ratkaistua yhden häntä vaivaavan ongelman, hän sisoo edessäsi uuden ongelmansa kanssa jo seuraavalla viikolla. Jos kyllästyt häneen ja et suostu enää sadannennen turhan kerran jälkeen reagoimaan hänen ruikutukseensa, saat hänet silmillesi.
Jos et ole varovainen ja hän syyttää sinua ennen pitkää työpaikkakiusaajaksi.
Jokainen tunnistaa tämän tyypin, jos vain lopettaa poliittisen korrektin paskan jauhamisen ja sanooa asiat niin kuin ne ovat.
Tällainen työpaikkaterroristi, joka kääntää lopulta itse lietsomansa ärsytyksen itseään vastaan ja sitten ruikuttaa marttiyruuttaan on huomattavasti yleisempi tapaus kuin sellainen, jota työkaverit tai esimiehet oikeasti kusaavat.
Sanoin, että 20 vuoden työurani aikana olen törmännyt tyyppiin useita kertoja ja sanoin vielä, että lähes aina kyseessä on ollut nainen ja ikähaarukassa 40-60.
Minä en ottanut kantaa siihen ovatko kyseisen ikähaitarin naiset sitten alttiimpia ryhtymään työpaikkaterroristeiksi, joista julkisuuteen putkahtaakin "vääryyksiä kärsinyt kiusattu", kerroin ainoastaan tosiasiat joihin itse olen törmännyt. Jos joku haluaa yleistää sanomani koskemaan kaikkia 40-60 -vuotiaita naisia, niin yleistys on hänen, ei minun.Alaisesi puhuvat selkäsi takana paskaa sinusta ja heitä johtaa se sama tyyppi joka sitä neurootikkoasikin kiusaa.
Etkö sitä älyä? - ovat tuossa
Työnantajana 20 v kirjoitti:
Etkö oikeasti ole koskaan työpaikoilla aivan mahdottomiin kiukuttelijoihin ja joka-asiaan-sotkeutujiin?
Ikävä kyllä sellaisia ihmisiä löytyy jokaiselta isommalta työpaikalta. Näitä on sekä esimiehissä että työntekijäportaassa. Ja ihan loogisesti voit päätellä, että näitä kiukuttelijoita ja kielteisen ilmapiirin lietsojia on työntekijäportaassa huomattavasti enemmän ihan siitä syystä,että työntekijäportaaseen lukeutuu n. 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin esimiesportaaseen.
Kun törmäät tällaiseen kiukuttelevaan ja riitaa haastavaan neurootikkoon, niin huomaat, että mikään asiallinen puhe ei auta. Jos saat hänen kanssaan ratkaistua yhden häntä vaivaavan ongelman, hän sisoo edessäsi uuden ongelmansa kanssa jo seuraavalla viikolla. Jos kyllästyt häneen ja et suostu enää sadannennen turhan kerran jälkeen reagoimaan hänen ruikutukseensa, saat hänet silmillesi.
Jos et ole varovainen ja hän syyttää sinua ennen pitkää työpaikkakiusaajaksi.
Jokainen tunnistaa tämän tyypin, jos vain lopettaa poliittisen korrektin paskan jauhamisen ja sanooa asiat niin kuin ne ovat.
Tällainen työpaikkaterroristi, joka kääntää lopulta itse lietsomansa ärsytyksen itseään vastaan ja sitten ruikuttaa marttiyruuttaan on huomattavasti yleisempi tapaus kuin sellainen, jota työkaverit tai esimiehet oikeasti kusaavat.
Sanoin, että 20 vuoden työurani aikana olen törmännyt tyyppiin useita kertoja ja sanoin vielä, että lähes aina kyseessä on ollut nainen ja ikähaarukassa 40-60.
Minä en ottanut kantaa siihen ovatko kyseisen ikähaitarin naiset sitten alttiimpia ryhtymään työpaikkaterroristeiksi, joista julkisuuteen putkahtaakin "vääryyksiä kärsinyt kiusattu", kerroin ainoastaan tosiasiat joihin itse olen törmännyt. Jos joku haluaa yleistää sanomani koskemaan kaikkia 40-60 -vuotiaita naisia, niin yleistys on hänen, ei minun.ikähaarukassa, koska ovat kärsineet jo kymmenen-kaksikymmentä vuotta kiusaamisesta, mutta vasta tuossa iässä ehtivät aloittaa kiusaamiseen puuttumisen. Ovat saanet lapsensa isoiksi ja ovat täydellisesti kyllästyneet ikuisesti jatkuvaan kiusaamistyperyyteen.
- Kipupiste
ovat tuossa kirjoitti:
ikähaarukassa, koska ovat kärsineet jo kymmenen-kaksikymmentä vuotta kiusaamisesta, mutta vasta tuossa iässä ehtivät aloittaa kiusaamiseen puuttumisen. Ovat saanet lapsensa isoiksi ja ovat täydellisesti kyllästyneet ikuisesti jatkuvaan kiusaamistyperyyteen.
Kai sitä sellaisilla "annetaan olla" ihmisilläkin tulee jossain vaiheessa rajat vastaan. Toisaalta tällaista asennetta vaaditaan esimerkiksi Elektrobitillä, eli kun työpaikka hyväksyy kiusaamisen, vaaditaan myös työntekijöiltä sitä ettei kiusaamiseen saa puuttua eikä siitä saa edes puhua (irtisanomisen uhalla). Kuten minulle esimies moneen kertaan sanoi "katso asiaa läpi sormien". En vain kyennyt siihen, koska voimavarat loppuivat.
Kun keskustelu on joko kielletty kokonaan tai uhri ei jaksa/halua/uskalla tuoda asiaansa esille, jääkin tilanne tulenarkaan tilaan eli jossain vaiheessa pettää. Olisiko niin, että naiset ovat lujempia kestämään kiusaamista ja murtuvat vasta 40-60 iässä? - Herr Doctor
Kipupiste kirjoitti:
Kai sitä sellaisilla "annetaan olla" ihmisilläkin tulee jossain vaiheessa rajat vastaan. Toisaalta tällaista asennetta vaaditaan esimerkiksi Elektrobitillä, eli kun työpaikka hyväksyy kiusaamisen, vaaditaan myös työntekijöiltä sitä ettei kiusaamiseen saa puuttua eikä siitä saa edes puhua (irtisanomisen uhalla). Kuten minulle esimies moneen kertaan sanoi "katso asiaa läpi sormien". En vain kyennyt siihen, koska voimavarat loppuivat.
Kun keskustelu on joko kielletty kokonaan tai uhri ei jaksa/halua/uskalla tuoda asiaansa esille, jääkin tilanne tulenarkaan tilaan eli jossain vaiheessa pettää. Olisiko niin, että naiset ovat lujempia kestämään kiusaamista ja murtuvat vasta 40-60 iässä?"Olisiko niin, että naiset ovat lujempia kestämään kiusaamista ja murtuvat vasta 40-60 iässä?"
Entäpä, jos onkin olemassa aivan luonnollinen selitys, jota vain ei saisi ääneen sanoa:
Naisten hormonitoiminta muuttuu rajusti juuri noilla kymmenillä. Ilmiötä sanotaan vaihdevuosiksi. (Joita miehillä ei tutkimusten mukaan oikeasti ole, vaikka jotkut toisin väittävät) - tuo
Herr Doctor kirjoitti:
"Olisiko niin, että naiset ovat lujempia kestämään kiusaamista ja murtuvat vasta 40-60 iässä?"
Entäpä, jos onkin olemassa aivan luonnollinen selitys, jota vain ei saisi ääneen sanoa:
Naisten hormonitoiminta muuttuu rajusti juuri noilla kymmenillä. Ilmiötä sanotaan vaihdevuosiksi. (Joita miehillä ei tutkimusten mukaan oikeasti ole, vaikka jotkut toisin väittävät)hormonitoiminnanmuutos on vain hyväksi. Vihdoinkin nainenkin alkaa yrityksen parantaa elämänlaatuaan, eikä enää nöyristele miehiä, pomoja, työtovereita, eikä mitään muutakaan.
Itse jouduin naisille yleisesti maksettavan pienen palkan takia sinnittelemään kaksikymmentä vuotta samassa työpaikassa sivusta katsellen kiusattujen työtoverien virtaa taloon ja savustusta talosta ulos ja itsekin kiusattuna. En vain voinut lähteä pakoon, tarvitsin palkkani. Nyt alkavat lapset olla omillaan, vasta nyt voin puolustaa itseäni ja kiusattuja työtovereita, koska en elätä muita ja olen vastuussa vain omasta toimeentulostani.
Kysymys ei siis ole siitä, että kokisin kiusaamisen nyt jotenkin erilaisena kuin nuorena.
Osa kiusatuista työtovereista menetti mielenterveyden, osa jo hyvin nuorena, yhdelle nuorelle kesätyöntekijätytölle riitti jo yksi kesä sairastumiseen. Itse olen mielestäni pääni terveyden säilyttänyt, mutta fyysinen terveys on kyllä kärsinyt.
Tiukille kyllä laittavat kiusattujen puolustajat. - riivitty
tuo kirjoitti:
hormonitoiminnanmuutos on vain hyväksi. Vihdoinkin nainenkin alkaa yrityksen parantaa elämänlaatuaan, eikä enää nöyristele miehiä, pomoja, työtovereita, eikä mitään muutakaan.
Itse jouduin naisille yleisesti maksettavan pienen palkan takia sinnittelemään kaksikymmentä vuotta samassa työpaikassa sivusta katsellen kiusattujen työtoverien virtaa taloon ja savustusta talosta ulos ja itsekin kiusattuna. En vain voinut lähteä pakoon, tarvitsin palkkani. Nyt alkavat lapset olla omillaan, vasta nyt voin puolustaa itseäni ja kiusattuja työtovereita, koska en elätä muita ja olen vastuussa vain omasta toimeentulostani.
Kysymys ei siis ole siitä, että kokisin kiusaamisen nyt jotenkin erilaisena kuin nuorena.
Osa kiusatuista työtovereista menetti mielenterveyden, osa jo hyvin nuorena, yhdelle nuorelle kesätyöntekijätytölle riitti jo yksi kesä sairastumiseen. Itse olen mielestäni pääni terveyden säilyttänyt, mutta fyysinen terveys on kyllä kärsinyt.
