Antakaa hyviä näkökulmia.
Sain ihan tuossa eilen lääkärissä tietää, että kovasti odottamani lapsi on erittäin todennäköisesti menossa kesken.
Olimme miehen kanssa sopineet jotakin vierailuja tälle viikonlopulle, mutten voi itkuisena ja vuotamista odottavana kuvitellakaan lähteväni lapsiperheisiin kylään.. Ymmärrättehän?
Mies siis lähti yksin.
Hän kysyi, pärjäänkö. Vastasin, etten tiedä.
Tottakai pärjään, miehen mielestä, lääkäriin pääsen ambulanssilla, jos tarve tulee. Toiselta puolelta Suomea en kenties ihan niin hyvin pääsisi hoitoihin..
Hän soitti pian lähdettyään, että unohti ottaa säästöstä rahaa. Aiemmin puhuimme, kuinka säästörahat ovat joulua varten..
Minusta homma haisee, ja ihan todella pahalta.
En ole häntä sairauksien kanssa jättänyt koskaan yksin, en vaikka hän on ollut hyvinkin masentunut ja koko maailmaa vastaan.
Olen aivan sillä hilkulla, että alan suunnittelemaan hopeiden jakamista.
Minun kiltteyttäni poljettiin edellisessäkin parisuhteessa, ja tajusinko olevani taas samanlaisessa tilanteessa???
Vai olenko sittenkin liian jyrkkä..
Hmm?
Yksin tuskan kanssa
28
2567
Vastaukset
- Ratikkakuski
Keskenmenon pelko on herkistänyt mielesi. Ylireagoit ja syyllistät miehesi kaikesta. Jos samaa on tapahtunut aiemmissakin suhteissasi, vika ei välttämättä olekaan miehissä vaan sinussa itsessäsi. Ja se vika on jotain muuta kuin kiltteytesi. Se kun ei ole vika ensinkään.
- Ketjun aloittaja
Aika ilkeämielinen teksti, mutta vastaan silti.
Tämä kirjoitus on yhdentekevä, sillä syyllistämisviesteihin vastaaminen on aivan turhaa..
Aikaisemmmassa elämässä emme ole yrittäneet perheen perustamista. Ymmärsit väärin.
Ikävä oli myös tuo tapa osoittaa vikaa keskenmenon yhteydessä. Oletan, ettet itse ole joutunut oman lapsesi menetystä kokemaan.
- katosi
tuki ja turva. Tuollaisella hetkellä sinua ei todellakaan saisi jättää yksin. Olkoon sairaalaan meno kuinka helppoa hyvänsä. Kannattaa miettiä haluatko kestää tuollaista jatkossakin!
Jos todellakin olitte sopineet säästöjen olevan joulua varten niin mies lipesi myös yhdessä sovituista asioista. Ei kuulosta hyvältä. Muuten en osaa sanoa kuin Voimia tulevaisuutta ajatellen. VOIMIA- mimmukka
Minustakin tuo kuulosti todella pahalle! Ei tuossa tilanteessa saisi jättää ketään yksin (etenkin kun ei ole edes hyvä syy olla poissa; kyläilyt voi varmasti tehdä myöhemminkin!) Miehesi pitäisi olla sinun tukenasi..Miten mies voi olla noin yksinkertainen ja ajatella että kaikki on hyvin ja ambulanssin saa tarvittaessa kutsuttua???? Ihan käsittämätöntä!
Mieti kuitenkin sitä eroa vielä..Jos muuten on kaikki hyvin suhteessa ollut. Puhu miehesi kanssa ja yritä selvittää miksi mies toimi noin...Tuli mieleen, että pakeniko mies paikalta..jos siis ottaa keskenmenon raskaasti ja halusi siksi pois? - Ketjun aloittaja
mimmukka kirjoitti:
Minustakin tuo kuulosti todella pahalle! Ei tuossa tilanteessa saisi jättää ketään yksin (etenkin kun ei ole edes hyvä syy olla poissa; kyläilyt voi varmasti tehdä myöhemminkin!) Miehesi pitäisi olla sinun tukenasi..Miten mies voi olla noin yksinkertainen ja ajatella että kaikki on hyvin ja ambulanssin saa tarvittaessa kutsuttua???? Ihan käsittämätöntä!
