Olen todella hankalassa tilanteessa. Mietin taas kerran eroa avopuolisostani.
Kerron vähän suhteen taustoja. Yhdessä ollaan oltu reilut kolme vuotta, niistä kaksi asuttu saman katon alla. Miehelleni (24-v) on teini-iästä asti maistunut alkoholi vähän liiankin hyvin. Suhteemme alkuhuumassa (1,5v!!) mies joi ihan kohtuullisesti. Oli jopa pitkiä aikoja juomatta, kun halusi suhteemme onnistuvan. Kun tulin raskaaksi n. puolitoista vuotta sitten niin juominen lisääntyi taas huomattavasti. Ajatteli kai etten niin helposti suteesta lähtisi kun raskaana olin ja valitettavasi en lähtenytkään paremman tulevaisuuden toivossa.
Nyt mitta on aika täysi, kun jokaisen vapaa päivän hän viettää mielummin baarissa, kun perheen kanssa. Nytten näillä vapailla sanoi haluavansa näyttää ettei juominen ole ongelma ja olisi nämä neljä päivää selvinpäin. Nyt on mennyt kaksi päivää ja molempina on ryypännyt. Se taas nähtiin, että asiat ei tule muuttumaan.
Selvinpäin on rakastava ja hyvä isä lapsellemme, mutta yhdenkin oluen saatuaan järki ja tunteet häviää ja tärkeintä on saada lisää juotavaa.
Se mikä minua tässä tilanteessa pelottaa on, että miten hoidetaan lapsen ja isän tapaamiset eron jälkeen. Tiedän että hän haluaa lastaan tavata. Pelkään jos hän juo silloinkin kun on lapsen kanssa kahden. En voi ikinä luottaa häneen tässä asiassa.
Tiedän että hän rakastaa minua ja poikaamme, mutta ei kai sitten yhtä paljon kun alkoholia, jos se menee perheen edelle. Eikä minunkaan rakkaus ole kuollut, mutta ymmärrän ettei asiat muutu, enkä voi sietää tälläistä lopun elämääni. Mies on sanonut ettei aijo lopettaa juomista kokonaan. Vähentää kyllä ajoittain jos ymmärtää ettei näin voi jatkua, mutta pikkuhiljaa tilanne palaa entiselleen.
Kaikkille mieheni kavereille alkoholi on ongelma, mikä myös vaikeuttaa mieheni alkoholinkäytön vähentämistä. Minua ei häiritsisi jos mieheni kävisi sillointällöin kaveriden kanssa baareissa, mutta en voi hyväksyä nykyistä tilannetta. Onhan hän pojallemme esikuva.
Toivoisin neuvoja ja vastaavan tilanteessa olleita kertomaan miten eron jälkeen hoitui lapsen tapaamiset.
Mieheni alkoholi ongelma
23
10861
Vastaukset
- Rakastaja Nylkynen
Ei se ryyppääminen lopu kuin haudassa,saat olla siitä varma.No jos tulee uskoon ,niin se voi olla se
toinen mahdollisuus.Mutta sekin on ongelma toisille kun en itse käytä koskaan enkä mitään,toisten kalloon ei mahdu mitenkään se ettei kertakaikkiaan maistu.Eilenkin pikkujoulusta tullessa sain olla kuskina. - nipsu
Yhdessä yhdeksän vuotta.Oikeastaan koko ajan miehelläni on ollut alko-ongelma.Tuntuu vaan pahentuvan.Perjantain jälkeen ei ole kotona näkynyt.Omat tunteet kuollet,en tiedä enää miksi roikun tässä suhteessa.Tuttua on lupailut paremmasta ja muutoksesta.Olen tajunnut ettei ikinä muutu.Onneksi (tässä tilanteessa voin sanoa)meillä ei ole lapsia.Aikojen kuluessa ero päätös on vain vahvistunut.En halua loppu elämääni elää tälläistä elämää, jossa toiselle kuningas alkoholi on kaikki kaikessa. Itsellä on jatkuvasti paha olla, pala kurkussa saa odottaa viikonloppua ja mitä tuo tullessaan.Syylistää myös vahvasti minua juomisestaan, olen sanonut jotain mikä ei miellyttänyt ym.Yksi kaunis päivä lähden ja takaisin en tule.