Tiukille kyllä laittavat kiusattujen puolustajat.Itsesuojeluvaistohan se estää puuttumasta, kun toiselle tehdään pahaa. Harmi, ettei kiusattu saa taakseen joukkovoimaa.
Terveydenmenetys saattaa hyvinkin johtua psykosomaattisista syistä. Ihminen on kokonaisuus ja henkisen puolen rasitus näkyy ruumiissa. Ehkä hyvä yleiskunto auttaisi tuota kestokykyä. Minun mielestäni parasta olisi kuitenkin, jos itse ongelma eli kiusaaminen saataisiin kuriin. En tosin tiedä yhtään paikkaa, missä tämä olisi onnistunut. Huonolta vaikuttaa... - meidän
riivitty kirjoitti:
Itsesuojeluvaistohan se estää puuttumasta, kun toiselle tehdään pahaa. Harmi, ettei kiusattu saa taakseen joukkovoimaa.
Terveydenmenetys saattaa hyvinkin johtua psykosomaattisista syistä. Ihminen on kokonaisuus ja henkisen puolen rasitus näkyy ruumiissa. Ehkä hyvä yleiskunto auttaisi tuota kestokykyä. Minun mielestäni parasta olisi kuitenkin, jos itse ongelma eli kiusaaminen saataisiin kuriin. En tosin tiedä yhtään paikkaa, missä tämä olisi onnistunut. Huonolta vaikuttaa...muutamien aloitteesta ja pakottamana yritetty jo muutama vuosi saada hoidettua kiusaaminen pois, mutta ei se onnistu. Työterveyshuoltoa ja liittoa myöten yritetään lakaista asiat maton alle ja hyssytellä valittajat hiljaiseksi, jotkut on ehkä vaiennettu uhkailemalla tai ainakin vaaralla joutua leimautuneeksi mielenterveysongelmaiseksi tai häiriköksi. Kun johto antaa jollekin kiusaajalle palkankorotuksen, saa hän siitä kannustuksen, että kiusaamiskäyttäytyminen on sallittua, ehkä jopa suotavaa ja ainakin edullista kiusaajalle.
Koska johto ei kehota kiusaajaa lähtemään pois työpisteestään vaan kiusatun olisi siirryttävä, on sekin kiusaajalle kannustus jatkaa entistä peliään. Johto ei toimi psykologisesti oikein tai sitten johto hyötyy työpaikkakiusaajista.
Kun rauhanaikana ei ole tappamista, vanki- ja keskitysleirejä, joissa kiusaajat voisivat purkaa agressioitaan kiduttamalla, niin he kiduttavat työpaikoilla. Keskitysleireillä olleet kertovat muistelmissaan tietävänsä totuuden siitä, mikä ihminen todellisuudessa on, silmitön kiduttaja. - jeppe
meidän kirjoitti:
muutamien aloitteesta ja pakottamana yritetty jo muutama vuosi saada hoidettua kiusaaminen pois, mutta ei se onnistu. Työterveyshuoltoa ja liittoa myöten yritetään lakaista asiat maton alle ja hyssytellä valittajat hiljaiseksi, jotkut on ehkä vaiennettu uhkailemalla tai ainakin vaaralla joutua leimautuneeksi mielenterveysongelmaiseksi tai häiriköksi. Kun johto antaa jollekin kiusaajalle palkankorotuksen, saa hän siitä kannustuksen, että kiusaamiskäyttäytyminen on sallittua, ehkä jopa suotavaa ja ainakin edullista kiusaajalle.
Koska johto ei kehota kiusaajaa lähtemään pois työpisteestään vaan kiusatun olisi siirryttävä, on sekin kiusaajalle kannustus jatkaa entistä peliään. Johto ei toimi psykologisesti oikein tai sitten johto hyötyy työpaikkakiusaajista.
Kun rauhanaikana ei ole tappamista, vanki- ja keskitysleirejä, joissa kiusaajat voisivat purkaa agressioitaan kiduttamalla, niin he kiduttavat työpaikoilla. Keskitysleireillä olleet kertovat muistelmissaan tietävänsä totuuden siitä, mikä ihminen todellisuudessa on, silmitön kiduttaja.Kidutuksen uhrit on täällä.
http://tyopaikkakiusatut.net/ - lyhyesti
Työnantajana 20 v kirjoitti:
Etkö oikeasti ole koskaan työpaikoilla aivan mahdottomiin kiukuttelijoihin ja joka-asiaan-sotkeutujiin?
Ikävä kyllä sellaisia ihmisiä löytyy jokaiselta isommalta työpaikalta. Näitä on sekä esimiehissä että työntekijäportaassa. Ja ihan loogisesti voit päätellä, että näitä kiukuttelijoita ja kielteisen ilmapiirin lietsojia on työntekijäportaassa huomattavasti enemmän ihan siitä syystä,että työntekijäportaaseen lukeutuu n. 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin esimiesportaaseen.
Kun törmäät tällaiseen kiukuttelevaan ja riitaa haastavaan neurootikkoon, niin huomaat, että mikään asiallinen puhe ei auta. Jos saat hänen kanssaan ratkaistua yhden häntä vaivaavan ongelman, hän sisoo edessäsi uuden ongelmansa kanssa jo seuraavalla viikolla. Jos kyllästyt häneen ja et suostu enää sadannennen turhan kerran jälkeen reagoimaan hänen ruikutukseensa, saat hänet silmillesi.
Jos et ole varovainen ja hän syyttää sinua ennen pitkää työpaikkakiusaajaksi.
Jokainen tunnistaa tämän tyypin, jos vain lopettaa poliittisen korrektin paskan jauhamisen ja sanooa asiat niin kuin ne ovat.
Tällainen työpaikkaterroristi, joka kääntää lopulta itse lietsomansa ärsytyksen itseään vastaan ja sitten ruikuttaa marttiyruuttaan on huomattavasti yleisempi tapaus kuin sellainen, jota työkaverit tai esimiehet oikeasti kusaavat.
Sanoin, että 20 vuoden työurani aikana olen törmännyt tyyppiin useita kertoja ja sanoin vielä, että lähes aina kyseessä on ollut nainen ja ikähaarukassa 40-60.
Minä en ottanut kantaa siihen ovatko kyseisen ikähaitarin naiset sitten alttiimpia ryhtymään työpaikkaterroristeiksi, joista julkisuuteen putkahtaakin "vääryyksiä kärsinyt kiusattu", kerroin ainoastaan tosiasiat joihin itse olen törmännyt. Jos joku haluaa yleistää sanomani koskemaan kaikkia 40-60 -vuotiaita naisia, niin yleistys on hänen, ei minun.Kiusaamistani jatkui vuosia.. en reakoinut kun ajattelin että se laantuu kunhan tutustuvat minuun paremmin.
Kouluttautuin lisäää... kateus lisääntyi..
En valitellut vieläkään mutta pyysin ylemmän esimiehen palaveriin mukaan kun tiesin että erästä asiaa vääristellään..(tilanne korjaantui lähiesimieheni osalta koska hänestä oli muutkin valittaneet) työtovereiden kohdalta kiusaamiseni jatkuin mutta enemmän salaa..
Pomot vaihtui ja minäkin vaihdoin pari kertaa osastoa. Silloinen johtaja tarjosi mielenkiintoista paikkaa ja otinkin sen vastaan. Johtaja oli tiukka työpaikka kiusaamisen suhteen, en kertonut hänelle kiusaamisestani mutta hän kai näki työyhteisön "sairauden"
Sitten tuli taas johtajan vaihdos. Entinen johtajani samasta kunnasta , Hän oli toiminut jo aikaisemmin epäoikeudenmukaisesti minua kohtaan mutta luotin että kun olemme lähietäisyydellä niin hän oppii tuntemaan minut ja arvostamaan työtäni.
Hän huomasi kyllä ahdinkoni koska mainitsi siitä alussa. Luotin että asiat korjaantuu eikä minun tarvitse "juoruta "kenestäkään mitään.
Toisin kumminkin kävi, Minusta tehtiinkin se kiusaaja ja koko työyhteisön syntipukki. Minua ei edes suostuttu kuuntelemaan . Vaikka lopulta todettiin etten kumminkaan ollut ketään kiusannut niin sitten todettiin että persoonani ja puhe tapani kuulemma ärsyttää.. se riiti minun työyhteisöstä erottamiseen ja kaikenlaiseen kiusantekoon.
Kiusaajat varmaan kävivät johtajan juttusilla aika usein ja he saivatlähes koko talon minua vastaan..kunnan ylintäjohtoa myöten , työterveydenhuoltoa ja ammattiliittoa myöten.
He tekivät tosi huolellista työtä lannistaakseen minut.. Oikea työ olikin sitten mitä oli .. sehän on ymmärrettävää ettei aikaa enää työntekoon jäänyt kiusaaminen kun oli paljon hauskempaa ja teinhän minä työt.
Itse opin tästä että kerron kaikki kiusaamiset, minua ei enää puukoteta selkään eikä käytetä hyväntahtoisuuttani hyväksi. - minun tarinani
lyhyesti kirjoitti:
Kiusaamistani jatkui vuosia.. en reakoinut kun ajattelin että se laantuu kunhan tutustuvat minuun paremmin.
Kouluttautuin lisäää... kateus lisääntyi..
En valitellut vieläkään mutta pyysin ylemmän esimiehen palaveriin mukaan kun tiesin että erästä asiaa vääristellään..(tilanne korjaantui lähiesimieheni osalta koska hänestä oli muutkin valittaneet) työtovereiden kohdalta kiusaamiseni jatkuin mutta enemmän salaa..
Pomot vaihtui ja minäkin vaihdoin pari kertaa osastoa. Silloinen johtaja tarjosi mielenkiintoista paikkaa ja otinkin sen vastaan. Johtaja oli tiukka työpaikka kiusaamisen suhteen, en kertonut hänelle kiusaamisestani mutta hän kai näki työyhteisön "sairauden"
Sitten tuli taas johtajan vaihdos. Entinen johtajani samasta kunnasta , Hän oli toiminut jo aikaisemmin epäoikeudenmukaisesti minua kohtaan mutta luotin että kun olemme lähietäisyydellä niin hän oppii tuntemaan minut ja arvostamaan työtäni.