Mieti kuitenkin sitä eroa vielä..Jos muuten on kaikki hyvin suhteessa ollut. Puhu miehesi kanssa ja yritä selvittää miksi mies toimi noin...Tuli mieleen, että pakeniko mies paikalta..jos siis ottaa keskenmenon raskaasti ja halusi siksi pois?Olet aivan oikeassa mimmukka, kyläilyille olisi ollut mahdollisuus myöhemminkin.
Mies jopa harkitsi tätä hetken, mutta kysyi sitten olenko pakannut hänen pyyhkensä laukkuun.
Aion ottaa asian puheeksi, mutta sitä ennen pohdin itsekseni tilanteen aiheuttamia muutoksia tunteissani.
Tällä hetkellä en luota kumppanin pysyvän rinnallani. En todellakaan.
Päivällä sain ilmoituksen, että hän aikonee tulla takaisin vasta huomenna.
Aamulla puhe oli vielä tästä illasta..
Niin, ja siis ryypiskelyähän se iltameno on, jokainen sen varmaan arvasikin. Tiesin sydämessäni jo aamusella, kuinka tässä loppujen lopuksi käy.
Koskee niin perhanasti, niin sieluun kuin sydämeenkin. :(
- Marjo
...kiukuttamaan kuin pientä oravaa kun on hammas poikki ja käpy jäässä...
Vakavasti puhuen, on aika uskomatonta että miehesi lähti kyläilemään. Onhan se hänenkin lapsensa. Ja sinä tarvitsisit miehesi tukea. En lähde mitään radikaalia ehdottamaan, kuten että alkaisit laukkuja pakkaamaan tms. mutta nyt kannattaa todella miettiä, onko hän se mies, jonka kanssa haluat viettää elämäsi. Onko hän mies, jonka kanssa haluat perustaa perheen? Jos kuitenkin suhteenne on muuten hyvä, niin ei kuitenkaan kannata mitään hätiköityä tehdä. Yritä alkuun puhua miehesi kanssa, ymmärtääkö hän oikeasti miltä sinusta tuntuu. Olen törmännyt useinkin siihen tosiasiaan, että miehet ja naiset vaan ajattelevat asioista eri tavalla. Hän ei välttämättä edes ymmärrä, että sinun on paha olla, ja todella ajattelee kaiken olevan kunnossa ja sinun pärjäävän. - empaattinen
Haluaisin, että luet kirjan Miehet Marsista, Naiset Venuksesta. Lisää ymmärrystä kummasti miehen ajattelutavasta. Usein peilaamme omaan käyttäytymiseen tietyissä tilanteissa ja loukkaannumme. Miehet vain ovat erilaisia, järki on yhtä voimakas kuin tunne, naisilla tunne vallitsee. Olen itse hakenut naisen kaavinnasta, kun mies on ilmoittanut, että taxit kulkee ja hän menee sovittuihin tapaamisiin. Nykyään kolmen lapsen onnellinen pari. Haastattelin tuon miehen silloin ja jotenkin ymmärsin, pelko, ei osaamista lohdutukseen, epävarmuus omasta kestävyydestä, järki sanoi, että parempi poistua tilanteesta, jota ei hallitse.
Älä pane vielä hopeoita jakoon, mikäli suhde muuten kunnossa, miehet eivät vain hallitse näitä asioita.- Ketjun aloittaja
Voi olla, että luenkin ko. kirjan. ;)
Minä uskon myöskin, ettei miehen ajatusmaailma yhdy naisen vastaavan kanssa.
Olen koettanut ymmärtää ja ajatella asiaa monelta kantilta, ja myöskin miettinyt tuota halua ottaa etäisyyttä.