- EntisenAlkoholistinPoika
Voin kokemuksesta sanoa että alkoholistit etsivät juomiselleen syntipukkia. Oma faijani on vielä edelleenkin alkoholista kauanaikaa sitten eroon päästyäänkin syyllistänyt mutsiani entisistä ryyppäämisistään. Alkoholinkäytöstä ei ole syyllinen kukaan muu kuin käyttäjä itse vaikka hän yrittäisi sepittää ryyppäämiselleen syntipukkeja. Ongelma on jossain paljon syvemmmällä.
- amanda
Aivan kuin lukisin omaa menneisyyttäni kun luin kirjoitustasi.
Olet aivan oikeilla jäljillä kun olet lähtemässä tuollaisesta suhteesta. Itse lähdin seitsemän vuotta kestäneestä liitosta kahden pienen (4- ja 5-v) lapsen kanssa. Syynä tuo kuuluisa kuningas alkoholi. Täytyy myöntää että lasten ja isän tapaamisissa on ollut vaikeuksia alkoholin takia koko ajan. Ollaan käyty monta kertaa oikeutta kun en ole antanut hänelle lapsia...ja joka oikeudenkäynnin olen voittanut. Olen ollut tiukkana ja ajanut itse asiani. Sosiaalitoimisto ja oikeusistuin yrittävät tehdä kaikkensa jotta tapaamiset onnituisivat mutta äitinä sinä tiedät parhaiten asiat. Minusta valvotut tapaamiset ovat ainoa vaihtoehto ainakin vielä tässä vaiheessa kun lapsesi on noin pieni. Hän ei osaa vielä kertoa jos jokin on vialla. Eroa hakiessasi ja lapsen tapaamisista sopiessasi tuot kunnolla huolesi asiasta julki ja OLE TIUKKANA!!! Älä missään nimessä anna lasta isälle koko viikonlopuksi. Ehkä viikolla muutamaksi tunniksi voisi tapaamisen sopia ilman valvomista. Se tekee asiasta vielä vaikeamman jos isä hoitaa työnsä kunnolla ja on selvinpäin hyvä isä. Näin oli meidänkin liitossamme. Silloin sinun on vielä vaikeampi todistaa miksi et voi antaa lasta isälle pitkäksi aikaa.
Voimia ja tsemppiä sinulle! Kyllä sinä pärjäät, sinulla on oikeanlainen asenne, lapsesi on sinulle tärkein.- Minä vaan
Meillä vähän sama homma. Mies juo ja jos pyydän että ei joisi tai ainakin vähentäisi sitä.Niin sanoo että mä en ole sen mikään äiti ja en voi määräillä milloin juo ja milloin ei.Sitten ei voi mitään tehdä yhdessä jos toinen on vähän väliä pöhnässä ja seuraavana päivävä makaa krapulassa.Olen tässä itsekin miettinyt jo vähän aikaa että eroanko. Asutaan saman katon alla.Lapsia ei luojan kiitos ole. Tuski siitä ikinä muuttuu ellei just uskoon tule. Epätoivoiselta näytää kyllä.
- yx-mies
Niin miten silloin kun se juoja on nainen ja lapsi hänellä?
Miten silloin mies voi toimia?- amanda
Asia on vaikeampi näin päin, valitettavasti. Silloin tarvitaan näyttöä enemmän, valitettavasti. Kehottaisin tässäkin tapauksessa ensin ottamaan yhteyttä sosiaalitoimistoon. Jos ei muu auta niin sitten lastensuojeluilmoitus kun epäilet äidin käyttävän alkoholia. Itse menin poliisin kanssa asuntoon tietäessäni isän olevan umpihumalassa lasten kanssa. Poliisit kirjasivat isän ja tämän nykyisen avovaimon olleen vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä paperi on minulle nykyään kuin "raamattu", pystyn vetoamaan siihen jos isä haluaa lapset yöksi luokseen. Päivätapaamiset onnistuvat selvinpäinkin. Ole vain tiukkana eikä tuumaakaan periksi. Alkoholisimi ei parane! Lupauksia alkoholiriippuvaiset kyllä osaavat antaa mutta...
Ja siksikin on hyvä mennä sos.toimistoon ja tuoda siellä julki asia että sossut tietävät että olet huolissasi. Jos yksi kerta ei riitä, ei muuta kun uudestaan ja uudestaan. Tässä asiassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ja hermoja! Meillä meni asian kanssa tappelemiseen kolme vuotta. Onneksi lapsille ei ehtinyt käymään ainakaan ruumiillisesti mitään ikävää. Henkinen puoli taas, no, molemmat lapset ovat joutuneet käymään psykologin juttusilla.