Hän huomasi kyllä ahdinkoni koska mainitsi siitä alussa. Luotin että asiat korjaantuu eikä minun tarvitse "juoruta "kenestäkään mitään.
Toisin kumminkin kävi, Minusta tehtiinkin se kiusaaja ja koko työyhteisön syntipukki. Minua ei edes suostuttu kuuntelemaan . Vaikka lopulta todettiin etten kumminkaan ollut ketään kiusannut niin sitten todettiin että persoonani ja puhe tapani kuulemma ärsyttää.. se riiti minun työyhteisöstä erottamiseen ja kaikenlaiseen kiusantekoon.
Kiusaajat varmaan kävivät johtajan juttusilla aika usein ja he saivatlähes koko talon minua vastaan..kunnan ylintäjohtoa myöten , työterveydenhuoltoa ja ammattiliittoa myöten.
He tekivät tosi huolellista työtä lannistaakseen minut.. Oikea työ olikin sitten mitä oli .. sehän on ymmärrettävää ettei aikaa enää työntekoon jäänyt kiusaaminen kun oli paljon hauskempaa ja teinhän minä työt.
Itse opin tästä että kerron kaikki kiusaamiset, minua ei enää puukoteta selkään eikä käytetä hyväntahtoisuuttani hyväksi.Sanoisin vielä että kiusaamiseni jälkeen kun aloin peräämään oikeuksiani ja oikeudenmukaista kohtelua ja asioiden selvittelyä. Yritettyäni kertoa asioiden todellisen laidan työnantajalle minut leimattiin hankalaksi ihmiseksi .. siis minua ei haluttu kuulla ...
Olisikohan tuossa aloittajan tapauksessa kyse myöskin siitä että kiusattu vaikenee liian kauan ja kun sitten viimein väsyy ja haluaa että asiaan saadaan joku ratkaisu ja että siitä keskusteltaisiin avoimesti, niin työnantaja mentyään jo kiusaajien puolelle ei halua nähdä kiusatun näkemystä asioihin ??? Helpoin ratkaisu on lakaista asia maton nalle...
- latekar
hyvä kirjoitus.Yleensä juuri se "kiusattu" on se suurin kiusaaja ja ilmapiirin pilaaja.Laitan myös nopeasti pihalle.Kokemus osoittanut ettei keskustelu ole tuottanut tulosta.Parikymmentä niitä olen käynyt muutaman vuoden sisällä mutta lopputulos laiha-0 onnistumista.Surullista mutta näin se vaan menee.
- Yks vaan
Mee sääkin sinne hoitoon neurootikko.
- Kipupiste
Parikymmentä keskustelua ja nolla onnistumista? Et siis kykene edes yhteen sovintoon parinkymmenen erilaisen ihmisen kanssa? Sanoisin, että aika heikko saavutus... Kannattaisi tuumata kerran jos toisenkin, että missä se vika nyt oikeasti on. Olisi jo korkea aika korjata asennetta.
Kerro nyt ihmeessä vielä se firmasi nimi, niin tietävät sitten varsinkin 40-60 ikäsiset naiset kiertää sen kaukaa! Eihän heillä voi olla mitään mahdollisuuksia onnistua noin ennakkoluuloisessa ja keskustelutaidottomassa ilmapiirissä. - latekar
Kipupiste kirjoitti:
Parikymmentä keskustelua ja nolla onnistumista? Et siis kykene edes yhteen sovintoon parinkymmenen erilaisen ihmisen kanssa? Sanoisin, että aika heikko saavutus... Kannattaisi tuumata kerran jos toisenkin, että missä se vika nyt oikeasti on. Olisi jo korkea aika korjata asennetta.
Kerro nyt ihmeessä vielä se firmasi nimi, niin tietävät sitten varsinkin 40-60 ikäsiset naiset kiertää sen kaukaa! Eihän heillä voi olla mitään mahdollisuuksia onnistua noin ennakkoluuloisessa ja keskustelutaidottomassa ilmapiirissä.mutta aina petti myöhemmässä vaiheessa:).Alkuun ok mutta jatkoi heti kun sauma...
- Yks vaan
Oot ite sen työpaikkas suurin neurootikko, mee hoitoon!
- niin mielläkin
Kuvauksesi on sangen tarkka ja oikeaan osuva. Juuri tuollainen henkilö on työkaverinani, jopa sukupuoli ja ikäkin sattuvat kohdalleen.
Onko hyviä neuvoja mitä muut voivat tuossa tilanteessa tehdä?- Yks vaan
Täällähän on oikein trollibileet!
- kiusaajien palsta
Yks vaan kirjoitti:
Täällähän on oikein trollibileet!
Että viitsitte... tosi ala-arvoit ja toisaalta tuttua . NOINHAN TOIMII JUURI KIUSAAJAT mutta eihän kiusaajat tunnusta kiusamista.
SEKUS LEIMAATTE VIELÄ ENEMMÄN TÄHÄN ALKAA KOHTA JO TOTTUA ... myönnän että kirjoitus sai minut ihan maahan ja olon entistäkin toivottomattomaksi... itkettäää niin pirskatisti .. se kai oli tarkoituskin kirjoittajalla. Vielä kumminkin jaksan uskoa ihmiseen ja tervehdin jopa kiusaajiani kun he muiden nähden näyttelevät ystävällistä......Uskon toivon ja luotan ... ihan turhaanko??? - HCD
kiusaajien palsta kirjoitti:
Että viitsitte... tosi ala-arvoit ja toisaalta tuttua . NOINHAN TOIMII JUURI KIUSAAJAT mutta eihän kiusaajat tunnusta kiusamista.
SEKUS LEIMAATTE VIELÄ ENEMMÄN TÄHÄN ALKAA KOHTA JO TOTTUA ... myönnän että kirjoitus sai minut ihan maahan ja olon entistäkin toivottomattomaksi... itkettäää niin pirskatisti .. se kai oli tarkoituskin kirjoittajalla. Vielä kumminkin jaksan uskoa ihmiseen ja tervehdin jopa kiusaajiani kun he muiden nähden näyttelevät ystävällistä......Uskon toivon ja luotan ... ihan turhaanko???Edesvastuuttomien kirjoituksista. :)
Tsemppiä ja voimia sinulle!
Pistäydy myös foorumissa, jos se ei ole vielä tuttu:
http://tyopaikkakiusatut.net/ - POIKKEAN..
HCD kirjoitti:
Edesvastuuttomien kirjoituksista. :)
Tsemppiä ja voimia sinulle!
Pistäydy myös foorumissa, jos se ei ole vielä tuttu:
http://tyopaikkakiusatut.net/Kiusaajat on näköjäään löytäneet tämän keskustelu palstan muut ihan hyvä niin tuleepa näkyviin julkisesti sekin näkökulma ; )
- että olin
Minä ainakin jouduin kiusatuksi kun en mennyt mukaan moiseen juoruilluun ja tein työni tunnollisesti. Olet varsin ammattitaidoton johtaja jos et näe pintaa syvemmälle etkä ota kaikkien näkökulmaa huomioon. Helppo on tuomita ja lakaista ongelmat maton alle, juuri sinun kaltaisesi ihmiset saa työpaikoille aikaan huonovointisuutta siitähän kertoo jo se että olet kohdannut työpaikka kiusaamista PALJON... SIIS MIETI JA KATSO ITSEÄSI PEILIIN.. oiskohan jotain tehtävissä siellä pomo tasolla ??? olet vastuussa työyhteisön hyvinvoinnista.
- Ananas
Jospa hieman miettisit näitä agressiivisía kirjoituksiasi. Ehkä niistä paljastuu syy, miksi olet joutunut napit vastakkain työpaikallasi. Sinä hyökkään heti, jos joku esittää asioille toisen selitysvaihtoehdon. Huudat kirjoittajalle, että tämän pitäisi katsoa peiliin. Teillä ei taida olla kotona peiliä?
- sinäkin
Ananas kirjoitti:
Jospa hieman miettisit näitä agressiivisía kirjoituksiasi. Ehkä niistä paljastuu syy, miksi olet joutunut napit vastakkain työpaikallasi. Sinä hyökkään heti, jos joku esittää asioille toisen selitysvaihtoehdon. Huudat kirjoittajalle, että tämän pitäisi katsoa peiliin. Teillä ei taida olla kotona peiliä?
Otat kantaa... Voin kertoa että oli äsköttäin viikon kestävällä työyhteisön kehittänis koulutuksessa ja purin siellä mm. näitä ongelmia (peilain siis) Peili kertoi kyllä ihan muuta mitä Sinä luulet sen kertovan ... sain palautteena sen... joten ei ole edes omaa kuvitelmaa... niinkuin varmaan olisit seuraavaksi väittänyt.
Siis aktiivisuutta löytyy pitää yllä hyvää työyhteisöä , valitettavasti siihen tarvitaan muutkin mukaan yksin ei onnistu. - jeppe
Ananas kirjoitti:
Jospa hieman miettisit näitä agressiivisía kirjoituksiasi. Ehkä niistä paljastuu syy, miksi olet joutunut napit vastakkain työpaikallasi. Sinä hyökkään heti, jos joku esittää asioille toisen selitysvaihtoehdon. Huudat kirjoittajalle, että tämän pitäisi katsoa peiliin. Teillä ei taida olla kotona peiliä?
Ananas kertoo asioita omasta kokemukesta.
Putkiaivoisen ananaksen aivoituksia on vaikea muiden ymmärtää.
- HCD
Pomo.
20 vuotta ollut jo tuollainen ja ilkeää vielä tunnustaa sen julkisesti. :)
Tuo kokemuksesi ei auta juuri mihinkään muuhun, kuin siihen, että olet urautunut omaan ajatusmaailmaasi ja muutosta noinkin pitkän ajan jälkeen on melko turhaa enää edes yrittää.
Noilla mainitsemillasi "nuuskijoilla" ei ole asiat ihan kohdallaan ja siihen on suurena syynä surkea työilmapiiri, jolle ei tavalliseen tapaan pomon suusta sanottuna "voi tehdä yhtään mitään".
Olet siis lähettänyt työntekijöitä hakemaan tekaistulla syyllä sairaslomaa?
Kukahan se mahtaa olla tässä "neurootikko"?
