Alkaa riittämään mulle tämä seurustelu tai enemmänkin sen yritys. Pakkeja tulee sen minkä kerkee ja yksinkertaisesti alkaa koko yrittäminen tuntua turhalta kun vastauksen tietää jo valmiiksi. Olen yrittänyt löytää seuraa netistä mutta kukaan ei tunnu ikinä olevan kiinnostunut. Mutta esimerkiksi eilen olin pikkujouluissa ja jatkoilla tulee sitten tämä tyttönen ja sanoo olleensa mun kanssa kerhossa samaan aikaan. Aika hyvin tunnistettu, onhan siitä jo ainakin 15 vuotta aikaa.
Juteltiin ja sain jopa hänen puhelinnumeronsa. No, tänään sitten lähetän viestiä, että olisi kivaa jutella enemmänkin jne. Mutta hänen mielestään oli kivaa jutella mutta jätetään se siihen...
Joo, oli kyllä tosiaan kivaa jutella, mutta kaipa se sitten jätetään siihen. Tämä oli vain yksi esimerkki monista. Tässä alkaa pikkuhiljaa epäillä omaa ulkonäköään, en ymmärrä mistä muusta se johtuu. Liikun paljon, pidän kropan kunnossa, olen jotain 185cm pitkä jne. Mutta kun ei niin ei.
Taidan lopettaa koko homman. Ei siitä kuiteskaan ikinä tule mitään. Niin on huomattu jo liian monta kertaa. Tulen varmaan viettämään loppuelämäni yksin, näinhän tässä on tähänkin asti jo menty. Mutta jos joudun viettämään elämäni yksin, niin melkein jo alkaa toivomaan että se ei kestä pitkään. Melkein. Henkeäni en tule ikinä riistämään, koska se olisi pelkkää pakoilua. Olen kuitenkin sen verran oppinut sitkeyttä että se olisi liian helppo tie ulos.
Juteltiin ja sain jopa hänen puhelinnumeronsa. No, tänään sitten lähetän viestiä, että olisi kivaa jutella enemmänkin jne. Mutta hänen mielestään oli kivaa jutella mutta jätetään se siihen...
Joo, oli kyllä tosiaan kivaa jutella, mutta kaipa se sitten jätetään siihen. Tämä oli vain yksi esimerkki monista. Tässä alkaa pikkuhiljaa epäillä omaa ulkonäköään, en ymmärrä mistä muusta se johtuu. Liikun paljon, pidän kropan kunnossa, olen jotain 185cm pitkä jne. Mutta kun ei niin ei.
Taidan lopettaa koko homman. Ei siitä kuiteskaan ikinä tule mitään. Niin on huomattu jo liian monta kertaa. Tulen varmaan viettämään loppuelämäni yksin, näinhän tässä on tähänkin asti jo menty. Mutta jos joudun viettämään elämäni yksin, niin melkein jo alkaa toivomaan että se ei kestä pitkään. Melkein. Henkeäni en tule ikinä riistämään, koska se olisi pelkkää pakoilua. Olen kuitenkin sen verran oppinut sitkeyttä että se olisi liian helppo tie ulos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hae Thaimaasta vaimo ihtelles. Hyvän näköisiä ja niiden kanssa tulee toimeen jos viittii yrittää. Ja jos ei tule, ni voi hakea uuden.
parempi keskittyä itsensä kehittämiseen ja harrastuksiin, ja lopettaa se naisten etsintä..
ongelma, ei kai siinä auta muu kuin otta vähän paussia ja keskittyä muihin asioihin. Ehkä se oikea jossain välissä putkahtaa elämään.
Itseensä keskittyminen ei takuulla mene hukkaan. Älä kuitenkaan lopeta treenaamista pelikentillä, mutta älä myöskään tee siitä liian tavoitteellista. Uskon, että sun sosiaalinen silmä kehittyy jatkuvasti ja yks´ kaks, sun mystinen naisia puoleensa vetävä magneetti alkaa löytyä. Jollekin se on annettu lahjana. Mulla sitä ei ollut, mutta alan tosiaan hiljalleen käynnistymään… Kaikista suhteista/ystävyyksistä oppii jotain. Tietysti sitä varmaan kaikki toivovat, että löytyis joku ennalta määritelty ideaalikumppani, joka veis viel järjenkin mennessään… lottovoittaja.
Mä uskon, että me kaikki ollaan hyviä aihioita mm. parisuhteeseen. Elämä ei aina vaan ole helppoa tai täydellistä. Pitäisikö sen olla?
Miehet epätoivoisesti yrittää saad kontaktia naisiin ja sitten kun saavat niin heti pitäisi siitä seurata jotaion muutakin.
Naiset saavat vastaavasti useasti samanlaisia viestejä ja "kosimisyrityksiä", kun miehet on niin tollon epätoivoisia.
Sit naiset huomaavat että näitä iskuyrityksiähän tulee kun liukuhihnalta ja siinä on sitten varaa antaa pakkeja kun tietää että muitakin miehiä kiinnosta.
samoja ongelmia täälläkin, mutta en ole luonteeltani sellainen jolla riittää tarpeeksi harrastuksia koko ajan, sosiaalinen elämä on tärkein, ja toki kavereita on, mutta ei tyttöä...