Voimia ja kärsivällisyyttä sinulle! Muista että olet oikean asian puolesta liikkeellä ja silloin on lupa taistella! - alkuperäinen kirjoittaja
amanda kirjoitti:
Asia on vaikeampi näin päin, valitettavasti. Silloin tarvitaan näyttöä enemmän, valitettavasti. Kehottaisin tässäkin tapauksessa ensin ottamaan yhteyttä sosiaalitoimistoon. Jos ei muu auta niin sitten lastensuojeluilmoitus kun epäilet äidin käyttävän alkoholia. Itse menin poliisin kanssa asuntoon tietäessäni isän olevan umpihumalassa lasten kanssa. Poliisit kirjasivat isän ja tämän nykyisen avovaimon olleen vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä paperi on minulle nykyään kuin "raamattu", pystyn vetoamaan siihen jos isä haluaa lapset yöksi luokseen. Päivätapaamiset onnistuvat selvinpäinkin. Ole vain tiukkana eikä tuumaakaan periksi. Alkoholisimi ei parane! Lupauksia alkoholiriippuvaiset kyllä osaavat antaa mutta...
Ja siksikin on hyvä mennä sos.toimistoon ja tuoda siellä julki asia että sossut tietävät että olet huolissasi. Jos yksi kerta ei riitä, ei muuta kun uudestaan ja uudestaan. Tässä asiassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ja hermoja! Meillä meni asian kanssa tappelemiseen kolme vuotta. Onneksi lapsille ei ehtinyt käymään ainakaan ruumiillisesti mitään ikävää. Henkinen puoli taas, no, molemmat lapset ovat joutuneet käymään psykologin juttusilla.
Voimia ja kärsivällisyyttä sinulle! Muista että olet oikean asian puolesta liikkeellä ja silloin on lupa taistella!Miehelläni on menneisyydessä pari törkeää rattijuopumusta. Siinä varmaan tarpeeksi hyvä todiste, että hänellä on alkoholin kanssa ongelma.
En vain haluaisi riistää mieheltä isyyttä kokonaan, kun ilman alkoholia on niin hyvä ja kiltti mies minulle ja isä pojalle. Välitän hänestä.
- anonyymi alkoholisti
Maistui kuningas alkoholi jokus minullekin, ei siinä lääkärit sun muut auttaneet, Mutta kun aukaisin kahdella kirjaimella varustetun kerhotilan oven, tajusin sairauden hengen vaarallisuuden. Olen juomatta vain päivän kerrallaan.
- Ani
Itselläni on myös juova mies, tosin naimisiin asti emme ole ehtineet. Kun tapasimme, kuvaan kuuluivat perjantai-kännit.Kun olisin halunut niiden vähentyvän, mies alkoikin ottaa myäs lauantaina...pian kuvaan tuli myös keskiviikko, ja välissä kotona iltaisin bisseä jne...
Olen itkenyt rukoillut, yrittänt selittää, kiristänyt, uhkaillut, tehnyt itse samoin, jättänytkin hetkeksi, yrittänyt tehdä sopimuksia...
ei mikään auta. viina on hänelle tärkeämpää kuin minä, vaikka mitä yrittäisi väittää. Nyt hän on saanut vähennettyä juomista taas hieman (on ollut pakko, kun tuli niin isot vero-mätkyt,)mutta pelkään pahinta, että kaikki palaa ennalleen. Olen yrittänyt muistaa sanoa hänelle aina, miten kivaa on kun hän on kotona/tehdään jotain yhdessä kuin että hän olisi baarissa. ja tottakai itsekin olen ollut paremmalla päällä, kun miestä näkyy kotosalla enemmän.
Kunnon kolauksen sain, kun olin äskettäin melko varma, että olen hänelle raskaana.Jouduin tosiaan miettimään tätä suhdetta...muuttuuko mikään koskaan? Tuhlaanko vaan elämääni? Onneksi kuitenkaan tähän tilanteeseen ei ole nyt lasta kuitenkaan tulossa.Olen vasta 22 vuotias,(mieheni on 28) joten onneksi on vielä aikaa muuttaa elämän suuntaa..
Jos joku samassa tilanteessa oleva haluaa mailailla,(etenkin Maija?) niin laittakaa sähköpostiosoite... - .........