Tiesitkö edes rikkoneesi lakia tuossa kokeilussasi?
Naisia syyllistät ihan kympillä, se taitaa olla kiinni omasta asenteestasi naisia kohtaan, eikö?- neitiX
Kuulosti niin tutulle, että oikein pahaa tekee. Meillä pomo kaipaa hyväksyntää ja "ystäviä", niin paljon, että antaa yhden kovaäänisen terrorisoida koko työyhteisöä. Tämä kovaääninen on yhteisön mielipidejohtaja...ainakin siinämäärin, ettei kukaan uskalla sanoa hänelle vastaan ja olla eri mieltä. Hänellä on muutama suosikki, jotka tekevät aina kaiken oikein. Se on oikein rattoisa pikku piiri, keskinäisen kehumisen kerho. Muutama inhokki tekee sitten kaiken väärin, niin että siitä pitää kirjoitella julkisia huomatuslappuja seinille ja muistuttaa "oikeista työtavoista". Parasta huvia on haukkua monta tuntia putkeen jotain sellaista tyyppiä, joka on joskus potkittu pois duunista jonkin syyn takia.
Pomo nyökyttelee ja yhtyy laulukuoroon, jottei vain itse joutuisi kiusaamisen kohteeksi. Sekin tältä kovaääniseltä onnistuisi; hän on kuitenkin pitkään talossa ollut ja työnsä hoitaa erittäin hyvin.
Minä en satu kuulumaan "herra täydellisen" suosikkeihin, joten olen viimeisen vuoden saanut olla hänen syntipukkinsa ja negatiivisen huomionsa kohde. Vähän aikaa oli rauhallisempaa, mutta tällä viikolla on taas tullut "palautetta" useampaan kertaan. Olen niin vi***tunut tähän, ettei ole tosikaan. - Ananas
Nimim. "työnantajana 20 v" osui näköjään maaliin heti ensi huitaisulla. HCD:n vastaus pajastaa, että hän mitä todennäköisemmin kuluu juuri noihin, mistä kirjoituksessa on puhe.
- jeppe
Ananas kirjoitti:
Nimim. "työnantajana 20 v" osui näköjään maaliin heti ensi huitaisulla. HCD:n vastaus pajastaa, että hän mitä todennäköisemmin kuluu juuri noihin, mistä kirjoituksessa on puhe.
Taisi osua tuo HCD:n kirjoitus omaan nilkkaasi.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- oikeassa
Tuo kuvaus muistuttaa tosi paljon sitä mitä meillä on työpaikalla menossa. Tosin tämä häiriköivä henkilö on mies, mutta ikähaarukka on oikea. Kun ihminen on mieleltään hieman sairas, niin en usko että parhaimmatkaan esimiestaidot voivat saada työpaikan häirikköä ojennukseen. Niin ainakin meillä, tilannetta on setvitty työterveyshuollon kanssa ja ilman, sekä esimiesvoimin, ja mitään parannusta ei saada aikaiseksi. Tilanne on jatkunut ainakin 10 vuotta. Tälläkin hetkellä tämä "kiusattu" on sairaslomalla, kun kaikki on häntä vastaan ja kiusaa häntä. Ja tämä "kiusaaminen" on oikeasti sitä, että esimiehemme yrittävät saada miestä vastuuseen siitä, että hän kävi erään työntekijän kimppuun fyysisesti pienen erimielisyyden vuoksi.
Toki tällä miehellä on omat "vihamiehensä", mutta suurin osa työyhteisöstä yrittää vain vältellä miestä, ja loput kohtelevat häntä silkkihansikkain. Ihmiset siis oikeasti toivoisivat tälle miehelle hyvää, eikä miestä oikeasti kiusata. Mies on sotkenut koko työyhteisön ilmapiirin, ja vaikka hän saisikin potkut, olisi edessä aikamoinen selvittely jotta työyhteisön yhteishenki saataisiin taas kuntoon. Joskus potkut voi olla ainoa oikea keino hoitaa tilanne jos mikään sovittelu yms ei tuo apua.- riivitty
Jotenkin tuon kuvailemasi ihmisen tapaus muistuttaa minua häiriköinyttä ihmistä. Tämä tosin heittäytyi kiusatuksi vasta sen jälkeen kun olin jo käynnistänyt hänen käyttäytymisensä selvittelyn. Määräävää asemaansa käyttäen tämä kuitenkin pääsi pälkähästä ja irtisanotutti minut.
Muutamilta ex-kollegoiltani olen kuullut näiden tietoisesti pyrkivän välttämään kontaktia häiriköijäni kanssa. Ovat myös kertoneet tilanteesta, jossa viestit häiriköltä kulkevat aina välikäden kautta, eli häirikkö käyttää alaisiaan kilpenään. Ja aika harvassa ovat häirikön ymmärtäjät.
Asemansa ja esimiehensä turvin häirikkö jatkaa toimintaansa. Ehkä tämä jopa sopii firman yrityskulttuuriin, kun ei siihen kukaan puutu. Ja tuleehan siitä säästöä, kun ensin rekrytoidaan, sitten ajetaan piippuun ja rekrytoidaan uusi taas alkupalkalla. Eipä ihme, että vanhat työntekijät ovat kuin tarun kolme apinaa; eivät kuule, eivät näe, eivätkä puhu. Niin Siperia opettaa. - vastatkaa kysymykseeni
riivitty kirjoitti:
Jotenkin tuon kuvailemasi ihmisen tapaus muistuttaa minua häiriköinyttä ihmistä. Tämä tosin heittäytyi kiusatuksi vasta sen jälkeen kun olin jo käynnistänyt hänen käyttäytymisensä selvittelyn. Määräävää asemaansa käyttäen tämä kuitenkin pääsi pälkähästä ja irtisanotutti minut.
Muutamilta ex-kollegoiltani olen kuullut näiden tietoisesti pyrkivän välttämään kontaktia häiriköijäni kanssa. Ovat myös kertoneet tilanteesta, jossa viestit häiriköltä kulkevat aina välikäden kautta, eli häirikkö käyttää alaisiaan kilpenään. Ja aika harvassa ovat häirikön ymmärtäjät.
Asemansa ja esimiehensä turvin häirikkö jatkaa toimintaansa. Ehkä tämä jopa sopii firman yrityskulttuuriin, kun ei siihen kukaan puutu. Ja tuleehan siitä säästöä, kun ensin rekrytoidaan, sitten ajetaan piippuun ja rekrytoidaan uusi taas alkupalkalla. Eipä ihme, että vanhat työntekijät ovat kuin tarun kolme apinaa; eivät kuule, eivät näe, eivätkä puhu. Niin Siperia opettaa.Työpaikallani on täysin tuon kuvauksen mukainen henkilö.
Työmme on itsenäistä, jokaisella omat tehtävät jotka tulee hoitaa. Kun pomo on päivän pois ko. henkilö käyttää koko päivän puhumiseen. Tarinaa tulee taukoamatta. Seuraavana päivänä hän valittaa ettei ehdi tehdä töitään ja vaatii apua.
Kertokaa hyvät ihmiset kuinka kyseisessä tilanteessa minun tulisi toimia:
vaihtoehto a: kerron hänelle kohteliaasti että en ehdi kuuntelemaan kun pitää työtkin saada hoidettua. Tulos: saan kuulla olevani nipottaja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto b: kerron suoraan pomolle miksi häneltä jäi työt tekemättä. Tulos: olen ruskeakielinen selän takana puhuja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto c: yritän tehdä päivässä kahden päivän työt ja siinä sivussa auttaa häntä. Tulos: poltan itseni loppuun
Kertokaan hyvät ihmiset minulle se vaihtoehto d, jolla saamme työpaikan terroristin ymmärtämään tilanteen. - htur
vastatkaa kysymykseeni kirjoitti:
Työpaikallani on täysin tuon kuvauksen mukainen henkilö.
Työmme on itsenäistä, jokaisella omat tehtävät jotka tulee hoitaa. Kun pomo on päivän pois ko. henkilö käyttää koko päivän puhumiseen. Tarinaa tulee taukoamatta. Seuraavana päivänä hän valittaa ettei ehdi tehdä töitään ja vaatii apua.
Kertokaa hyvät ihmiset kuinka kyseisessä tilanteessa minun tulisi toimia:
vaihtoehto a: kerron hänelle kohteliaasti että en ehdi kuuntelemaan kun pitää työtkin saada hoidettua. Tulos: saan kuulla olevani nipottaja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto b: kerron suoraan pomolle miksi häneltä jäi työt tekemättä. Tulos: olen ruskeakielinen selän takana puhuja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto c: yritän tehdä päivässä kahden päivän työt ja siinä sivussa auttaa häntä. Tulos: poltan itseni loppuun
Kertokaan hyvät ihmiset minulle se vaihtoehto d, jolla saamme työpaikan terroristin ymmärtämään tilanteen.Voit sanoa ystävällisesti, että sinulla on kiire.
Ehkä hän kokee itsensä kiusatuksi ja yrittää luoda hyviä suhteita, eikä ymmärrä, että saa vain muut vastaaansa puhumalla liikaa. Älä puhu pahaa selän takana, vaan sano suoraan, ettet halua olla häntä vastaan, mutta sinun on tehtävä töitä. - HCD
vastatkaa kysymykseeni kirjoitti:
Työpaikallani on täysin tuon kuvauksen mukainen henkilö.
Työmme on itsenäistä, jokaisella omat tehtävät jotka tulee hoitaa. Kun pomo on päivän pois ko. henkilö käyttää koko päivän puhumiseen. Tarinaa tulee taukoamatta. Seuraavana päivänä hän valittaa ettei ehdi tehdä töitään ja vaatii apua.
Kertokaa hyvät ihmiset kuinka kyseisessä tilanteessa minun tulisi toimia:
vaihtoehto a: kerron hänelle kohteliaasti että en ehdi kuuntelemaan kun pitää työtkin saada hoidettua. Tulos: saan kuulla olevani nipottaja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto b: kerron suoraan pomolle miksi häneltä jäi työt tekemättä. Tulos: olen ruskeakielinen selän takana puhuja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto c: yritän tehdä päivässä kahden päivän työt ja siinä sivussa auttaa häntä. Tulos: poltan itseni loppuun
Kertokaan hyvät ihmiset minulle se vaihtoehto d, jolla saamme työpaikan terroristin ymmärtämään tilanteen.Ja lopputulos oli vaihtoehto c ja potkut.