Ongelmalliseksi etäisyydenottaminen muuttuu silloin, kun on kyse yhteisestä asiasta, lapsesta. Kenties naisen arvomaailmaan ei istu ajatus karata paikalta, kun vessa palaa. (Emmepä me siihen oikein pystykään..)
- ihmettä kerrakseen
Minun mielestäni sinun olisi pitänyt selkeästi sanoa, että sinua pelottaa (?) jäädä yksin. Ja että tarvitset lohdutusta ja tukea nyt kun olet kuullut huonoja uutisia. Miehelle olisi voinut kertoa, että hänen läsnäolonsa auttaa sinua kestämään. Hänelle olisi voinut ehdottaa vierailun siirtämistä myöhempään ajankohtaan.
Kyllähän mies kysyi sinulta pärjäätkö. Ei hän aivan tunnoton toope ole.- Ketjun aloittaja
Olisi pitänyt olla selkeä..?
Itkin olohuoneemme sohvalla, ja kerroin hänelle kuinka saatanan peloissani olen. Hän katseli itkuisaa olemustani ja hieman naurahti märille poskilleni.
Todellakin vierailun siirtämisestä puhuttiin.
En väitä häntä ihan tunnottomaksi, mutta uskallan väittää joissain asioissa äärettömän itsekkääksi.
Tällaiset temput eivät ole ainutkertaisia.
Hän on taitava olemaan mieliksi halutessaan jotakin. Siitä tuo kysymys tälläkin kertaa juonsi juurensa.
"Kyllähän minä tiedän, että sinä pärjäät oikein mainiosti!" oli hänen reipas kommenttinsa.
Äsken soitin, ja humalatila oli ilmeinen.
Tuo jossittelu on helppoa jälkikäteen. "Sinun olisi pitänyt sanoa sitä ja tätä ja tuota.."
Voisiko joku kokeilla miettiä, kuinka olisi itse tuossa tilanteessa toiminut, tai olettaisi oman kumppaninsa toimivan? Jossittelu ei näes auta p**kan vertaa!
- elämään
Voi ei, voimia sinulle! Toivottavasti sinnittelet tuon rankan ajan yli, vaikka se raskaalta tuntuukin. Ja toivottavasti miehesi osaa edes jollain tasolla olla tukenasi.
Sinun kannaltais oli todella ikävä temppu, että miehesi kaikesta huolimatta lähti kyläilemään. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että raskaana oleminen on naiselle kokemus "äitiydestä", miestä se taas hetkauttaa yhtä paljon kuin kirjasta luettu kertomus. Ei mies ole tuntenut (edes kuvitteellisesti) sisällään kasvavaa elämää, ei mies ole muodostanut lapsenalkuun sellaista sidettä kuin mitä nainen yleensä muodostaa heti uutisen kuultuaan. On aivan mahdollista, ettei mies yksinkertaisesti ymmärrä tunteitasi, ei hänellä ole siihen edellytystä.
En tarkoita etteikö miehesi olisi toivonut lasta, rakastanut ajatusta hänestä ja ollut surullinen huonojen uutisten jälkeen. Joka tapauksessa hänen siteensä raskauteen on miljoona kertaa heikompi kuin omasi ihan jo luonnonlakien seurauksena, ja se sinun olisi hyvä muistaa tuomiota langettaessasi. Se ei ole tunnekylmyyttä, ilkeyttä tai hällä-väliä -asennetta. Se on erilainen näkökulma, jota ei itse saa valita.- Ketjun aloittaja
Tämä oli hyvä kirjoitus, ja perusteltu mielipide.
Kiitos, ajattelen asiaa myös tältä kannalta. - Kokenut
Ketjun aloittaja kirjoitti:
Tämä oli hyvä kirjoitus, ja perusteltu mielipide.
Kiitos, ajattelen asiaa myös tältä kannalta.Miehesi kuulostaa kyllä minusta nimenomaa erittäin itsekkäältä. En ymmärrä, miksi tälläisiä "idiootteja" toiset naiset puolustelevat.
