0-540km/h 4.44 sek
raw power
273174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Palstan lukiotasoiset fyysikkolässyt voisivat perustella miten on mahdollista saavuttaa 5 G:n kiihtyvyys jo lähdössä vaikka yhden G:n kiihtyvyys on teoria.
"5 G-forces at the starting line (nothing accelerates faster on land)"
Selittäkää nyt tämä.
Selitättehän te vääntömomentin ja tehonkin.
Tosin päin helvettiä senkin.
Mitäs jos lukisit vaan lisää niitä fysiikan alkeita kun et erota mikä ero on kitkapidolla ja kumipyörä/liima-alustalla.
eipä löydy toista yhtä naurettavan yksinkertaista kansaa kuin jenkit! :DDDD
Jälleen todistus jenkki-v8 konstruktion ylivoimaisuudesta. Siinä ei jää selittelyjä porsche-palstalaisillekaan.
kauas pusikkoon, kun ensimmäinen mutka tulee! Voisinpa haastaa kyseisen auton vaikka Ahvenistolle Astraani vastaan! Saksalainen rivi-4 konstruktio jyrää!!!
kumipyörä/liima. Ei löydy fyssan kirjasta.
Mitä yrität selittää ?
Selitä se miksi kitka on yli yhden G:n
Astrasta karkaa moottori palasina pusikkoon, kun kaadetaan tankkiin nitro-metanoliseosta ja vähän kierrätetään.
Haastapa muuten vaan! Pistä vaikka tuolle tiimille postia, että tulisivatko he Haeaemeenlinnaan ajamaan kilpaa kanssasi!
Kyllä "kitkakerroin" voi olla vaikka ääretön. Esim. sellaisessa tapauksessa, jossa vetävä pyörä on ratas ja tie on täynnä rattaaseen sopivia uria.
Jos keskenkasvuinen USA-ihannoija kykenisi ymmärtämään ja tietäisi jotain, huomaisi sekin Top Fuelien yms. olevan järjettömän epäluotettavia.
Niistähän vain harvat pääsevät ehjänä maaliin saakka, peräti 402,33 metrin päähän! :DD
Nuo huippuajat ovat vieläkin harvinaisempia. Enimmäkseen nopeimpien luokkien kiihdytysautot hajoilevat ennen maalia tai muun epäonnistumisen takia rullaavat maaliin ei-niin-huippuajalla...
Mihinkään muuhunhan niistä ei olekaan kuin lyhyeen suoraan pyrähdykseen.
Mut pitää kai vajaakehittyneille itsetunnottomille teineille olla jotain ohitsemenevää ihannoitavaa.
Tuota noin...hieman tuosta kitkakertoimesta!
Kitkakerroin ei voi koskaan nousta 1 isommaksi! Vaan se voi vaihdella 0.1 - 1 välillä!
Esim. Jos vedät esinettä, etkä saa sitä liikkeelle, kitkakerroin tällöin 1! Eikä siis yhtään suurempi! Kun esine pysyy liikkeessä ilman, että se välillä pysähtyy, voi kitkakertoimen arvo olla silloinkin lähellä 1 :stä...esim. noin 0.7! Kitkakertoimen arvo riippuu oleellisesti esineen ja pinnan materiaalista!
Toisaalta esim. luistellessa kitkakertoimet ovat n. 0.2 - 0.3 luokkaa! Jos kitkakerroin luistellessa olis lähellä 1 :stä, se vastaisi tilannetta, jossa luisteltaisiin kesäisellä urheilukentällä! :)
Kitkavoima voi olla tai nousta huomattavan suureksi...joka taas on monien muiden fysikaalisten asioiden summa! Kitkavoiman arvoon liittyy oleellisesti kitkakertoimen arvo!
Että näin...
Bemarin formula ykköset tuottivat 1000 heppaa/litra litratehon jo 1980-luvulla.
Enemmän kuin nykyisissä jenkkien nitrovehkeissä.
Moottorien lohkot perustuivat 100000km ajettuihin vakiotuotantolohkoihin !!!!
Siinä jenkkihössöille miettimistä.
Ja muillekin...
Paul Rosche toimi suunnittelijana
http://www.grandprix.com/gpe/cref-11752.html
Ja miksi luulet,ettei top fuelerin kone tuota samaa litratehoa kuin mainitsemasi saksalaistuote.
Varmaankin moottoritiedoista huomasit siellä
merkin, sen 6000hv:n jälkeen.
8 litraa 6000 heppaa
vähemmän kuin 1500 heppaa 1,5 litraa.
bensalla ei nitrolla.....
Pienemmät viritetymmät laatukoneet myös kestävät huomattavasti paremmin kuin jenkkien laaduttomat muinaisp*skat.