Vaihtoehto d:tä ei ole, tee valintasi. - ei se auta
htur kirjoitti:
Voit sanoa ystävällisesti, että sinulla on kiire.
Ehkä hän kokee itsensä kiusatuksi ja yrittää luoda hyviä suhteita, eikä ymmärrä, että saa vain muut vastaaansa puhumalla liikaa. Älä puhu pahaa selän takana, vaan sano suoraan, ettet halua olla häntä vastaan, mutta sinun on tehtävä töitä.Ongelmahan on se ettei tuo ystävällisesti sanominen auta. Saan silloin työrauhan noin kymmeneksi minuutiksi. Sen jälkeen hän palaa jatkamaan juttuaan. Ja useimmat puheensa koskevat naapureidensa tekemisiä. Siis tuo kaiken vahtiminen ulottuu myös kotioloihin.
- jeppe
vastatkaa kysymykseeni kirjoitti:
Työpaikallani on täysin tuon kuvauksen mukainen henkilö.
Työmme on itsenäistä, jokaisella omat tehtävät jotka tulee hoitaa. Kun pomo on päivän pois ko. henkilö käyttää koko päivän puhumiseen. Tarinaa tulee taukoamatta. Seuraavana päivänä hän valittaa ettei ehdi tehdä töitään ja vaatii apua.
Kertokaa hyvät ihmiset kuinka kyseisessä tilanteessa minun tulisi toimia:
vaihtoehto a: kerron hänelle kohteliaasti että en ehdi kuuntelemaan kun pitää työtkin saada hoidettua. Tulos: saan kuulla olevani nipottaja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto b: kerron suoraan pomolle miksi häneltä jäi työt tekemättä. Tulos: olen ruskeakielinen selän takana puhuja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto c: yritän tehdä päivässä kahden päivän työt ja siinä sivussa auttaa häntä. Tulos: poltan itseni loppuun
Kertokaan hyvät ihmiset minulle se vaihtoehto d, jolla saamme työpaikan terroristin ymmärtämään tilanteen.Irtisanoudu.
Ota lopputili. - saa puhua
vastatkaa kysymykseeni kirjoitti:
Työpaikallani on täysin tuon kuvauksen mukainen henkilö.
Työmme on itsenäistä, jokaisella omat tehtävät jotka tulee hoitaa. Kun pomo on päivän pois ko. henkilö käyttää koko päivän puhumiseen. Tarinaa tulee taukoamatta. Seuraavana päivänä hän valittaa ettei ehdi tehdä töitään ja vaatii apua.
Kertokaa hyvät ihmiset kuinka kyseisessä tilanteessa minun tulisi toimia:
vaihtoehto a: kerron hänelle kohteliaasti että en ehdi kuuntelemaan kun pitää työtkin saada hoidettua. Tulos: saan kuulla olevani nipottaja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto b: kerron suoraan pomolle miksi häneltä jäi työt tekemättä. Tulos: olen ruskeakielinen selän takana puhuja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto c: yritän tehdä päivässä kahden päivän työt ja siinä sivussa auttaa häntä. Tulos: poltan itseni loppuun
Kertokaan hyvät ihmiset minulle se vaihtoehto d, jolla saamme työpaikan terroristin ymmärtämään tilanteen.Täh? Itsenäinen työ...omat tehtävät...! Eihän sun tarvi tehdä muuta kuin omat hommasi, toinen tekee tai on tekemättä omansa. Keinotekoinen propleemi. Et pidä työkaveristasi, hurskastelet sitten.
- Mesimarja
vastatkaa kysymykseeni kirjoitti:
Työpaikallani on täysin tuon kuvauksen mukainen henkilö.
Työmme on itsenäistä, jokaisella omat tehtävät jotka tulee hoitaa. Kun pomo on päivän pois ko. henkilö käyttää koko päivän puhumiseen. Tarinaa tulee taukoamatta. Seuraavana päivänä hän valittaa ettei ehdi tehdä töitään ja vaatii apua.
Kertokaa hyvät ihmiset kuinka kyseisessä tilanteessa minun tulisi toimia:
vaihtoehto a: kerron hänelle kohteliaasti että en ehdi kuuntelemaan kun pitää työtkin saada hoidettua. Tulos: saan kuulla olevani nipottaja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto b: kerron suoraan pomolle miksi häneltä jäi työt tekemättä. Tulos: olen ruskeakielinen selän takana puhuja, joka kiusaa häntä
vaihtoehto c: yritän tehdä päivässä kahden päivän työt ja siinä sivussa auttaa häntä. Tulos: poltan itseni loppuun
Kertokaan hyvät ihmiset minulle se vaihtoehto d, jolla saamme työpaikan terroristin ymmärtämään tilanteen.Ei ainakaan vaihtoehto c. Jos rupeat tekemään toisten töitä niin saat niitä tehdäkin loputtomiin. Ja kun työkaverit (tai vaikka vain tämä yksi) kerran oppivat, että sinä kyllä teet, niin saat vähän kerrallaan aina vaan lisää töitä. Se ei ole kestävä ratkaisu.
Oletko töissä avokonttorissa vai oisko sulla niin onnellisesti, että sulla on oma työhuone? Mikäli sulla on oma huone, niin sulje ovi, kun haluat olla rauhassa. Useimmat ihmiset ymmärtävät silloin olla häiritsemättä, mutta tämä ei tietysti tarkoita sitä, että häirikkösi sitä tajuaisi, valitettavasti. Minusta voit sanoa ystävällisesti, että et ehdi juuri nyt juttelemaan ja mikäli häirikkö jatkaa juttuaan, niin käänny tietokoneesi puoleen (mikäli olet toimistossa töissä) ja rupea tekemään töitä. Kyllä hän jossain välissä häipyy, kun et suostu kuuntelemaan. Jos häirikkö tällaisesta loukkaantuu, niin silloin hänen pitäisi katsoa peiliin, mutta hän ei välttämättä sitä ymmärrä?!
Esimiehelle kertominen on yksi vaihtoehto, mutta sen lopputulos riippuu esimiehen luonteesta sekä työpaikan muusta ilmapiiristä (esim. voiko asioista puhua avoimesti jne.). Mikäli esimiehesi toimii yleisesti asioissa asiallisesti, niin voit ohimennen kehityskeskustelussa tms. mainita siitä, että työrauhaasi häiritään. Yritä esittää asia niin, että et syytä työkaveriasi, kerrot vain työsi tekemiseen liittyvistä ongelmista. Tällöin esimiehesi olisi etukäteen jo tietoinen asiasta, eikä välttämättä kallistuisi vain tämän häirikön kannalle jos hän sattuisi valittamaan siitä, että 'kiusaat' kun et suostu kuuntelemaan.
Minusta ongelma pitäisi ensisijaisesti pyrkiä selvittämään keskusteluilla ennen kuin kukaan lähtee/joutuu lähtemään muualle töihin. Valitettavasti monet suhtautuvat rakentavaankin kritiikkiin usein hyvin tunneperäisesti ja sen takia kritiikin esittäjää aletaan syyttämään kiusaamisesta (puolustautuminen). Voi olla, että ilmapiiri vain huononee. Mikäli esimies ei ole tilanteen tasalla, hän voi myös tehdä sinusta syntipukin, jonka jälkeen sinä lähdet työpaikasta, joko suosiolla tai pakolla.
Tietysti voisi pohtia myös sitä, miksi työkaverisi näin toimii? Puuttuuko häneltä motivaatiota töiden tekemiseen ja miksi näin on? Mutta nämä ovatkin sitten jo asioita, joita esimiesten pitäisi selvittää ja päättää mihin toimenpiteisiin ryhdytään. - Kipupiste
Mesimarja kirjoitti:
Ei ainakaan vaihtoehto c. Jos rupeat tekemään toisten töitä niin saat niitä tehdäkin loputtomiin. Ja kun työkaverit (tai vaikka vain tämä yksi) kerran oppivat, että sinä kyllä teet, niin saat vähän kerrallaan aina vaan lisää töitä. Se ei ole kestävä ratkaisu.
Oletko töissä avokonttorissa vai oisko sulla niin onnellisesti, että sulla on oma työhuone? Mikäli sulla on oma huone, niin sulje ovi, kun haluat olla rauhassa. Useimmat ihmiset ymmärtävät silloin olla häiritsemättä, mutta tämä ei tietysti tarkoita sitä, että häirikkösi sitä tajuaisi, valitettavasti. Minusta voit sanoa ystävällisesti, että et ehdi juuri nyt juttelemaan ja mikäli häirikkö jatkaa juttuaan, niin käänny tietokoneesi puoleen (mikäli olet toimistossa töissä) ja rupea tekemään töitä. Kyllä hän jossain välissä häipyy, kun et suostu kuuntelemaan. Jos häirikkö tällaisesta loukkaantuu, niin silloin hänen pitäisi katsoa peiliin, mutta hän ei välttämättä sitä ymmärrä?!
Esimiehelle kertominen on yksi vaihtoehto, mutta sen lopputulos riippuu esimiehen luonteesta sekä työpaikan muusta ilmapiiristä (esim. voiko asioista puhua avoimesti jne.). Mikäli esimiehesi toimii yleisesti asioissa asiallisesti, niin voit ohimennen kehityskeskustelussa tms. mainita siitä, että työrauhaasi häiritään. Yritä esittää asia niin, että et syytä työkaveriasi, kerrot vain työsi tekemiseen liittyvistä ongelmista. Tällöin esimiehesi olisi etukäteen jo tietoinen asiasta, eikä välttämättä kallistuisi vain tämän häirikön kannalle jos hän sattuisi valittamaan siitä, että 'kiusaat' kun et suostu kuuntelemaan.
Minusta ongelma pitäisi ensisijaisesti pyrkiä selvittämään keskusteluilla ennen kuin kukaan lähtee/joutuu lähtemään muualle töihin. Valitettavasti monet suhtautuvat rakentavaankin kritiikkiin usein hyvin tunneperäisesti ja sen takia kritiikin esittäjää aletaan syyttämään kiusaamisesta (puolustautuminen). Voi olla, että ilmapiiri vain huononee. Mikäli esimies ei ole tilanteen tasalla, hän voi myös tehdä sinusta syntipukin, jonka jälkeen sinä lähdet työpaikasta, joko suosiolla tai pakolla.