Miehen tekee nyt mieli kavereiden kanssa kaljottelemaan ja vaimon paha olo ei siinä paljoa paina. Johtui pahamieli sitten mistä hyvänsä. Todennäköisesti olisi ihan sama mistä vaimo olisi pahoillaan, oma meno olisi joka tapauksessa tärkeintä.
Ei kovin vahvasti vaikuta, että miehessä olisi vastuunkantajan vikaa. Mutta mikä helkkari meitä naisia vaivaa, kun sellaisten miesten kanssa ne lapset pitää tehdä. Uskokaa tai älkää, maailmassa on vastuuntuntoisia kunnon miehikin vapaana.
Olen nähnyt liikaa näitä samanlaisia tapauksia! - Ketjun aloittaja
Kokenut kirjoitti:
Miehesi kuulostaa kyllä minusta nimenomaa erittäin itsekkäältä. En ymmärrä, miksi tälläisiä "idiootteja" toiset naiset puolustelevat.
Miehen tekee nyt mieli kavereiden kanssa kaljottelemaan ja vaimon paha olo ei siinä paljoa paina. Johtui pahamieli sitten mistä hyvänsä. Todennäköisesti olisi ihan sama mistä vaimo olisi pahoillaan, oma meno olisi joka tapauksessa tärkeintä.
Ei kovin vahvasti vaikuta, että miehessä olisi vastuunkantajan vikaa. Mutta mikä helkkari meitä naisia vaivaa, kun sellaisten miesten kanssa ne lapset pitää tehdä. Uskokaa tai älkää, maailmassa on vastuuntuntoisia kunnon miehikin vapaana.
Olen nähnyt liikaa näitä samanlaisia tapauksia!Nimenomaan osuit oikeaan sanoessasi, ettei sillä ole väliä mistä olen pahoillani - omat menot ajavat edelle joka tapauksessa.
V*tutti äsken niin, etten saanut unta.
Itkin myös pelosta, koska vatsaani on illan mittaan alkanut särkeä. Soitan vanhempani hakemaan minut pois täältä, jos tilanne pahenee.
Ambulanssin soittaminen tälle lähiöalueelle on yhtäkuin uutisotsikoihin pääsy heti huomisaamusta alkaen. (Olipa hölmöä ajatella naapureita, ymmärrätte kuitenkin, jos kerron väen olevan äärettömän uteliasta..)
Mietin vain, kuinka olen pysynyt hänen rinnallaan vaikeissa tilanteissa. Vaikka asiat eivät olekaan olleet minulle mitenkään "konkreettisia", kuten joku aiemmin pohti miehen tuntoja lasta kohtaan.
Hölmö lapsellinen idiootti olen, ja tässä tulee opetus siitä.
Kiitos kirjoituksista, olette antaneet ajatuksilleni näkökulmaa ja pontta. - samaa mieltä
Allekirjoitan tekstin "Perspektiiviä elämään", sillä noin itsekin ajattelin miehen tuntevan raskaudesta.
Kaksi vuotta sitten olimme poikaystäväni kanssa tilanteessa, jossa piti päätyä aborttiin. Raskauteni keskeytettiin lääkkeillä ja sain olla kotona. Sinä päivänä kun olin saanut sairaalassa ensimmäisen pillerin poikayst. vain kysäisi ohimennen "miten voit?". Samaan hengen vetoon kertoi menevänsä viettämään iltaa kavereidensa kanssa.
Tuossa vaiheessa päätin, että selviän tästä p*askasta yksinkin. Tiesin myös sen, etten voi kunnioittaa muruani enää samalla tavoin kuin ennen. Soitin illan aikana yhden kerran murulleni ja pyysin häntä tulemaan kotiin, koska minua pelottaa. Mies tuli noin 23 aikaan.
Seuraavana päivänä piti olla toinen pilleri joka varsinaisesti aloittaisi keskeytyksen ja kivut olisivat myös sen mukaiset.
Kun tunsin polttojen alkavan makasin sängyllä. Poikaystäväni tiskasi keittiössä astioitani. Sanaakaan sanomatta tuli viereeni (huom. kun oli tiskannut kaikki astiat) ja otti kädestä kiinni. Kun kivut lopulta helpottivat ei edelleenkään sanonut sanaakaan.