Valitettavasti tuo tilanne ei muutu miksikään,ellei miehesi itse myönnä alkoholi ongelmaansa ja hakeudu hoitoon...Ja voit olla aika varma e´ttä juominen lisääntyy entisestään ajan kuluessa.Ihan sillä tiedän sanoa,että olen kahden alkoholisti vanhemman lapsi,joista toinen juuri palasi kuukauden hoitoreissulta.Ja nyt jännitetään miten käy...Ja jos miehesi todetaan alkoholistiksi,niin ei hän ainakaan huoltajuutta saa.Eli tuskin hän lasta hoitoon saa ilman valvomista.Ja tuskin sinä äitinä uskaltaisit edes antaa...Nimittäin itse tein sen virheen,että alkoholisti äitini sai hoitaa ensimmäistä tytärtäni.Ja kuule,ei sitten vaikuttanut yhtään että oli vauva hoidossa,äiti oli kännissä kun käki ja se olikin sitten viimenen kerta!Ja toista tytärtä en uskalla ikinä antaa....ellen saa 100% varmuuden ettei hän juo.Ja sitähän ei alkoholisti voi luvata!Mutta se on tosi,että kaikki miehestäsi kiinni.Hänen on itse myönnettävä ongelmansa,muuten siitä ei tule mitään....Jaksamista teille!!!
- pietu-67
niinpä,mutta mitäs minun olis pitäny tehdä kun muksut oli pieniä,äitinsä kännissä jokapäivä.mutta kylläpä on välitkin lastenikanssa kunnossa,ja asuvat minun kanssa,käytän kyllä itsekkin alkoholia,
- just eronnut
ite olin yhdessä saman naisen kanssa 5vuotta.
olen juonut,noin 7vuotta joka viikonloppu.välillä ollut kuukauden raittiina:)meillä ei ollut lapsia,niitä ei tehty koska nainen ei uskonut että voin lopettaa viinan käytön.olin rakastava ja hyvä mies,mutta ei menty koskaan edes kihloihin..nainen valitti aina joka pikku asiasta,vaikka tein kaikkeni miellyttääkseni häntä.nyt eron jälkeen on ollut helppo olla juomatta.johtuukohan miehesi juominen osaksi myös sinusta?meidän suhteessa ainakin se vaikutti kun tunsi itsensä turhaksi toiselle ja riittämättömäksi..kannattaa puhua!yksin eläminen on kuitenki loppu peleissään perseestä.yx neuvo:jos mies haukkuu,lyö tai käy vieraissa lähe äkkiä kävelemään,kellään ei oo oikeutta aiheuttaa toisella pahaa oloa..- Maija
Mies ei ole väkivaltainen eikä tietääkseni ikinä pettänyt minua. Joskus kyllä haukkunut on, mutta uskon että näin on joka suhteessa, että toiselle sanotaan suuttumuksissaan asioita joita ei tarkoiteta.
Mieheni tietää olevansa minulle rakas ja tärkeä. Normaali arki sujuu meillä hyvin ja tunteista puhutaan suoraan.
Tuntuu pahalta katsoa vierestä kun niin rakas ihminen pilaa elämänsä, mutta minkäs teet. Olen jo mielestäni kaikkeni yrittänyt.
Olen päätökseni tehnyt, että ero on ainoa ratkaisu, koska mies ei yritä tarpeeksi (ei aijo lopettaa eikä vähentää juomistaan). Se minua vaan eniten tässä tilanteessa häiritsee on jatkossa miehen ja lapsemme välinen suhde. Mutta sekin on tietysti hänestä itsestään kiinni.
Mieheni isä on myös alkoholisti ja mieheni on vielä kotona asussaan kärsinyt paljon isänsä juomisen vuoksi. Lulisi että hän ei halua samaa omalle lapselleen, muttei pysty sitä varmaan ajattelemaan kun juomis himot iskee. - meme
Maija kirjoitti:
Mies ei ole väkivaltainen eikä tietääkseni ikinä pettänyt minua. Joskus kyllä haukkunut on, mutta uskon että näin on joka suhteessa, että toiselle sanotaan suuttumuksissaan asioita joita ei tarkoiteta.
Mieheni tietää olevansa minulle rakas ja tärkeä. Normaali arki sujuu meillä hyvin ja tunteista puhutaan suoraan.