Vrt. F1 GP kisapituus vs. 1/4 maili
ja top fuel motit hajoilee järkyttävän usein, joka lähtöön kasataan uusiksi ja siltikin maaliin pääsy ehjänä on harvinaista.
Hetkellisesti lähes 1000 hv lienee totuus kilpakäytössä...
Mitenkähän se täällä niin paljon puhuttu vääntö merkitsee yli 400 tai 500 nopeuksissa?
Aika-ajo moottoreissa tais olla 1400 heppaa. Ja niissä 1,5 litraisissa moteissa oli myös mahtava vääntö, johtuen suurista turbon ahtopaineista.
500 kuutiotuumaa ei ole 8 litraa.
Jo silloin kun ajettiin matalia vitosia, laskettiin vaadittavan tehon olevan 7500hv:n lukemissa.
Joten uudestaan, miksi luulet ettei top fuelerin kone tuota samaa litratehoa kuin joku saksalaistuote.
Miksi tässä kiihdytysautojen moottoreiden spekseistä puhutaan vain tehosta? Eihän sillä teholla ole mitään merkitystä vaan väännöllä?
no mitäs se 500 kuutiotuumaa sitten on ?
kerro sinä kun niin hyvin tiedät.
Minulle se ON 8,2 litraa.
Bmw: nelipyttyisestä 1,5 litran koneesta revittiin se 1500 heppaa aika-ajotehoiksi jo kauan sitten 80-luvulla.
Se tapahtui bensalla, ei nitrolla, ja koneella ajettiin sentään pari usean kilometrin ratakierrostakin verrattuna top fuel -autoon joka männät sulaneina repäisee vaivaiset 400 metriä.
Bemarin suoritus litratehoalueella on aivan omaa luokkaansa verrattuna tilanteeseen jossa tehoa revitään nitrolla joka itsessään jo sisältää palamisessa tarvittavaa happea.
Top Fuel -auto ei tuota tänä päivänäkään yhtä korkeaa litratehoa kuin bemari aikoinaan F1-moottorissaan.
Netissä on tästä moottorista runsaasti tietoa:
http://www.research-racing.de/bmwturbo.htm
Se BMW.n kone ei ole mikään erikoisuus maailmassa.
Samaan teholukemaan ylsivät muutkin sen ajan ahdetut F1-moottorit mutta vain BMW jostain syystä (taisi olla ensimmäinen joka julkisti tehoarvionsa) on ollut julkisesti esillä tiedoitusvälineissä.
Eikä se F1- turbokoneissa käytetty polttoainekaan muistuttanut kuin kaukaisesti asemilla vapaasti myytävää bensiiniä joten erikoispolttoainetta ne käyttävät molemmat.
Litratehoista sen verran, kuten aiemmin kerroin, jo 50-luvulla oli myynnissä mäntämoottoreita joiden litrateho ylitti reilusti 1000 hv/l ja koneet olivat vielä ahtamattomia.
Ja sitten väite että BMW.n turbo olisi jotenkin omaa luokkaansa, vaikuttaa hieman tietyllä tavalla väritetyltä, vilkaise vaikka tuloksia tai voitettuja mestaruuksia tai kestävyyttä tai mitä vain niin missään suhteessa se ei ole ollut lähellekään paras, puhumattakaan että omaa luokkaansa.
Toinen asia on sitten, mitä ihmeen tekemistä 1.5 litraisella F1-moottorilla on varttimailin kiihdytykseen rakennettujen laitteiden kanssa.
Lähtökohdat ovet jo täysin vastakkaiset, toisessa pyritään välttämään kaikkea ylimääräistä painoa kierrosherkkyyden eteen, toiselle kierrosherkkyys ei merkitse mitään, liian pienet pyörivät massat hyydyttävät lähtöä viivalta, kone pyörii suunnilleen samaa nopeutta koko suorituksen ajan ja pitoa kontrolloidaan kytkimellä, joten kummallakaan ei ole mitään jakoa toistensa reviirillä ja vertailijat nyt lähinnä osoittavat vain tietämättömyyttään asiasta.
Ehdottaisin, vaikka en mikään Jenkkifani olekaan, että jatkaisit vaan sen BMW-evankeliumin julistamista ikäistesi parissa jossain muussa yhteydessä, täällä on silloin tällöin vähän isompia poikia, jotka ei usko ihan kaikkea roskaa.
Et sitten kyennyt antamaan mitään todisteita väitteillesi.
Pitkä litania tarinaa vailla mitään tolkkua:
"Litratehoista sen verran, kuten aiemmin kerroin, jo 50-luvulla oli myynnissä mäntämoottoreita joiden litrateho ylitti reilusti 1000 hv/l ja koneet olivat vielä ahtamattomia."
Kuka tai mikä tällaisia moottoreita teki ja missä ???????