Seuraavana päivänä kysyi vointiani ja oli huolestunut verenvuodosta joka oli todella runsasta.
Tulin siihen tulokseen, ettei muruni tiennyt miten asiaa käsitellä tai mitä pitäisi minulle sanoa. Kenties meinasi paeta koko tilannetta menemällä viettämään aikaa kavereidensa kanssa. Tiedä sitten tuliko toisiin ajatuksiin kun kuitenkin tuli luokseni ja vietti seuraavat kaksi päivää kanssani 24h/vrk. - samaa mieltä
samaa mieltä kirjoitti:
Allekirjoitan tekstin "Perspektiiviä elämään", sillä noin itsekin ajattelin miehen tuntevan raskaudesta.
Kaksi vuotta sitten olimme poikaystäväni kanssa tilanteessa, jossa piti päätyä aborttiin. Raskauteni keskeytettiin lääkkeillä ja sain olla kotona. Sinä päivänä kun olin saanut sairaalassa ensimmäisen pillerin poikayst. vain kysäisi ohimennen "miten voit?". Samaan hengen vetoon kertoi menevänsä viettämään iltaa kavereidensa kanssa.
Tuossa vaiheessa päätin, että selviän tästä p*askasta yksinkin. Tiesin myös sen, etten voi kunnioittaa muruani enää samalla tavoin kuin ennen. Soitin illan aikana yhden kerran murulleni ja pyysin häntä tulemaan kotiin, koska minua pelottaa. Mies tuli noin 23 aikaan.
Seuraavana päivänä piti olla toinen pilleri joka varsinaisesti aloittaisi keskeytyksen ja kivut olisivat myös sen mukaiset.
Kun tunsin polttojen alkavan makasin sängyllä. Poikaystäväni tiskasi keittiössä astioitani. Sanaakaan sanomatta tuli viereeni (huom. kun oli tiskannut kaikki astiat) ja otti kädestä kiinni. Kun kivut lopulta helpottivat ei edelleenkään sanonut sanaakaan.
Seuraavana päivänä kysyi vointiani ja oli huolestunut verenvuodosta joka oli todella runsasta.
Tulin siihen tulokseen, ettei muruni tiennyt miten asiaa käsitellä tai mitä pitäisi minulle sanoa. Kenties meinasi paeta koko tilannetta menemällä viettämään aikaa kavereidensa kanssa. Tiedä sitten tuliko toisiin ajatuksiin kun kuitenkin tuli luokseni ja vietti seuraavat kaksi päivää kanssani 24h/vrk.Pitänee varmaan vielä lisätä, että tilanteesi on kuitenkin tavallaan eri kuin minun oli. Vaikka kysymys vastuunottamisesta onkin.
Kannattaa myös miettiä, meneekö miehesi mielipiteet, halut ja tekemiset AINA sinun edelle?
Uskaltanen väittää, ettei mies siitä miksikään muutu. Jos ei osaa nyt kuunnella myös sinua niin koskas sitten?
Toisaalta jos mainitset miehelle eroaikeistasi ja siitä että loukkaannuit todella tästä "tempauksesta", näet miehen reaktion.
Voihan olla, että mies ei kenties ole ns. tajunnut tilannetta/pitää sinua itsestään selvänä ... tai sitten mies on suomeksi sanottuna itsekäs sika.
Punnitse tunteesi tarkasti. Voimia sinulle.
- vapaa
Minulla oli tuollainen suhde kymmenen vuotta. Miehen halut ja tarpeet meni useimmiten etusijalle.
Onneksi sain lopulta voimia lähteä suhteesta, vaikka oli yksi lapsikin. Nyt olen hyvässä ja turvallisessa suhteessa. Jälkikäteen olen ajatellut, että olin kuin itse rakentamassa häkissä. Selittelin myös mieheni ikävää käytöstä itselleni hyväksyttäväksi.- Ketjun aloittaja
Nimenomaan oma mieli alkaa kääntää asiaa parempaan suuntaan, vaikka kylmät faktat puhuvat puolestaan.