Tuntuu pahalta katsoa vierestä kun niin rakas ihminen pilaa elämänsä, mutta minkäs teet. Olen jo mielestäni kaikkeni yrittänyt.
Olen päätökseni tehnyt, että ero on ainoa ratkaisu, koska mies ei yritä tarpeeksi (ei aijo lopettaa eikä vähentää juomistaan). Se minua vaan eniten tässä tilanteessa häiritsee on jatkossa miehen ja lapsemme välinen suhde. Mutta sekin on tietysti hänestä itsestään kiinni.
Mieheni isä on myös alkoholisti ja mieheni on vielä kotona asussaan kärsinyt paljon isänsä juomisen vuoksi. Lulisi että hän ei halua samaa omalle lapselleen, muttei pysty sitä varmaan ajattelemaan kun juomis himot iskee.itse menin naimisiin aikanaan, ja miehen kanssa juotiin silloin yhtä paljon. sitten aloin odottaa lasta, ja lopetin itse. Nykyään käyn toisinaan jossain, kerranpari kuussa. mieskin vähensi paljon, ja oli hyvä isä selvinpäin, ja on yhä hyvä isä jos sattuu olemaan selvä.Rakastan häntä yhä paljon, mutta hän ei ole selvinpäin nykyään kuin pari päivää viikossa. Ja tätä juomatahtia on jatkunut keväästä saakka.En enää jaksa toivoa ja uskoa tarinoihin kuinka lopettaa ja vähentää jne.
Eilen pistin avioerohakemuksn vireille. Kauheasti sattuu itseen, ja varmaan kipu kestää vielä kauan. Koska rakkautta on jäljellä, ja myös sääliä miestä kohtaan. (joka on ärsyttävintä!) tänään hänen piti tulla juttelemaan, mutta ei sitten pystynytkään olemaan juomatta. joten juttelu siirtyi toiseen kertaan..
Lapsemme tykkää hänestä kauheasti, tottakai, isästään. Sydäntä särkee erottaa heidät, mutta ei ole muutakaan vaihtoehtoa, koska mies ei halua lopettaan. Tai pysty.
Ottaa niin aivoon!! Meillä olisi ihana perhe, olisimme hyvä pari, meillä synkkasi aina hyvin ja kaikki sujui, kunnes alkoi herralla lipsua käsistä. Mokoma paskaviina! kun joku räjäyttäisi kaiken maapallolta avaruuteen..Tosi katkera fiilis! - neena
meme kirjoitti:
itse menin naimisiin aikanaan, ja miehen kanssa juotiin silloin yhtä paljon. sitten aloin odottaa lasta, ja lopetin itse. Nykyään käyn toisinaan jossain, kerranpari kuussa. mieskin vähensi paljon, ja oli hyvä isä selvinpäin, ja on yhä hyvä isä jos sattuu olemaan selvä.Rakastan häntä yhä paljon, mutta hän ei ole selvinpäin nykyään kuin pari päivää viikossa. Ja tätä juomatahtia on jatkunut keväästä saakka.En enää jaksa toivoa ja uskoa tarinoihin kuinka lopettaa ja vähentää jne.
Eilen pistin avioerohakemuksn vireille. Kauheasti sattuu itseen, ja varmaan kipu kestää vielä kauan. Koska rakkautta on jäljellä, ja myös sääliä miestä kohtaan. (joka on ärsyttävintä!) tänään hänen piti tulla juttelemaan, mutta ei sitten pystynytkään olemaan juomatta. joten juttelu siirtyi toiseen kertaan..
Lapsemme tykkää hänestä kauheasti, tottakai, isästään. Sydäntä särkee erottaa heidät, mutta ei ole muutakaan vaihtoehtoa, koska mies ei halua lopettaan. Tai pysty.