Tietysti voisi pohtia myös sitä, miksi työkaverisi näin toimii? Puuttuuko häneltä motivaatiota töiden tekemiseen ja miksi näin on? Mutta nämä ovatkin sitten jo asioita, joita esimiesten pitäisi selvittää ja päättää mihin toimenpiteisiin ryhdytään."Mikäli sulla on oma huone, niin sulje ovi, kun haluat olla rauhassa."
Hyvä tai vähemmän hyvä idea... Kokemuksia Elektrobitillä; jos työrauhan saamiseksi tai esim. puhelun takia tarvitsi hiljaisuutta ja sulki oven, sai siitäkin kuulla esimieheltä myöhemmin. Oli kuulemma mielenosoitus muuta työyhteisöä kohtaan sulkeutua omaan rauhaaansa!
Sinänsä tietysti tapaus on hyvin erilainen, eipä ollut koskaan ongelmaa siitä että joku olisi tullut liian kanssa juttelemaan kesken töiden; tilannehan oli täysin päinvastainen. Koska eihän minun kanssani olisi saanutkaan keskutella mistään, kuten Vaasasta muuttanut sinkkukolleega tilanteen määritteli (ainakin naiskolleegoille).
Joukon ulkopuolelle sulkeminen ei silti taannut työrauhaa, koska meno oli työpaikalla kuin olisi baarissa istunut (joku asiakkaan edustaja kerran jopa epäili sellaista taustaäänien perusteella). Lähellä sijainneessa kahvihuoneessa saatettiin pelata korttia tai sitten oli muuten vain esim. naapurihuoneessa äänekäs seurapiirikerho käynnissä. Eikä kyse ollut pelkästään kahvi/ruokatunneista; valtaosa tapahtui puhtaasti työajalla jos esimies ei ollut paikalla.
Mutta minkäs sille tekee jos vastapuoli katsoo vihamieliseksi sellaisen että haluaa olla hiljaisuudessa silloin kun on puhelu asiakkaan kanssa menossa taikka jokin ajatustyötä vaativa prosessi menossa. Kun työpaikan ilmapiiri on jo ennestään sairas ja ongelma on jo henkilöity tiettyyn ihmiseen, on tietysti jokseenkin selvää että tämän ihmisen kaikki teot tulkitaan mahdollisimman vihamielisiksi.
Musiikin kuuntelu kuulokkeilla oli yksi yritys saada työrauha mutta sekin tuomittiin esimiehen toimesta vihamieliseksi teoksi muuta työyhteisöä kohtaan.
Mutta kuten Elektrobitin ylin johto asian käsitteli irtisanomalla minut, on tietysti selvää että tottahan toki kaikki vika oli minussa kun halusin työrauhaa itselleni tai hiljaisuutta asiakaspuheluiden ajaksi. Mutta miksi sitten myydä Varkauden yksikkö kannattamattomana, jos kerran seurapiirikerhotoiminta työajalla oli tuottavampaa kuin minun työskentelyni?
Irtisanottiinkohan sittenkään oikea ihminen? - Mesimarja
Kipupiste kirjoitti:
"Mikäli sulla on oma huone, niin sulje ovi, kun haluat olla rauhassa."
Hyvä tai vähemmän hyvä idea... Kokemuksia Elektrobitillä; jos työrauhan saamiseksi tai esim. puhelun takia tarvitsi hiljaisuutta ja sulki oven, sai siitäkin kuulla esimieheltä myöhemmin. Oli kuulemma mielenosoitus muuta työyhteisöä kohtaan sulkeutua omaan rauhaaansa!
Sinänsä tietysti tapaus on hyvin erilainen, eipä ollut koskaan ongelmaa siitä että joku olisi tullut liian kanssa juttelemaan kesken töiden; tilannehan oli täysin päinvastainen. Koska eihän minun kanssani olisi saanutkaan keskutella mistään, kuten Vaasasta muuttanut sinkkukolleega tilanteen määritteli (ainakin naiskolleegoille).
Joukon ulkopuolelle sulkeminen ei silti taannut työrauhaa, koska meno oli työpaikalla kuin olisi baarissa istunut (joku asiakkaan edustaja kerran jopa epäili sellaista taustaäänien perusteella). Lähellä sijainneessa kahvihuoneessa saatettiin pelata korttia tai sitten oli muuten vain esim. naapurihuoneessa äänekäs seurapiirikerho käynnissä. Eikä kyse ollut pelkästään kahvi/ruokatunneista; valtaosa tapahtui puhtaasti työajalla jos esimies ei ollut paikalla.
Mutta minkäs sille tekee jos vastapuoli katsoo vihamieliseksi sellaisen että haluaa olla hiljaisuudessa silloin kun on puhelu asiakkaan kanssa menossa taikka jokin ajatustyötä vaativa prosessi menossa. Kun työpaikan ilmapiiri on jo ennestään sairas ja ongelma on jo henkilöity tiettyyn ihmiseen, on tietysti jokseenkin selvää että tämän ihmisen kaikki teot tulkitaan mahdollisimman vihamielisiksi.
Musiikin kuuntelu kuulokkeilla oli yksi yritys saada työrauha mutta sekin tuomittiin esimiehen toimesta vihamieliseksi teoksi muuta työyhteisöä kohtaan.
Mutta kuten Elektrobitin ylin johto asian käsitteli irtisanomalla minut, on tietysti selvää että tottahan toki kaikki vika oli minussa kun halusin työrauhaa itselleni tai hiljaisuutta asiakaspuheluiden ajaksi. Mutta miksi sitten myydä Varkauden yksikkö kannattamattomana, jos kerran seurapiirikerhotoiminta työajalla oli tuottavampaa kuin minun työskentelyni?
Irtisanottiinkohan sittenkään oikea ihminen?Niinpä. Kaiken voi kyllä tulkita negatiivisellakin tavalla, jos niikseen tulee. Meillä taas oli entisessä työpaikassa mahdotonta saada mitään töitä tehdyksi, jos ei välillä sulkenut ovea. Työnteko vaati kuitenkin usein keskustelua/suunnittelua työkavereiden kanssa ja homma oli mennyt siihen, että työhuoneessa lappasi jengiä mennen tullen. Koko ajan keskeytyi omat hommat. Välillä kun piti ovea kiinni, niin sai paremmin keskittyä töihinsä. Kun ovi ei ollut kuitenkaan aina kiinni, niin homma ei myöskään kärsinyt inflaatiota, vaan jengi huomasi, että juuri nyt ei kannata häiritä, pistäydyn myöhemmin sitten uudestaan (nyt on siis kyse työasioista, mutta kyllä kiinni ollut ovi piti loitommalla myös ns. p-jauhajat). Tuli sitten työtkin organisoitua paremmin kun työasioiden keskusteluihin varattiin palaveriajat erikseen eikä koko ajan keskeytetty toisten työtä.
Osa jengistä kuunteli ihan koko ajan musaa kuulokkeilla, koska he istuivat avokonttorissa tai muuten rauhattomassa ympäristössä. Osa käytti kuulokkeita, vaikka istui omassa huoneessaan (minäkin välillä). Ei sitä meillä tulkittu vihamieliseksi teoksi. Uskon tuon tulkinnan riippuvan esimiehen / muun työyhteisön asenteesta.
Minusta tuntuu, että teidän työyhteisössä kaikki haluttiin tulkita negatiivisesti eli tuskin olisi ollut tekoa, jota ei olisi pidetty mielenosoituksena. Sääli sikäli työyhteisön kannalta, mutta mitä yksittäinen työntekijä tuossa enää voi? Kyllä teillä tuntuu olleen takana ajojahti, ja silloin on mikä tahansa toimi riittänyt tekosyyksi. - Kipupiste
Mesimarja kirjoitti:
Niinpä. Kaiken voi kyllä tulkita negatiivisellakin tavalla, jos niikseen tulee. Meillä taas oli entisessä työpaikassa mahdotonta saada mitään töitä tehdyksi, jos ei välillä sulkenut ovea. Työnteko vaati kuitenkin usein keskustelua/suunnittelua työkavereiden kanssa ja homma oli mennyt siihen, että työhuoneessa lappasi jengiä mennen tullen. Koko ajan keskeytyi omat hommat. Välillä kun piti ovea kiinni, niin sai paremmin keskittyä töihinsä. Kun ovi ei ollut kuitenkaan aina kiinni, niin homma ei myöskään kärsinyt inflaatiota, vaan jengi huomasi, että juuri nyt ei kannata häiritä, pistäydyn myöhemmin sitten uudestaan (nyt on siis kyse työasioista, mutta kyllä kiinni ollut ovi piti loitommalla myös ns. p-jauhajat). Tuli sitten työtkin organisoitua paremmin kun työasioiden keskusteluihin varattiin palaveriajat erikseen eikä koko ajan keskeytetty toisten työtä.
Osa jengistä kuunteli ihan koko ajan musaa kuulokkeilla, koska he istuivat avokonttorissa tai muuten rauhattomassa ympäristössä. Osa käytti kuulokkeita, vaikka istui omassa huoneessaan (minäkin välillä). Ei sitä meillä tulkittu vihamieliseksi teoksi. Uskon tuon tulkinnan riippuvan esimiehen / muun työyhteisön asenteesta.
Minusta tuntuu, että teidän työyhteisössä kaikki haluttiin tulkita negatiivisesti eli tuskin olisi ollut tekoa, jota ei olisi pidetty mielenosoituksena. Sääli sikäli työyhteisön kannalta, mutta mitä yksittäinen työntekijä tuossa enää voi? Kyllä teillä tuntuu olleen takana ajojahti, ja silloin on mikä tahansa toimi riittänyt tekosyyksi.Oikeassa olet. Ei oven sulkeminen saisi olla mitenkään strateginen ele muuta työyhteisöä kohtaan. Mutta halusin vain kertoa yhden esimerkin, jossa se sellaiseksi tulkittiin.
"Kyllä teillä tuntuu olleen takana ajojahti, ja silloin on mikä tahansa toimi riittänyt tekosyyksi."