Tällaisen tempun jos haluaa lapsensa isän tekevän, ja ottaa vielä syyt siitä niskoilleen..? Täytyy olla melkoinen masokisti.
Olen todella harkinnut eroa jo pidemmän aikaa, tämä tilanne toi asian aivan uuteen valoon.
- Säälittää kovasti kun joudu...
Kauheata itsekkyyttä mieheltäsi. Onneksi löysit sentään Suomi24:n keskustelupalstan ja tilastasi huolimatta voimia raahautua tänne parisuhdepalstalle jonne olet kiitettävästi jaksanut, tuskistasi huolimatta valittaa onnetonta kohtaloasi ja miehesi pölkkypäisyyttä. Todellista arkipäivän sankaruutta.
Meillä muilla keskustelijoilla on onni ollut saada ollaa tukenasi kun tuo huikentelijasika-miehesi vain kaveriensa kanssa juhlii. Tiedä vaikka juhlii sitä ettei tarvinnutkaan ottaa kantaakseen isänvastuuta siihen liittyvine velvollisuuksineen. On ne kaikki miehet sellaisia sikoja.- sinua
säälittävää piilovittuilijaa.
Tiesitkö että kirjoittaminen auttaa silloin kun on paha olla? - Ketjun aloittaja
Piilovittuilua tai ei, toivon sinun kokevan saman ennen seuraavaa pään avaustasi.
- kannattaa
Exäni oli myös samanlainen empatiakyvytön mies. Aina häntä puolustelin muille ja eniten itselleni. Aika vähän ihminen muuttuu, vaikka kuinka vääntäisi (meillä 12-vuotta) rautalangasta miksi joskus pitäisi ajatella muitakin kuin itseään. Kyllä minulle jäi kaatuneesta avioliitosta ikuiset arvet, sillä koskaan en voinut luottaa, että hän tukisi kun oli vaikeaa. Tulen loppuelämäni muistamaan sairaalahuoneen, jossa makasin letkuissa todella kipeänä ja hän katsoi kuin muukalaista, ei halausta ei mitään. Muistan senkin kerran kun minun piti pärjätä vastasyntyneen alle kuukauden ikäisen pienen lapsen kanssa 3-päivää 40-asteen kuumeessa, koska hänelle oli tärkeämpää ystävän synttärit toisella puolella Suomea. En kehota eroamaan, mutta mieti millaisen ihmisen kanssa haluat elämäsi jakaa. Tekeekö hän sinut onnelliseksi?
- Ketjun aloittaja
Olen ollut kiitollinen näistä omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista kommenteista.
Itsekkään ihmisen kanssa eläminen on äärettömän kuluttavaa. Se on totta.
Tällaisen käytöksen hyväksyminen kerta toisensa jälkeen antaa toiselle luvan jatkaa samaan malliin, eikä tilanne parane.
Kostotoimenpiteisiin minulla ei ole minkäänlaista halua ryhtyä, päinvastoin.
Tunnen liian vähän halutakseni toiselle pahaa.
Aihe on tuotu esille, jatkosta päätämme fyysisen puolen parannuttua. - Juorukello.
Ketjun aloittaja kirjoitti:
Olen ollut kiitollinen näistä omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista kommenteista.
Itsekkään ihmisen kanssa eläminen on äärettömän kuluttavaa. Se on totta.
Tällaisen käytöksen hyväksyminen kerta toisensa jälkeen antaa toiselle luvan jatkaa samaan malliin, eikä tilanne parane.
Kostotoimenpiteisiin minulla ei ole minkäänlaista halua ryhtyä, päinvastoin.
Tunnen liian vähän halutakseni toiselle pahaa.
Aihe on tuotu esille, jatkosta päätämme fyysisen puolen parannuttua.Ei sitten tullut keskenmenoa, tuli vain miehenparjausketju.