Ottaa niin aivoon!! Meillä olisi ihana perhe, olisimme hyvä pari, meillä synkkasi aina hyvin ja kaikki sujui, kunnes alkoi herralla lipsua käsistä. Mokoma paskaviina! kun joku räjäyttäisi kaiken maapallolta avaruuteen..Tosi katkera fiilis!mun mielestä sais viinan kans heittää helvettiin... nytkin valvon tässä kun miehen piti pakosta päästä baariin, vaik ois huomenna töitä. Mä oon niin väsyny tähän tilanteeseen. Aina pelkää viikonloppuja ja vapaita ja toiseks on helpottavampaa olla kun ei oo rahaa, vaik laskut jää maksamatta, ku tietää ainaki sillon, et mies ei mee juomaan... ainakaan paljoa. Ite se ei ymmärrä omaa ongelmaa, mut viikonloppusin ei voi olla ilman olutta. Kännissä se muuttuu täysin. On tosi paha suustaan ja haukkuu huoraks ilman mitään syytä. On kerran jopa kännipäissään raahannu mun kämpästä pihalle, ku oisin halunnu siltä mun auton avaimet. Kaikista sairainta tässä on se, et ku itestä alkaa tuntuun, et ei jaksa enää, niin tulee kauhee sääli toista kohtaan ja miettii, et miten se pärjää ja kuin paskaks sen elämä menee jne. Miks helvetissä sitä ei voi ajatella itteensä ja omaa hyvin vointiansa. Mä oon itkeny niiiiiiin paljo ja oottanu parempaa huomista...
Viikolla ja selvinpäin mies on unelma. Tekee ruokaa siivoaa jne. Ja halailee, sekä antaa muutenki huomiota. Yks olut riittää muuttamaan täysin. Oma terveyski alkaa pettään ja oon huomannu, et aina perjantai-aamusin jo mulla on vatsa sekasin,ihan vaan ku pelkää, et taas on viikonloppu pilalla.... taas kerran... - "meme"
neena kirjoitti:
mun mielestä sais viinan kans heittää helvettiin... nytkin valvon tässä kun miehen piti pakosta päästä baariin, vaik ois huomenna töitä. Mä oon niin väsyny tähän tilanteeseen. Aina pelkää viikonloppuja ja vapaita ja toiseks on helpottavampaa olla kun ei oo rahaa, vaik laskut jää maksamatta, ku tietää ainaki sillon, et mies ei mee juomaan... ainakaan paljoa. Ite se ei ymmärrä omaa ongelmaa, mut viikonloppusin ei voi olla ilman olutta. Kännissä se muuttuu täysin. On tosi paha suustaan ja haukkuu huoraks ilman mitään syytä. On kerran jopa kännipäissään raahannu mun kämpästä pihalle, ku oisin halunnu siltä mun auton avaimet. Kaikista sairainta tässä on se, et ku itestä alkaa tuntuun, et ei jaksa enää, niin tulee kauhee sääli toista kohtaan ja miettii, et miten se pärjää ja kuin paskaks sen elämä menee jne. Miks helvetissä sitä ei voi ajatella itteensä ja omaa hyvin vointiansa. Mä oon itkeny niiiiiiin paljo ja oottanu parempaa huomista...
Viikolla ja selvinpäin mies on unelma. Tekee ruokaa siivoaa jne. Ja halailee, sekä antaa muutenki huomiota. Yks olut riittää muuttamaan täysin. Oma terveyski alkaa pettään ja oon huomannu, et aina perjantai-aamusin jo mulla on vatsa sekasin,ihan vaan ku pelkää, et taas on viikonloppu pilalla.... taas kerran...tuosta mun edellisestä viestistä on nyt jo reilu puolitoista vuotta aikaa, hassu kun tuli meiliin vastaus että "viestiisi on vastattu" jne!
mutta anyway, itse lähdin sitten lopulta pois, otin muksun ja muutin. Ukko jäi asunnottomaksi mutta pärjäsi. Kyllä ne pärjää vaikka niitä säälii että mitenkähän..
Puoli vuotta pyörin itsekseni, ja sitten rakastuin taas..
Nyt olen uusissa naimisissa, onnellinen, elämä hymyilee, ei viinaa kuvioissa.
Kavereita ollaan yhä exän kanssa ja lapsi käy yökylässä siellä. Exäkin on löytänyt jonkun uuden nuorikon heh.
Että, ole rohkea, tee mikä parasta, ajattele nyt itseäsi, ja heitä sääli pois.
On se vaikeaa, itse olin kuin Matti ja mervi silloin loppuviimeksi, eroon yhteen eroo yhteen. mutta viimein kyllästyin kokonaan ja tosiaan irti!!
teki varmaan molemmille hyvää.