Eipä tuossa omassa tilanteessa ollut tosiaankaan pahemmin liikkumavaraa; ei siinä auta ammattitaito, ei keskustelutaito, ei asiakkaan kiitokset hyin tehdyistä projekteista eikä kerrassaan mikään, kun porukka lähtee ajojahtilinjalle ja päättää korvata kokeneen työntekijän vastavalmistuneella sinkkumiehellä.
Kohtalohan se on, oman työuran tuhoutuminen pelkästään siksi että työyhteisöön tulee mukaan joku kiusanhenki. Mutta tämän kohtalon vuoksi en enää saa tehdä sitä työtä, johon minut on luotu.
Mutta ainakin sentään yritin parhaani. Se, että Elektrobitin valinta parhaansa yrittävän ja seurapiirikerholaisten väliltä osui tällä kertaa parhaansa yrittäjän pois heittämiseen kertoo tietysti yrityksen johdon ammattitaidosta. Tuloksenhan voimme itse kukin nähdä, noin vuosi erottamiseni jälkeen laitetaan koko pytinki myyntiin. Eihän Elektrobit kuitenkaan kannattavia yksikköjään lähde ulos myymään. - kyseessä
Mesimarja kirjoitti:
Ei ainakaan vaihtoehto c. Jos rupeat tekemään toisten töitä niin saat niitä tehdäkin loputtomiin. Ja kun työkaverit (tai vaikka vain tämä yksi) kerran oppivat, että sinä kyllä teet, niin saat vähän kerrallaan aina vaan lisää töitä. Se ei ole kestävä ratkaisu.
Oletko töissä avokonttorissa vai oisko sulla niin onnellisesti, että sulla on oma työhuone? Mikäli sulla on oma huone, niin sulje ovi, kun haluat olla rauhassa. Useimmat ihmiset ymmärtävät silloin olla häiritsemättä, mutta tämä ei tietysti tarkoita sitä, että häirikkösi sitä tajuaisi, valitettavasti. Minusta voit sanoa ystävällisesti, että et ehdi juuri nyt juttelemaan ja mikäli häirikkö jatkaa juttuaan, niin käänny tietokoneesi puoleen (mikäli olet toimistossa töissä) ja rupea tekemään töitä. Kyllä hän jossain välissä häipyy, kun et suostu kuuntelemaan. Jos häirikkö tällaisesta loukkaantuu, niin silloin hänen pitäisi katsoa peiliin, mutta hän ei välttämättä sitä ymmärrä?!
Esimiehelle kertominen on yksi vaihtoehto, mutta sen lopputulos riippuu esimiehen luonteesta sekä työpaikan muusta ilmapiiristä (esim. voiko asioista puhua avoimesti jne.). Mikäli esimiehesi toimii yleisesti asioissa asiallisesti, niin voit ohimennen kehityskeskustelussa tms. mainita siitä, että työrauhaasi häiritään. Yritä esittää asia niin, että et syytä työkaveriasi, kerrot vain työsi tekemiseen liittyvistä ongelmista. Tällöin esimiehesi olisi etukäteen jo tietoinen asiasta, eikä välttämättä kallistuisi vain tämän häirikön kannalle jos hän sattuisi valittamaan siitä, että 'kiusaat' kun et suostu kuuntelemaan.
Minusta ongelma pitäisi ensisijaisesti pyrkiä selvittämään keskusteluilla ennen kuin kukaan lähtee/joutuu lähtemään muualle töihin. Valitettavasti monet suhtautuvat rakentavaankin kritiikkiin usein hyvin tunneperäisesti ja sen takia kritiikin esittäjää aletaan syyttämään kiusaamisesta (puolustautuminen). Voi olla, että ilmapiiri vain huononee. Mikäli esimies ei ole tilanteen tasalla, hän voi myös tehdä sinusta syntipukin, jonka jälkeen sinä lähdet työpaikasta, joko suosiolla tai pakolla.
Tietysti voisi pohtia myös sitä, miksi työkaverisi näin toimii? Puuttuuko häneltä motivaatiota töiden tekemiseen ja miksi näin on? Mutta nämä ovatkin sitten jo asioita, joita esimiesten pitäisi selvittää ja päättää mihin toimenpiteisiin ryhdytään.eli oven taa ei pääse pakenemaan. Välillä tuntuu että wc on ainoa paikka saada hetken rauha. Jos vaikkapa lähden käymään kopiokoneella kävelee hän perässä jutun jatkuessa koko ajan. Tuota töiden jatkamistakin olen siis kokeillut, huonolla menestyksellä.
Itselleni on muodostunut vaikutelma että hänen työmotivaationsa on todella heikko. Välillä on päiviä jolloin ei pysty keskittymään mihinkään. Se mistä moinen johtuu, onko kotona ongelmia tms, on minulle täysi arvoitus. Toisaalta tilanne on jo jatkunut sangen pitkään.
Jotenkin tilanne on vain alkanut tuntumaan umpikujalta. Teen niin tai näin, lopputulos ei miellytä häntä (paitsi jos teen hänenkin työnsä).
Täytyy tunnustaa että tuo lopputilin ottaminen on usein tuntunut houkuttelevalta vaihdoehdolta. Sitten olen kuitenkin miettinyt että muuttuuko tilanne vaihtamalla kuitenkaan paremmaksi. Ainakin tätä palstaa lukemalla ongelma vaikuttaa niin yleiseltä.
Siinä vaiheessa kun hän otti tämän kiusausasian esiin en tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Olin vain niin hölmistynyt. Ensimmäinen ajatus taisi olla juuri tuon aloittajan otsikko tyyliin häh, siis kuka tässä kiusaa ketä.
Pitänee kait yrittää vielä kestää ja toivoa että työnantja kiinnittää asioihin huomiota. Luulisi sielläkin päässä herättävän ihmetystä miksi työt jää tekemättä aina kun pomo on pois paikalta. - Mesimarja
kyseessä kirjoitti:
eli oven taa ei pääse pakenemaan. Välillä tuntuu että wc on ainoa paikka saada hetken rauha. Jos vaikkapa lähden käymään kopiokoneella kävelee hän perässä jutun jatkuessa koko ajan. Tuota töiden jatkamistakin olen siis kokeillut, huonolla menestyksellä.
Itselleni on muodostunut vaikutelma että hänen työmotivaationsa on todella heikko. Välillä on päiviä jolloin ei pysty keskittymään mihinkään. Se mistä moinen johtuu, onko kotona ongelmia tms, on minulle täysi arvoitus. Toisaalta tilanne on jo jatkunut sangen pitkään.
Jotenkin tilanne on vain alkanut tuntumaan umpikujalta. Teen niin tai näin, lopputulos ei miellytä häntä (paitsi jos teen hänenkin työnsä).
Täytyy tunnustaa että tuo lopputilin ottaminen on usein tuntunut houkuttelevalta vaihdoehdolta. Sitten olen kuitenkin miettinyt että muuttuuko tilanne vaihtamalla kuitenkaan paremmaksi. Ainakin tätä palstaa lukemalla ongelma vaikuttaa niin yleiseltä.
Siinä vaiheessa kun hän otti tämän kiusausasian esiin en tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Olin vain niin hölmistynyt. Ensimmäinen ajatus taisi olla juuri tuon aloittajan otsikko tyyliin häh, siis kuka tässä kiusaa ketä.
Pitänee kait yrittää vielä kestää ja toivoa että työnantja kiinnittää asioihin huomiota. Luulisi sielläkin päässä herättävän ihmetystä miksi työt jää tekemättä aina kun pomo on pois paikalta.Tietenkin tilanne tuntuu hassulta: sinä irtisanoutuisit työstäsi, koska työkaveriltasi puuttuu työmotivaatio ja sen seurauksena hän käyttää työpäivänsä sinun häiritsemiseen. Jos esimiehenne olisi ajantasalla, niin hän puuttuisi ensisijaisesti tämän työkaverisi motivaation puutteeseen. Jos sinä irtisanoudut, on se vain oireiden hoitoa, ja muuttaa tilannetta vain sinun osaltasi. Tämä motivaationpuutteinen työkaverisi on jatkossakin motivaationpuutteinen ja siirtyy kenties häiriköimään jotakin toista henkilöä. Tehokkainta ja järkevintä olisi puuttua itse ongelmaan, mutta työpaikoillahan ollaan tunnetusti sokeita, joten on vaikea sanoa, tuleeko työnantajasi huomaamaan ongelman ja aikooko siihen sitten myös puuttua. Arpapeliä. Ellet sitten itse huomauta asiasta ylemmälle taholle ja se taas voi (pahimmillaan) johtaa sinun leimaamiseksi syntipukiksi. Perin kinkkistä. :-(
Yksi juttu, mitä voit tehdä (ja kollegat mielellään mukaan): kun tämä häirikkö tekee jonkun homman (ei tarvitse olla isokaan juttu) oikein ja kunnolla, niin kehutte häntä siitä. "Tosi hyvin hoidit sen jutun" jne. Ei tietenkään pidä keksiä kehuja olemattomista, mutta olisi hyvä löytää pieniäkin juttuja, joista kehua. Se VOI kasvattaa häirikön työmotivaatiota. Ei kyllä ole varmaa ja voi viedä paljon aikaakin. Mutta ei maksa mitään kokeilla.?
Itsellä vähän sama tilanne: työkavereilta puuttuu motivaatio ja tuo oli yksi kokeilemisen arvoinen neuvo eräältä työpsykologilta. Toinen neuvo oli, että esimies voisi uudelleenorganisoida tiimin. Muutosvastarinnassa ihmiset alkavat pitää vimmatusti kiinni omasta reviiristään jne. ja motivaatio voisi löytyä sieltä. Jos nämä eivät auta, niin työpsykologi/työnohjaaja voisi auttaa (mikäli työnantaja on valmis panostamaan asiaan), mutta voi olla vaikeaa saada tämä häirikkö myöntämään, että kaikki ei ole kunnossa. Toisaalta, työpsykologit/työnohjaajat on ammattilaisia ja he kyllä osaavat esittää asiat niin, ettei ketään syytetä/syyllistetä vaan parannetaan vain koko yksikön tilannetta...
- Niin joo
Opettele kirjoittamaan!