- aihetta
Juorukello. kirjoitti:
Ei sitten tullut keskenmenoa, tuli vain miehenparjausketju.
Ja aihetta olikin.
- joopa joo
Kirjoittaisit vielä avioeropalstalle niin siellä on kans paljon sellaisia jotka varmasti päättelee, että mies on täysi idiootti ja sun pitää heti jättää se.
Jos et kuitenkaan halua vaan ja ainoastaan haukkua miestäsi, ajattele että olisit voinut sanoa suoraan et älä jätä mua yksin, mulla on tosi paha olo yksin kotona ja tarvitsen sun tukea. Miehet eivät aina ymmärrä tai arvaa, mutta silti tarkoittaa joskus pelkkää hyvää. Minä olisin ymmärtänyt heti mitä haluat mut mä oonkin nainen :)
Miehen ei tartte lukea ajatuksia, aikuinen nainen osaa myös itse sanoa mitä haluaa. Se osaa myös muistuttaa mitä varten säästörahat ovat ja neuvotella.
Minusta sulla on syytä huolestua jos miehesi ei välitä sun pyynnöistä eikä anna sulle tukea kun pyydät (siispa pyydät suoraan, etkä vihjaile). Ja sitten sun pitää puhua siitä avoimesti - MIEHELLESI. - nykyaikaa!!!
tämä on juuri sitä nykyaikaa. Nyt ei ole kivaa, erotaan... Tietenkin olisi ollut mieheltäsi korrektia jäädä luoksesi ja se rahajuttu...
Voihan olla ihan luonnollinen selitys asioille, matka oli sovittu jne. Keskustele nyt ensin kaikessa rauhassa. Tällaisia asioita tulee ja menee, olet varmasti vielä tosi nuori. Itse olen ollut 35 vuotta pian naimisissa. Aina ei ole ollut helppoa, eikä kaksi viime vuotta varsinkaan.Kun alkaa olla eläkeiässä, mies sekoaa nettirakkauteen ja lähes elää kaksoiselämää vanhahkon naisen kanssa. Silti olemme keskustelleet ja puhuneet asiasta.Nuorten ohjeet ovat tottakai että eroa. Ei se ero ole poissuljettu vieläkään, mutta on paljon asioita jotka painavat"vaakakupissa". Paljon yhteistä, ihanaakin vuosien aikana miehen kanssa. Olisinko mummuna onnellinen yksin miettiessäni asioita...
Sinulla ei ole ihan näin rankkoja juttuja mietittävänä. Keskustelua,rakkautta, uskoa ja luottamusta tulvaisuuteen toivon teille molemmille. - just
Jos jaksat tuollaista käytöstä, JOS OIKEASTI JAKSAT sitä sitten kun teillä on lapsia ja asuntovelkaa jnejne... niin pysy siinä. Jos et jaksa, lähde niin pian kuin mahdollista.
Kerron esimerkin. Äitini oli moisen miehen kanssa ja on nyt alkoholisti. Joskus sitä romahtaa, jos tuollaista aikoo katsella.
Tämä palsta tuntuu olevan täynnä ratikkakuskeja, joten suosittelen kokeilemaan vauva-lehti.fi palstaa aikuisten kommenttien saamiseksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Natomaa hyökkäsi Iraniin
Näemme nyt tällä hetkellä Natomaan nimeltä Yhdysvallat, joka toimii aika pitkälti perinteisen kansainvälisen lain ulkopu7193104Trump aloitti III maailmansodan tänään.
Narsisti ja mielipuoli Trump pitäisi saada pois, miten se onnistuisi parhaiten?3622792Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o642586Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä322502Rakas tiedät, että toivoisin
Kuulevani sinusta. Tiedät, että viestisi tekisi minut ihan onnelliseksi. Että äänesi kuuleminen saisi minut leijumaan ja582058Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu181579Viesti miehelle
Nyt vastaa oikea taa´app. Ainoastaan puhelimitse voidaan selvittää asioita, mutta tuskin sitä haluat kaiken halveeramise121562- 491549
- 791549
- 571459