Olen seurustellut saman miehen kanssa jo 30 vuotta ja yhä edelleen rakastan häntä, kuin sinä ensimmäisenä päivänä, jona tapasimme. Rakkaus kestää kaikki tuulet ja tuiskut. On ollut nimittäin vaikeaa, mutta hyvin on kestetty. Lapset tuottavat ongelmia, samoin rahahuolet, työttömyys ajoittain jne, mutta rakkaus on se voima, joka meitä on kantanut eteenpäin.
Tapasimme aikoinaan yhdessä saaressa ja muistan sen päivän kuin eilisen.
Onko muilla vastaavaa tapahtunut, että on löytänyt elämänsä RAKKAUDEN ja se on kestänyt??
Olen alle 46-vuotias ja oltiin tosi nuoria, kun alettiin seurustelee.
Muistan myös miehelleni kertoa, että rakastan häntä, en nyt ihan joka päivä,mutta melkein!!!
Hänkin sanoo rakastavansa mua ja näenhän sen hänen katseestaan, että rakkaus vielä JYLLÄÄ.
Love is a many splended thing....
Tapasimme aikoinaan yhdessä saaressa ja muistan sen päivän kuin eilisen.
Onko muilla vastaavaa tapahtunut, että on löytänyt elämänsä RAKKAUDEN ja se on kestänyt??
Olen alle 46-vuotias ja oltiin tosi nuoria, kun alettiin seurustelee.
Muistan myös miehelleni kertoa, että rakastan häntä, en nyt ihan joka päivä,mutta melkein!!!
Hänkin sanoo rakastavansa mua ja näenhän sen hänen katseestaan, että rakkaus vielä JYLLÄÄ.
Love is a many splended thing....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kateellinen sinulle ja onnellinen puolestanne! Toivon kaikkea hyvää jatkossakin teidän elämäänne! Muista sanoa tai osoittaa miehellesi joka päivä että, rakastat häntä. Itselläni asiat ovat vähän toisella lailla. Lapsen vakava sairastuminen, aivokasvain leikattu muutaman kerran. Meillä vain yksi yhteinen lapsi, miehelläni yht.2 lasta.Mieheni puolelta ollut valehtelua, uskottomuutta ym. vaikka huomattavasti vanhempi kuin minä. Elämä ei ole kaikille aina pelkkää hyvää, mutta olen oppinut lapseni sairauden takia ottamaan joka hetkestä kaiken irti.Yritän todella nauttia joka toivonkipinästä mitä minulle suodaan ja kaikista ilon hetkistä. Sen johdosta sanonkin kaikille jotka lukevat tämän tekstin että, nauttikaa terveydestä ja toisistanne! Rakastakaa, kunnioittakaa ja näyttäkää se toisillenne. Myös läheisillenne, perheelle, serkuille, ystäville jne. Koskaan ei tiedä paljonko aikaa on jäljellä... En usko että mieheni on elämäni rakkaus, vaikka joskus luulinkin niin. Nyt tiedän, kuka hän olisi ollut, mutta 17.v sitten tiemme erkanivat. Syynä oli että en ollut silloin valmis avioliittoon, olimme kyllä kihloissa. Olin niin nuori ja kokematon, halusin nähdä maailmaa.. Reissata, niinkuin teinkin. Hän on nyt vapaa ja varmasti olisi ollut USKOLLINEN minulle! Olemme jutelleet joskus ja hän sanoi kerran että, vain sormuksesi estää meitä kokemasta tulevaisuutta. Mitä siitä tulisi? Täytyy vielä sanoa että, tämä nuoruuden rakkaus ei koskaan rikkoisi minun liittoani, niinkuin en itsekkään, vaikka varmaan syytä olisi. Toivon että itsekkin voisin vielä joskus tuntea olevani rakastettu, niinkuin te varmaan tunnette. Anteeksi, että poikkesin vähän aiheestasi. Helpotti vaan hiukan itseäni, kun sain kirjoittaa enemmän. Ihanaa että tunnet, että rakkaus kantaa teitä eteenpäin elämässä! Toivon teille ja lapsillenne kaikkea hyvää elämässänne!