Hei vaan näin aluksi. Tiedän, ettei pieni murheviestini kuulu tämän keskusteluotsikon alle, mutta en löytänyt parempaa. Tahdon vain apua. En taida jaksaa enää. Ongelmani on, että en jaksa perhettäni. Tai oikeastaan vanhempiani. Heille syntyy riitaa mistä tahansa. Vaikka vain minun koenumerostani. Vaikka aihe saattaakin olla pieni ja mitätön, niin riita on paljon suurempi. En vain jaksa, enkä tahdo, kuunnella vanhempieni huutoja ja iskuja. Se on hirveätä. Ja kun siihen väliin ei pääse mitenkään, saattaa itsekin saada päähänsä. Minusta tuntuu kokoajan, että minun pitäisi olla joka paikassa vanhempieni kanssa siltä varalta, että koska uusi sota taas syntyy. Enkä jaksa sitä enää! Kai minullakin on oikeus elää!? Elää omaa elämää, ei vanhempien. Olen ollut usein masentunut ja päättämässä elämääni, mutta aina jostain olen saanut voimaa jatkaa. Mutta en tiedä, saanko enää sitä voimaa mistään. Jokainen paikka on koluttu jo. Olen puhunut ongelmastani koulun terveydenhoitajan kanssa, joka on kehottanut minua pyytämään isää ja äitiä hakemaan jotain apua tms. Mutta en ole uskaltanut. Enkä uskallakaan.
Mutta kai minun on vain yrittää kahlattava eteenpäin tätä elämää.
Kiitos, että luitte viestini. Ja minä en halua keidenkään sosiaalitanttojen sääliä, vaan oikeiden, normaalien ihmisten neuvoja.
-Kiitos-
Mutta kai minun on vain yrittää kahlattava eteenpäin tätä elämää.
Kiitos, että luitte viestini. Ja minä en halua keidenkään sosiaalitanttojen sääliä, vaan oikeiden, normaalien ihmisten neuvoja.
-Kiitos-
Vastaukset 4
Vanhimmat
on todella hankala ja sinun viestisi ei ole mikään pieni murheviesti, vaan todellinen ja koskettava.
Kannattaisiko mennä koulun terveydenhoitajan sijaan mennä juttelemaan paikkakuntasi mielenterveystoimistoon? Hyvä olisi, jos saisit sinne vanhempasikin, mutta se on varmaan mahdotonta. Vanhempasi ovat tunne-elämältään kehittymättömiä tältä osin ja he tarvitsisivat apua.
Jos yrität parhaasi kokeissa, niin miksi vanhempasi alkavat riitelemään keskenään. Ovatko arvosanat yleisesti kuitenkin mielestäsi tyydyttävät/hyvät? Kumpi vanhemmistasi vaatii liikaa?
Kerroit, ettet pysty keskustelemaan vanhempiesi kanssa asiasta. Jos yrittäisit puhua toisen vanhempasi (siis se vanhempi, joka mielestäsi kuuntelee paremmin) kanssa asiasta, kun toinen ei ole paikalla. Eivät vanhempasi välttämättä näe masennustasi ja pahaa oloasi. Jos voisit/pystyisit näyttämään tämän kirjoittamasi viestin jommallekummalle heistä, niin ehkä hän havahtuisi? Jos siitä tulee riita heidän välilleen, niin he ovat kylmiä ja kypsymättömiä vanhempia. Tsemppiä!
Kovin tutun kuuloista perhetarinaa... Meillä tuo kaikki loppui, kun toinen vanhemmistani vihdoin vaati eron. Ei mennyt kauaakaan, kun asiat todella alkoivat menemään hyvin, itse en ollut suruissani erosta hetkeäkään... Tsemppiä sulle. Ei mulla mitään neuvoja ole. Aikuiset on usein helvetin ajattelemattomia...
Jos haluut, voit toki kirjotella, osote esillä...
moikka!!!
sun tarvii huutaa joskus kesken riidan ettet jaksa enää niiden tappelua luulisin et ne tajuu...
Mulla on melkein samallainen juttu mutta mä oon ollut joskus se hakatun kohde!Ei se kuolema niitä vanhempien riitaa lopeta joten se ei ole vaihtoehto,niin mäkin ajattelin et jos mä kuolisin olis kaikki mukavammin mut ei olis koska sit en sais kokea sitä kaikkea kivaa mitä mulla olis viel edes. Mä olen vasta 15wee ni mulla olis viel pitkä matka edes enkä mä halua luopua ainakaan nyt mun elämästä koska mulla on mies jota rakastan ihan oikeesti mutta en tiedä että rkastaako se mua?Eiköhän se rakasta ku oon asunu sen luona kohta kolme viikkoa ja vieläkin se jaksaa mua!Mutta yritä pärjätä sun vanhempien kanssa niinkuin minä olen jotenkin pärjännyt!:)Onnea elämään ja paljon iloa ja rakkautta!:)