Taidat olla itse siinä iässä, että et osaa vielä keskustella kuin tekniikalla joka on peritty murrosikäisiltä tytöiltä.
On ehkä parempi, että siirryt sinne Gloria-lehden ääreen ja jätät moottoritekniikan muille.
http://www.gloria.fi/
Kun tieto loppuu, niin siirrytään epäoleellisiin asioihin.
" Et sitten kyennyt antamaan mitään todisteita väitteillesi. "
Mikä väite vaatii lisätodisteita ?
" Kuka tai mikä tällaisia moottoreita teki ja missä ??????? "
Tämäkö jäi kaivelemaan ?
Suosittelen että menet vaikka johonkin kirjastoon opiskelemaan polttomoottoritekniikkaa ja sen historiaa, niin ei tarvitse esittää typerystä ja moni muukin asiaan liittyvä seikka saattaa kirkastua samalla kun edellä oleva ongelmakin.
Mikä motti kehitti 1000hv/l 50-luvulla?
turbo kauden parhaita talleja olleet Williams ja McLaren, eikä niiden "pelli" alla lymyillyt BMW:n tekele. 1980-luvun alussa TAG-Porsche turbo moottori yhdistettynä McLareniin toi tallille kolme perättäistä mestaruutta ja 1980-lopun paras turbomoottori taisi tulla Hondalta halusit sinä sitä uskoa tai et... Näin ollen herää kysymys, että jos kerran BMW:n kone oli omaa luokkaansa niin miksei huipputallit sitä valinneet ja miksei ne tallit jotka sitä käyttivät voittaneet niitä mestaruuksia?!
Moottori oli tosi yksinkertainen, yksi mäntä jossa imusarjana avoin putkenpätkä ja sen sivussa säätövivulla varustettu polttoaineputki.(venturi)
Toimi 2-tahtiperiaatteella ja huuhtelu oli kampikammion kautta.
Toinen säätövipu oli sylinterin kannessa, jolla säädettiin puristussuhdetta ( puristussuhteella muutettiin sytytysennakkoa, oli näet puristussytytteinen ).
Siinä koko laite, akselin päässä oli yleensä pieni potkuri ja käyttöala siimaohjatuissa pienoislennokeissa.
Polttoaineen laatua en tiedä tarkkaan, mutta apteekkitavaraa se oli joskin myöhrmmin sai ostettua valmista soppaakin.
Ellen ole ihan metsässä niin jotain eetterin ja nitron sekoitusta se taisi olla.
Heitettiin käyntiin potkurista ja oli tosi pahatapainen käynnistymään, potki takaisin kipeästi ennenkuin sai sen verran heräämään että pääsi hakemaan tehoja puristusta ja seosta säätämällä.
Kone kiersi kevyesti yli 40000 r/min, ääni oli kamala ja tehot jotain luokkaa 1 hv tilavuuden ollessa reilusti alle 1 cm^3
Valmistajia oli useampiakin mutta kaikki olivat suunnilleen yhtä simppeleitä ja vaikeita laitteita, jotka poistuivatkin aika nopeasti kehityksen tieltä.
Tämä kuriositeetti lienee asiaa tunteville selvää asiaa, että kun litratehoja vertaillaan niin sylinteritilavuudella on ratkaiseva merkitys.
Vertailkaa vaikka motskarien ja laivadieselien litratehoja, niin ei siinä ahtimet paljon auta, kun täytösaika ja palamisnopeus ovat kuitenkin rajallisia ja riittäviä pyörintänopeuksia rajoittaa lisäksi massat.
Täydet pisteet, loistava läppä!
Suurin mitattu puhdas kitkakerroin on muistaakseni 4,8 kahden puhtaan kuparipinnan välillä. Kumin ja asfaltin välinen kitkakeroin on hieman vajaa 1.
Puhtaan kitkan lisäksi vaikuttaa myös adheesio, eli kumi-asfalttitapauksessa kuuman kumin liimautumisominaisuus, jolloin "nettokitka"(=kitka adheesio) on reilusti yli ykkösen. Adheesiosta ääriesimerkkinä tuo mainitsemani ratas-ratas "kitka".
Jos kappaleen ja alustan välinen kitkakerroin on tasan yksi, niin silloin kappaleen liikuttamiseen tarvittava voima on yhtä suuri kuin painovoima, eli massa kertaa vetovoimakiihtyvyys. urapohja-ura-alustatapauksessa kappaletta ei saa liikkeelle millään voimalla ja "nettokitkakerroin" on ääretön.
Lukio-opit saa unohtaa kun siirtyy yliopistoon. On valitettavaa, että kaikkea ei voida opettaa kaikilla tasoilla alusta asti oikein. Siihen ei riitä opettajien eikä oppilaiden resurssit.