- Sepi-Susi
Mites on oman kirjoitustaitosi laita, kun edes otsikkorivi ei onnistunut. Taidat olla kiusaaja.
- joka sana
n. 5 vuotta sitten meidän työpaikallamme oli kyseiseen ikähaarukkaan sopiva lady, jonka paskanjauhantaan usean vuoden jälkeen kyllästyimme. lopputulos oli yllättäen se, että me muut häntä kiusasimme ja savustimme pois...
sairaassa mielessä kun asiat kääntyy ihan toisin päin kun todellisuus on ja hullu alkaa itsekin uskoa omia valheitaan...- jeppe
"Mielenterveyden kyseenalaistaminen
Pitkälle menevä henkinen väkivalta työyhteisössä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilön mielenterveys asetetaan kyseenalaiseksi, häntä pidetään psyykkisesti sairaana, hulluna, tasapainottomana, hänet halutaan lähettää psykiatrisiin tutkimuksiin tai työkyvyn arviointiin.
Lähteet: Vartia & Perkka-Jortikka 1994, Perkka-Jortikka 2002"
Paljastit juuri itsesi! - siitä,
jeppe kirjoitti:
"Mielenterveyden kyseenalaistaminen
Pitkälle menevä henkinen väkivalta työyhteisössä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilön mielenterveys asetetaan kyseenalaiseksi, häntä pidetään psyykkisesti sairaana, hulluna, tasapainottomana, hänet halutaan lähettää psykiatrisiin tutkimuksiin tai työkyvyn arviointiin.
Lähteet: Vartia & Perkka-Jortikka 1994, Perkka-Jortikka 2002"
Paljastit juuri itsesi!jos kiusatuksi itsensä tunteva tai kiusattavaksi leimaantunut todettuaan, ettei voi yrityksistään huolimatta mitenkään tilannettaan enää parantaa työpaikallaan, pyytää itse tai suostuu tarjottuun työkyvyn arviointiin.
Entä seuraukset?
- jos todetaan mieleltään terveeksi?
- jos todetaan, että joku mielenterveysongelma on? - siitäkään huolimatta
siitä, kirjoitti:
jos kiusatuksi itsensä tunteva tai kiusattavaksi leimaantunut todettuaan, ettei voi yrityksistään huolimatta mitenkään tilannettaan enää parantaa työpaikallaan, pyytää itse tai suostuu tarjottuun työkyvyn arviointiin.
Entä seuraukset?
- jos todetaan mieleltään terveeksi?
- jos todetaan, että joku mielenterveysongelma on?Suostuin ja halusinkin työkyky arviointiin. testeissä tuli ilmi pitkäaikainen työpaikkakiusaamiseni. Vaan mitä tapahtuikaan, ilmeisesti psygiatria oli painostettu tai ainakin annettu painavaa noottia , hän antoi ymmärtää että jotain hankaluuksia oli ollut työpaikkani kanssa. Hän sanoi myöskin että "jotkut" työpaikat työllistää heitä paljon, eikä mitään ole tehtävissä koska kiusaajat saavat jatkaa toimintaansa.. Hän Viihtyi vaan hetken työpaikassaan syytä en tiedä miksi lähti.. arvata vain voi. Liitto lupasi ajaa asiaani lausunnon saatuaan vaan eipäs ajanutkkaan kun luottamusmies oli mukana kiusaajien jengissä. Tuntuu ettei mitään oikeutta saa mistään... Tiedän vain että vielä saavat ansionsa mukaan siitä olen varma....
- ettei
siitäkään huolimatta kirjoitti:
Suostuin ja halusinkin työkyky arviointiin. testeissä tuli ilmi pitkäaikainen työpaikkakiusaamiseni. Vaan mitä tapahtuikaan, ilmeisesti psygiatria oli painostettu tai ainakin annettu painavaa noottia , hän antoi ymmärtää että jotain hankaluuksia oli ollut työpaikkani kanssa. Hän sanoi myöskin että "jotkut" työpaikat työllistää heitä paljon, eikä mitään ole tehtävissä koska kiusaajat saavat jatkaa toimintaansa.. Hän Viihtyi vaan hetken työpaikassaan syytä en tiedä miksi lähti.. arvata vain voi. Liitto lupasi ajaa asiaani lausunnon saatuaan vaan eipäs ajanutkkaan kun luottamusmies oli mukana kiusaajien jengissä. Tuntuu ettei mitään oikeutta saa mistään... Tiedän vain että vielä saavat ansionsa mukaan siitä olen varma....
psykiatriakaan vielä tunnista kiusaamisongelmaa. Ei ole ollut ketään, joka tieteellisesti tutkisi kiusaamista ja kehittäisi hoitoa asialle. Työkyvynarvioon laitetaan kiusattu, joten vikaa etsitään tästä potilaasta, jos vikaa ei löydy se keksitään. Työkyvynarvioon pitäisi sen sijaan laittaa kiusaaja, jolloin vikaa etsittäisiin tästä potilaasta ja varmasti löydettäisiin, miksi näin ei tehdä? Samasta syystä kuin kiusattu siirretään pois luokalta/työpisteestä mutta kiusaaja saa jäädä, miksi?
Kiusaajia suojellaan biologisen perimämuistin mukaisesti niinkuin vahvaa apinalaumassa, koska heitä pidetään yhteiskuntaa ylläpitävinä voimina, muka vahvoina. Kiusaajat ovat vahvoja vain ulospäin näkyvältä käytökseltään ja agressiivisuudeltaan, jota enää tänä päivänä ei pitäisi pitää sivistysvaltiossa hyväksyttävänä.
Kiusatut ovat mieleltään vahvempia, koska eivät tarvitse muiden alistamista oman mielenterveytensä ylläpitämiseen ja älykkäämpiä, koska eivät käytä aggressiota selviytymiseensä ja epäitsekkäämpiä, koska eivät käytä tällaisia epäeettisiä keinoja omaksi hyväkseen.
On käsittämätöntä, että sallitaan toisen kiusaaminen huvittelu- ja ajankulukeinona, omana ylenemiskeinona, omana palkankorotuskeinona, omana suosionsaantikeinona jne. Eihän eläimiäkään enää saa rääkätä (turkistarhoja ja lihakasvattamoja lukuunottamatta). Kiusaaja on lapsena repinyt siipiä kärpäsiltä ja rääkännyt kissaa, eikä kukaan ole sanonut: Mieti miltä itsestäsi tuntuisi, jos jättiläinen tulisi ja tekisi saman sinulle, repisi kätesi irti. - näin se todellakin on
ettei kirjoitti:
psykiatriakaan vielä tunnista kiusaamisongelmaa. Ei ole ollut ketään, joka tieteellisesti tutkisi kiusaamista ja kehittäisi hoitoa asialle. Työkyvynarvioon laitetaan kiusattu, joten vikaa etsitään tästä potilaasta, jos vikaa ei löydy se keksitään. Työkyvynarvioon pitäisi sen sijaan laittaa kiusaaja, jolloin vikaa etsittäisiin tästä potilaasta ja varmasti löydettäisiin, miksi näin ei tehdä? Samasta syystä kuin kiusattu siirretään pois luokalta/työpisteestä mutta kiusaaja saa jäädä, miksi?
Kiusaajia suojellaan biologisen perimämuistin mukaisesti niinkuin vahvaa apinalaumassa, koska heitä pidetään yhteiskuntaa ylläpitävinä voimina, muka vahvoina. Kiusaajat ovat vahvoja vain ulospäin näkyvältä käytökseltään ja agressiivisuudeltaan, jota enää tänä päivänä ei pitäisi pitää sivistysvaltiossa hyväksyttävänä.
Kiusatut ovat mieleltään vahvempia, koska eivät tarvitse muiden alistamista oman mielenterveytensä ylläpitämiseen ja älykkäämpiä, koska eivät käytä aggressiota selviytymiseensä ja epäitsekkäämpiä, koska eivät käytä tällaisia epäeettisiä keinoja omaksi hyväkseen.
On käsittämätöntä, että sallitaan toisen kiusaaminen huvittelu- ja ajankulukeinona, omana ylenemiskeinona, omana palkankorotuskeinona, omana suosionsaantikeinona jne. Eihän eläimiäkään enää saa rääkätä (turkistarhoja ja lihakasvattamoja lukuunottamatta). Kiusaaja on lapsena repinyt siipiä kärpäsiltä ja rääkännyt kissaa, eikä kukaan ole sanonut: Mieti miltä itsestäsi tuntuisi, jos jättiläinen tulisi ja tekisi saman sinulle, repisi kätesi irti.Kiusaajat on heikkoja yleensä luovuus äly ja tietysti empaattisuus puuttuu.. Todellakin vaan näyttelemistä ja uhoa jolla pärjää elämässä muiden kustannuksella.
Koko työyhteisö oliskin hyvä panna testeihin jos kiusaamista esiintyy.......... eiköhän vähän hillitsis kiusaamista - Kipupiste
näin se todellakin on kirjoitti:
Kiusaajat on heikkoja yleensä luovuus äly ja tietysti empaattisuus puuttuu.. Todellakin vaan näyttelemistä ja uhoa jolla pärjää elämässä muiden kustannuksella.
Koko työyhteisö oliskin hyvä panna testeihin jos kiusaamista esiintyy.......... eiköhän vähän hillitsis kiusaamistakun tarkemmin mietin ketjun aloittajan kirjoitusta niin olet kyllä aika oikeassa.
- jee
Kipupiste kirjoitti:
kun tarkemmin mietin ketjun aloittajan kirjoitusta niin olet kyllä aika oikeassa.
Feikki mikä feikki naurettavaa tollanen toisen nimimerkin pölliminen.
- väistän
postun koko foorumista samoin kun poistuin työpaikastani, en jaksa, enkä viitsi tapella.... miksi tuottaisin enempää pahaa mieltä itselleni kuin mitä olen jo kokenut. "HYeenat" jäi työpaikalle ja en kaipaa heitä täälläkään ... Olkaa hyvät kiusaaja, foorumi on pouolestani käytettävissänne.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti40330637Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi
Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J4764096Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?972697Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1321865Teille, Venäjällä pelottelijat
Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?5891643- 861579
Kakista se ulos nainen vihdoin viimein
Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.751555Ujostuttaa eräs aikuinen mies...
Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit591477Jos me käytäs nainen
Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?721228