Kaikkea hyvää sinulle!!
vastaile vaikka puolentoista vuoden päästä kuulumiset =)
voi jo aiemminkin! - pietu-67
neena kirjoitti:
mun mielestä sais viinan kans heittää helvettiin... nytkin valvon tässä kun miehen piti pakosta päästä baariin, vaik ois huomenna töitä. Mä oon niin väsyny tähän tilanteeseen. Aina pelkää viikonloppuja ja vapaita ja toiseks on helpottavampaa olla kun ei oo rahaa, vaik laskut jää maksamatta, ku tietää ainaki sillon, et mies ei mee juomaan... ainakaan paljoa. Ite se ei ymmärrä omaa ongelmaa, mut viikonloppusin ei voi olla ilman olutta. Kännissä se muuttuu täysin. On tosi paha suustaan ja haukkuu huoraks ilman mitään syytä. On kerran jopa kännipäissään raahannu mun kämpästä pihalle, ku oisin halunnu siltä mun auton avaimet. Kaikista sairainta tässä on se, et ku itestä alkaa tuntuun, et ei jaksa enää, niin tulee kauhee sääli toista kohtaan ja miettii, et miten se pärjää ja kuin paskaks sen elämä menee jne. Miks helvetissä sitä ei voi ajatella itteensä ja omaa hyvin vointiansa. Mä oon itkeny niiiiiiin paljo ja oottanu parempaa huomista...
Viikolla ja selvinpäin mies on unelma. Tekee ruokaa siivoaa jne. Ja halailee, sekä antaa muutenki huomiota. Yks olut riittää muuttamaan täysin. Oma terveyski alkaa pettään ja oon huomannu, et aina perjantai-aamusin jo mulla on vatsa sekasin,ihan vaan ku pelkää, et taas on viikonloppu pilalla.... taas kerran...no onko koskaan tullu mieleen,et elämässä olis muitakin vaihtoehtoja.olen itse joutunut tekemää hyvinkin radikaaleja päätöksiä,enkä kadu yhtään.
olen mies, avioliitossa 20v ,ei lapsia. vaimo juo , nyt sairaslomalla. selviä päiviä n. 8/kk. välillä vähemmän, välillä enemmän. olen ajatellut eroa, mutta ajatus siitä, miten kaikki voisi päättyä pitää liiton koossa. apua on vaikea antaa, jos kumppani ei suostu ottamaan sitä vastaan.
- Daedalos
Olen 21v mies ja minulle on tulossa lapsi puolen vuoden päästä. Olen nyt jo huolissani lapsen tulevaisuudesta, eli olen yrittänyt vieroittaa tyttöystäväni kofeiinista ja tupakasta, mutta en hyväksy tyttöyst. kummivalintoja koska he ovat olleet aina minun nähden kännissä. Juttelin asiasta tyttöystäväni kanssa, ja riitaahan se päättyi. Ainut asia mitä pyysin oli puolen vuoden aikana tutustua mahdolliseen kummiehdokkaaseen, niin ainut vastaus mitä tuli oli että yhtä kännissä kuin isänsäkin. En ole juonut kunnolla melkein vuoteen ja nykyään käyn silloin tällöin kavereiden kanssa ottamassa pari kupillista. Eli siis olenko minä se huonompi puoli vai suuttuuko se parempi puoli tyhjästä? Alkoholin käytön olen kuitenkin lopettamassa kokonaan ja neiti saa joka pe ja la iltaisin kokovartalohieronnan koska ei voi alkoholia juoda. Vastauksia?
- joo43224
Rakastu alkoholistiin, sama kuin rakastuisit narkkariin. Erona on vain se, että alkoholisti haisee paskalle.
- Tonto14
Alkkis on symppis...
- ei oo helppoo
Tonto14 kirjoitti:
Alkkis on symppis...
meillä on 5 yhteistä lasta.. eriasunnot.. sossu kimpussa kun pyysin apua tilanteeseeni.. he tekivät minusta syntipukin.. mies on lyönyt tuuppinut pettänyt haukkunut.. itse en juo ollenkaan.. mies paukkaa kännissä meidän kotiimme koska en ole suostunut hakemaan häntä... puhuu tuttava perheelleni paskaa että minä olen se paha.. onneksi tuttava perhe on puolellani.. tässä ei ole läheskään kaikki mitä ongelmia meillä on mutta näin pää piirteittäin.. Mikä olisi hyvä keino saada mies tajuamaan että ei ole meille enään tervetullut kun ei puhe teho ollenkaan?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek184631Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia4982437Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1422001Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.181909- 811586
- 1461505
- 121186
- 102984
- 124842
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik40839